Maatalousinsinööri Orlando Asante seisoo pienen peltotilkun edessä esittelemässä suomalaisille pientä kasvimaata, josta hän on silminnähden hyvin ylpeä. Asante opettaa Kolumbian Cundinamarcan maakunnassa sijaitsevan Pandin kylän alakoululaisille maanviljelyä.
Käydessäni paikalla oli joululoma alkamassa ja koululaisten kasvimaa oli valmisteltu odottamaan seuraavaa lukukautta, jolloin sinne kylvetään jälleen eri lajikkeita aina yrteistä ja rohdoista ruokakasveihin. Tämä kuuden palstan peltotilkku on yksi monikansallisen Monsanton pahimmista peloista.
Yli 60 maassa toimiva yhdysvaltalainen Monsanto on yksi maailman suurimmista maatalousalan yrityksistä, joka myy maanviljelyssä käytettäviä kemikaaleja ja geenimuunneltuja siemeniä. Yhtiön verkkosivuilla kerrotaan, että sen tavoitteena on auttaa maanviljelijöitä kasvattamaan ruokaa kasvavalle väestölle kestävän kehityksen ehdoilla. Pandin kyläläisten kokemukset Monsantosta ovat kuitenkin Asanten mukaan kokonaan toisenlaiset.
Monsanto pitää hallussaan patentteja tuhansista siemenlajikkeista
– Monsanto pitää hallussaan patentteja tuhansista siemenlajikkeista ja yrittää hallita siemenkauppaa painostamalla maanviljelijöitä käyttämään vain omia siemeniään. Usein lainan turvin ostettavat siemenet vievät suuren osan heidän tuloistaan.
Laittomat siemenet, poltetut sadot
Maanviljelijät ovat jääneet tilanteessa vaille vaihtoehtoja. Vuonna 2010 asetettu säädös teki siementen säästämisestä seuraavaa satoa varten laitonta ja pakotti viljelijät käyttämään vain Kolumbian maatalousviranomaisen ICA:n sertifioimia siemeniä kaupallisiin tarkoituksiin. Tämän seurauksena pienviljelijöiltä takavarikoitiin paikallisesti Kolumbiassa tuotettuja siemeniä ja heidän satojaan tuhottiin. Esimerkiksi Huilan maakunnassa sijaitsevan Campoalegren paikalliset viranomaiset polttivat lähes 70 tonnia natiivisiemenillä kasvatettua riisiä, Asante kertoo.
ICA on kuitenkin kiistänyt väitteen todenperäisyyden vastineessaan aiheesta dokumenttielokuvan 9.70 tehneelle Victoria Solanolle osoitetussa vastineessaan. Viraston mukaan syynä oli riisin soveltumattomuus ihmisravinnoksi. ICA:n vaatimuksesta Solanon dokumentti myös poistettiin Kolumbian India Catalina -palkintoehdokkaiden joukosta. Solanan mukaan myös televisiokanavia on painostettu olemaan näyttämättä hänen dokumenttiaan. Campoalegren tapausta voidaankin pitää yhtenä merkittävänä jakolinjana lisää jo entuudestaan poliittisten kiistojen rikki repimässä maassa.
Paikallisten natiivisiementen kriminalisointi on Asanten mukaan yksipuolistanut maanviljelyä ja köyhdyttänyt aiemmin rikasta maaperää. Myös viljeltävän ravinnon laatu on samalla heikentynyt.
– Kyseessä on teollisuuden ehdoilla tapahtuva salaliitto. Huonolaatuinen ravinto tekee ihmisistä alttiimpia erilaisille puutostiloille ja muille sairauksille, mikä hyödyttää lääketeollisuutta.
Pakko ostaa viranomaisten hyväksymiä siemeniä ajaa Kolumbian maanviljelijöitä riippuvaisiksi niin Monsantosta kuin muista siemenkauppaa hallitsevista suuryhtiöistä. Vaikka Monsanto ei toimi markkinoilla yksin, siitä on kuitenkin tullut eräänlainen symboli siementen tekijänoikeuksiin liittyvälle kiistalle niin Kolumbiassa kuin muuallakin Latinalaisessa Amerikassa. Siementen käyttöä rajoittaviin säädöksiin viitataankin yleisesti niin sanottuina ”monsanto-lakeina”.
Sopimuksen seurauksena paikallinen tuotanto on kärsinyt Yhdysvaltojen aggressiivisesta tuottajahintojen polkemisesta sekä suuryhtiöiden valta-asemasta siemen- ja lannoitemarkkinoilla. GRAINin mukaan säädös natiivisiementen käyttöön liittyvistä rajoituksista hyväksyttiin ennakkoehtona vapaakauppasopimuksen onnistumiselle.
Tilannetta vaikeuttaa Asanten mukaan myös korruptio.
– Esimerkiksi Kolumbian kahvinviljelijöiden kansallinen yhdistys on painostanut Huilan alueella luomutuotantoon siirtyneitä viljelijöitä, sillä yksi yhdistyksen tulonlähteistä on kahvinviljelyssä tarvittavien lannoitteiden myynti, Asante sanoo.
Pinnan alla kytevä konflikti
Vuonna 2013 järjestetyssä maanlaajuisessa maanviljelijöiden lakossa protestoitiin vapaakauppasopimusten vaikutuksia vastaan. Poliisin ja lakkoilijoiden väliset väkivaltaiset yhteenotot johtivat kuolonuhreihin ja useita satoja ihmisiä loukkaantui.
Protestin seurauksena Kolumbian hallitus taipui lannoitteiden hinnan alentamiseen ja kiistanalainen säädös siementen säästämisestä jäädytettiin, joskaan sitä ei vastoin viljelijöiden vaatimuksia kumottu. Uusi lakko on kuitenkin Asanten mukaan jo suunnitteilla helmikuuksi ja maanviljelijät valmistautuvat katkaisemaan elintarvikkeiden pääsyn Bogotaan, Medelliniin ja muihin suuriin kaupunkeihin.
– Sovittuja asioita ei ole kunnioitettu. Vaikka esimerkiksi lannoitteiden hinnat ovat laskeneet, niiden teho on heikentynyt. Maanviljelijöiden asema ei myöskään ole parantunut Kolumbiassa, olemme edelleen liian riippuvaisia ylikansallisista yrityksistä.
Kolumbia on pitkään ollut maailman vaarallisin maa erityisesti yhteiskunnallisille vaikuttajille. Sissiliikkeiden, hallituksen puolisotilaallisten joukkojen sekä huumekartellien vuosikymmeniä jatkunut konflikti on vaatinut satoja tuhansia kuolonuhreja.
Kolme poikaansa väkivaltaisuuksissa menettänyt Asante on myös saanut osansa maata riivanneesta väkivallasta. Pelkääkö hän itse joutuvansa väkivallan kohteeksi?
– Emme ole kokeneet vastustusta, sillä paikalliset maanviljelijät ovat hyvin solidaarisia keskenään. Tosin en kyllä pelkää sanoa suoraan mitä ajattelen, sillä minulla ei ole mitään menetettävää.
Meneillään oleva rauhanprosessi vasemmistosissiliike FARC:in ja hallituksen välillä on tuonut toivonpilkahduksen sisällissodan runtelemaan Kolumbiaan. Aseellisen konfliktin päättyminen on kuitenkin vain yksi etappi taloudellisesta ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta kumpuavien ongelmien ratkaisussa.
Lähes puolet Kolumbian väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja maaseudulla tilanne on usein kaupunkeja vaikeampi maanomistuksen keskittyessä harvojen käsiin. Esimerkiksi Des Andesin yliopiston vuonna 2011 tekemän tutkimuksen mukaan noin 14 prosenttia maanomistajista omistaa jopa 80 prosenttia kaikesta viljelysmaasta. Vaikka aseet laskettaisiin, todelliseen rauhaan on vielä pitkä matka.
Lapsityövoiman käytön karsimiseksi
Suuryritysten ehdoilla käytävä vapaakauppa on autioittamassa Pandin alueen maaseutua isojen tuottajien ostaessa kannattamattomaksi muuttuneita tiloja biopolttoaineiden tuotantoa varten.
Maaseutua riivaa niukan toimeentulon lisäksi myös lapsityövoiman käyttö. Pienviljelijäperheiden lapset joutuvat usein työskentelemään pelloilla, mikä voi estää heitä pahimmassa tapauksessa käymästä koulua.
Pandin kyläkoulussa ongelmaan pyritään vastaamaan lisäämällä lasten ja heidän vanhempiensa tietoisuutta niin maanviljelystä kuin omista oikeuksista. Hankkeen taustalla vaikuttaa Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK, jonka tuen avulla koulu toimii. Hankkeen tavoitteena on edistää pienviljelijöiden ruokaomavaraisuutta ja järjestäytymistä sekä lisätä viljelijöiden tietoisuutta lasten oikeuksista
– Parempi toimeentulo vähentäisi perheiden tarvetta lapsityövoiman käyttöön. Hanke pyrkii myös kannustamaan ihmisiä jäämään kotiseudullensa sen sijaan, että he muuttaisivat ruuhkaisiin suurkaupunkeihin hataran toimeentulon perässä, kertoo SASK:in tiedottaja Laura Ventä.
Kyläkoulun takana oleva peltotilkku antaa koululaisille ja heidän perheilleen mahdollisuuden oppia perinteistä maanviljelyä Orlando Asanten johdolla. Kasvimaan viljelyssä käytetään luonnonmukaisia lannoitteita sekä torjunta-aineita ja sen antimia käytetään myös koulun keittiössä. Viljelyn ohella Asante myös kertoo lapsille ilmastonmuutoksesta sekä oman maan ja kulttuurin arvostamisesta.
Ehkä hänen kylvämänsä siemenet tulevat vielä jonain päivänä itämään oppilaiden mielissä. Sitä Monsantokin pelkäisi.
15.2.2016 Juttua täsmennetty muun muassa siltä osin, että vapaakauppa sopimus kieltäisi sertifioitujen siementen varastoimisen uudelleenkäyttöä varten. Sen sijaan vapaakauppasopimuksen hyväksyminen edellytti rajoituksia natiivisiementen kaupalliselle käytölle ja antoi yhdysvaltalaisille monikansallisille yhtiöille laajoja patentointisuojia geenimuunneltuihin viljelyssiemeniin. Myös lähteitä on täsmennetty.
2.2.2016 Ingressi muutettu vastaamaan tietoa, ettei vapaakauppasopimus sinänsä kiellä paikallisten siemenien käyttöä, vaikka se kieltääkin sertifioitujen siementen varastoimisen uudelleenkäyttöä varten.
lehti 