DHEEPAN (Ranska 2015). Ohjaus: Jacques Audiard. Käsikirjoitus: Audiard, Noel Debre, Thomas Bidegain. Kuvaus: Eponine Momenceau. Musiikki: Nicolas Jaar. Pääosissa: Antonythasan Jesusthasan (Dheepan), Kalieaswari Srinivasan (Yalini), Vincent Rottiers (Brahim).
Jacques Audiardin edellisten ohjaustöiden Profeetta (2009) sekä Luihin ja ytimiin (2012) tapaan Dheepanin punaisena lankana kulkee selviytymisen teema. Sen puitteissa testataan elämän ehtoja paikoin rankimman kautta.
Johdantojakso pohjustaa lyhyesti nimihenkilön taustan. Hän on kotoisin Sri Lankasta ja taistelee tamilitiikerikomentajana. Menettäessään taistelussa koko yksikkönsä hänellä on edessään väistämätön lähtö toisiin maisemiin.
Maahanmuuttaja- kolmikon yhteiselämä ja siihen liittyvät jännitteet kuvataan mutkattoman arkidraaman keinoin.
Pakolaisuus, maahanmuutto ja laiton siirtolaisuus ovat meille asti levinnyttä tämän hetken eurooppalaista todellisuutta. Ranskalaisfilmi hahmottaa fiktion kautta todenmakuisen kuvan siitä, mitä asia käytännössä kenties sisältää.
Nimihenkilön kohdalla lähdön syyt ovat selkeän poliittiset. Ne eivät jää kotimaan kamaralle, vaan seuraavat perässä. Ennen pitkää nousee esille aiheeseen liittyvä kysymys: onko täydellinen irtiotto suhteessa menneeseen mahdollinen, voiko pakolainen aloittaa täysin puhtaalta pöydältä?
Tamilitiikerit julistettiin terroristijärjestöksi 1997, päätöksen takana olivat sekä Yhdysvallat että Euroopan unioni. Elokuvan kannalta asia on epäoleellinen, ja esimerkiksi Sri Lankan armeija katsoo kukistaneensa järjestön jo 2009. Elokuvan tapahtumien alku sijoittuu noihin hetkiin.
Matkalle kohti Ranskaa lähtee kolmehenkinen perhe. Se kootaan tekaistuin paperein ja siihen kuuluvat Dheepanin lisäksi nuori nainen sekä kymmenvuotias tyttö. Kaikki ovat toisilleen ennestään tuntemattomia. Tässä(kin) mielessä elokuva antaa kaunistelemattoman kuvan pakolaisuuden arjesta.
Lienee selvää, että kohdemaassa on jokseenkin mahdotonta sataprosenttisesti selvittää tulijoiden taustat. Asian tiimoilta nähdään kuvaava, osin tahattoman koomisia piirteitä saava kohtaus perillä Ranskassa.
Johdannon jälkeinen aloitus Pariisissa on hyvä tiivistys inhimillisestä nöyryytyksestä: voi hyvin kuvitella, miltä entisestä johtoportaan vapaustaistelijasta ja laittomasta siirtolaisesta tuntuu kaupata rihkamaa katukahviloiden asiakkaille. Leffassa on sananmukaisesti katu-uskottavuutta. Myös jatkossa Dheepan kokee vastaavia, henkisesti koville ottavia tilanteita. Noista kohtauksista huokuu väkevä emotionaalinen lataus.
Tapahtumat sijoittuvat pääosin kerrostalolähiöön. Siellä rehottaa huumekauppa, valtaa pitävät arabit ja afrikkalaistaustaiset maahanmuuttajat.
Suorasukaisesti kuvattu huumerikollisuus ja sen etniset osapuolijaot ovat läsnä myös Profeetta-elokuvassa. Rikollisten reviirikiistat rajuine välienselvittelyineen ovat ehtaa Audiardia. Huumekauppa-aspekti nivoutuu luontevasti Dheepanin toimenkuvaan talonmiehenä (oiva työ maahanmuuttajalle …) ja hänen ”uusperheensä” osaan uudessa kotimaassa.
Maahanmuuttajakolmikon yhteiselämä ja siihen liittyvät jännitteet kuvataan mutkattoman arkidraaman keinoin. Audiardin ohjaajan silmä on tarkka ja vivahdeherkkä, hänen käsittelyssään arkisuus on kaikkea muuta kuin tylsää.
Kaiken ankeuden ja koettelemusten keskellä on myös korutonta kauneutta: naispäähenkilö Yalinin ja huumekunkku Brahimin kanssakäyminen on kuvattu ihailtavalla herkkyydellä – ja myöhempi verilöyly ilman naturalistista roisketta.
Dheepan on vankka yhdistelmä globaalin aikamme hermolla sykkivää yhteiskuntakriittistä draamaa ja tiukkaa rikosfilmiä. Kokonaisuutta hallitsee tuima, iholle työntyvä realismi. Se kylläkin pehmenee epilogissa, joka kiteyttää tarinasta hieman suoraviivaisen ”vaikeuksien kautta voittoon” -muunnelman.
Mutta kerran näinkin, kaikki eivät huku Välimeren aaltoihin. Kaiken kaikkiaan ranskalaisfilmi antaa lievästi melodramaattisine kärjistyksineenkin puhuttelevan ruohonjuuritason kuvan pakolaisuudesta.
Ensi-ilta perjantaina 23. lokakuuta. Katso traileri:
uutiskirje 