KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Elokuvat

Martta Koskisen elämä ja kuolema

Ompelija Martta Koskinen oli yksi kymmenistä tuhansista suomalaisista, joita Suomen salainen poliisi tarkkaili 1920- ja -30-luvuilla. Hänen elämänsä päätyi kuolemantuomioon.

Ompelija Martta Koskinen oli yksi kymmenistä tuhansista suomalaisista, joita Suomen salainen poliisi tarkkaili 1920- ja -30-luvuilla. Hänen elämänsä päätyi kuolemantuomioon.

Harri-Ilmari Moilanen
7.12.2015 15.00

Ompelijatar (2015) on Ville Suhosen käsikirjoittama ja ohjaama vaikuttava elokuva Martta Koskisesta (1896–1943), maanpetoksesta tuomitusta ja viimeisenä Suomessa teloitetusta naisesta. Kuolemantuomio on elokuvassa esiin tulevan materiaalin perusteella ylimitoitettu, ja sen pani merkille myös eräs sotaylioikeuden jäsen. Dokumentin valossa Koskisen voi sanoa olleen ”sopiva” teloitettava.

Elokuva lähtee liikkeelle 27.9.1943. Helsingin lääninvankilasta käsin Martta kirjoittaa siskolleen kirjettä. Siitä huokuu sovinnollinen henki, mitä tulee omaan kohtaloon.

Ompelijatar on taiten rakenneltu dokumentti, jälki on vakuuttavaa. Lähdeaineistoa on käytetty todella antoisasti, fiksusti ja monipuolisesti. Henkilökohtaisten kirjeiden lisäksi otteet Etsivän keskuspoliisin (EK) raporteista, valokuvat ja filminpätkät eri yhteyksistä tuottavat kiehtovan historiallisen näyttämön. Yhteys suomalaiseen menneeseen maailmaan on vankka.

Martan tarinaan muotoutuu tiettyjen kerronnallisten ratkaisujen ansiosta (näyttelijöiden osuus ääniraidalla, kertojan käyttö) lähes trillerimäinen tunneilmasto. Toisaalta se ei ole ihme, kun otetaan huomioon 1930-luvun Suomen poliittisesti tiukat rintama-asetelmat. Oikealla haluttiin kiihkeästi raivata tieltä kommunistit, joihin Martta kuului.

Martan tietä aletaan jäljittää vuodesta 1918. Hän saa osallisuudestaan sisällissotaan vankilatuomion, mutta vapautetaan pian. Hänestä tulee tekstiilitehtaan työläinen, joka on aktiivisesti mukana nuorten työväenyhdistystoiminnassa kuuluen muun muassa raittiusyhdistys Koittoon. Dokumentin perusteella Martta Koskinen on ollut oppimishaluinen ja kyvykäs monitoiminainen.

Tärkeäksi hahmoksi Martan elämässä nousee Hertta Kuusinen. Hänen ja puolisonsa Yrjö Leinon vaiheita noteerataan läheltä, eikä vain politiikan kannalta. Martan kokemana kuullaan kaunis tunnustus, miten hän pariskunnan kodissa kuuli ensimmäistä kertaa klassista musiikkia.

Henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen yhtyvät Ompelijattaressa mallikkaasti. Martta Koskisen elämän kautta muotoutuu kiehtova kuva toisenlaisesta Suomesta, sekä 1920- ja 1930-luvuilla että jatkosodan tiimellyksessä. Ompelijatar on kiihkoton poliittinen elokuva, joka saa ansaitsemansa eleettömän päätöksen. Siinä palataan vuoteen 1916 ja Martan pikkusiskon hautajaisiin. Martan muistosanat ja tilaisuudesta otettu valokuva puhuvat puolestaan.

Dokumenttiprojekti: Ompelijatar. Yle TV1 maanantaina klo 21.30

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hinduille pyhä Jamuna-joki vaahtoaa valkoisena saastumisen seurauksena.

Invisible Demons tuo ympäristökatastrofin iholle

Elokuvassa tunturit mielletään nukkuviksi jättiläisiksi.

Nukkuvat jättiläiset heräävät – Tunturin tarina on hyvä päätös luontofilmitrilogialle

KAVI esittää Helsingissä Kino Reginassa joulukuussa viisi Šukšinin elokuva. Niistä yksi on Me poikamiehet.

KAVIn Šukšin-elokuvien sarja käynnistyy joulukuussa – ”Teemana elokuvissa on usein maalaisuus, siperialaisuus ja nyrjähtänyt syrjäytyneisyys”

Ohjaaja Juho Kuosmanen sanoo, että hänen elokuvansa ja Rosa Liksomin kirja ovat itsenäisiä eri teoksia, mutta sielunkumppaneita keskenään. Kuvassa Kuosmanen pääosanesittäjä Seidi Haarlan kanssa kuvausjunassa.

Ohjaaja Juho Kuosmanen Hytti nro 6:sta: ”Molemmat teokset ovat muiston kaltaisia”

Uusimmat

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

Arkistokuva Thaimaan ja Myanmarin rajalta. Jopa kuusi miljoonaa myanmarilaista asuu Thaimaassa.

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

Siirtomaavalta, orjuus ja seksuaalinen väkivalta ovat syy siihen, että Brasiliassa elää yksi maailman sekoittuneimmista kansoista. Kuvassa brasilialaisia Rio de Janeiron rannoilla.

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

 
02

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
03

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
04

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

 
05

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

04.04.2026

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

03.04.2026

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

03.04.2026

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

02.04.2026

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

02.04.2026

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

02.04.2026

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

02.04.2026

Verkkoyliopisto tuo toivoa Afganistanin naisille – ”Se pelasti minut pimeydestä”

01.04.2026

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

01.04.2026

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

31.03.2026

Kiina kehittää humanoidirobotteja työvoimapulan pelossa

31.03.2026

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

30.03.2026

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

30.03.2026

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

30.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset