KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Ammattiliitot pitkälti mukautuneet kansallisen kilpailukyvyn retoriikkaan

Sipilän hallituksen talouspolitiikka on ajanut ammattiyhdistysliikkeen umpikujaan.

Sipilän hallituksen talouspolitiikka on ajanut ammattiyhdistysliikkeen umpikujaan. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Janne Hernesniemi
3.4.2016 14.00

Suomalaiset ammattiliitot ovat epävarman tulevaisuuden edessä. Sipilän hallituksen talouspolitiikka on ajanut ammattiyhdistysliikkeen umpikujaan.

Ahdinkoa selittää niin talousliberaalin oikeiston valta-asema kuin globaalin kapitalismin taantuma ja sitä seurannut työttömyys. Menneisyyden saavutusten markkinoinnin sijaan ammattiliittojen on aika katsoa peiliin.

Lontoossa sijaitsevan Birckbeckin yliopiston työmarkkinasuhteiden professori John Kelly on analysoinut ammattiliittojen neuvotteluvoimaa kolmesta eri näkökulmasta. Kellyn ajatukset ovat käyttökelpoisia myös arvioitaessa suomalaisia ammattiliittoja.

Ensinnäkin yksittäisen konfliktien lopputulokset kertovat meille työmarkkinaosapuolten välisestä vallan tasapainosta. Yksinkertaisimmillaan kyse on saavutusten ja tappioiden aritmetiikasta.

Viime vuosien työmarkkinaratkaisuja vertailemalla vaaka kallistuu työnantajan eduksi. Maltilliset palkankorotukset eivät ole luoneet kysyntää tai työllisyyttä.

Kilpailukykysopimus, jonka soveltamisneuvotteluja nyt käydään, merkitsee käytännössä tulonsiirtoa työntekijöiltä yrityksille. Tilastokeskuksen Olli Savela onkin arvioinut, että sopimuksen seurauksena palkkojen suhteellinen osuus arvonlisäyksestä heikkenee voittoihin verrattuna.

Hallituksen pakkolakien edessä ammattiliitot ovat päättäneet asettaa sopimusjärjestelmän puolustamisen etusijalle, jotta itse työoikeuden periaatteisiin ei kajottaisi. Samalla ne tahtomattaan vahvistavat leikkauspolitiikan väistämättömyyttä.

Toiseksi Kellyn mukaan neuvotteluvoimaa on sillä, joka päättää mistä neuvotellaan. Kolmikantaneuvotteluiden laajat asialistat osoittavat, että ammattiliitot ovat edelleen keskeisiä toimijoita, vaikka hyvinvointivaltiokauden kunnianhimoiset tulopoliittiset sopimukset ovat korvautuneet suppeammilla raamisopimuksilla.

Hallituksen ja työnantajien aloitteet ovat kuitenkin määrittäneet varsin yksipuolisesti nyt käytävien neuvotteluiden asialistan. Niinpä ammattiliitot joutuvat perustelemaan tappiota torjuntavoittona.

Toisaalta on myös kamppailtuja oikeuksia, joista ammattiliitot kieltäytyvät neuvottelemasta. Työehtosopimusten yleissitovuus ja sopimusoikeus ovat tästä esimerkkejä.

Asetelma on silti epäsymmetrinen. Ammattiliitot ovat löytäneet itsensä syytetyn penkiltä, avoimesti puolueellisen valtiovallan toimiessa syyttäjänä ja todistustaakan ollessa käännetty.

Kolmas neuvotteluvoiman arvioinnin kannalta tärkeä käsite on hegemonia. Talouspolitiikan pelilaudalla hegemoninen on se, joka päättää pelin säännöistä. Hegemonia on siis kykyä määrittää toiminnan ennakkoehdot.

Siirtymä hyvinvointivaltiokauden solidaarisesta talouspolitiikasta uusliberaaliin kilpailuyhteiskuntaan on merkinnyt ammattiliitoille uusien pelisääntöjen omaksumista. Euroopassa talousliberaalia linjaa ajava oikeisto on kyennyt esittämään leikkauspolitiikan välttämättömänä edellytyksenä talouden elpymiselle. Työoikeuksista, sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista on tullut kilpailun ja taloudellisen kasvun esteitä.

Pelottavinta on, että työnantajaosapuoli on onnistunut esittämään yksityiset intressinsä yleisenä etuna. Työn tarjonnan lisäämisestä on tullut kansallisen politiikan kulmakivi.

Suomalaisia työmarkkinoita tutkineen historioitsija Pauli Kettusen mukaan kansallisen kilpailukyvyn nationalismi on läpäissyt julkisen keskustelun. Ammattiliitot eivät toistaiseksi ole kyenneet haastamaan talouskurin ja niukkuuden politiikkaa, vaikka yksittäiset aktiivit ja liittojohtajat ovatkin arvostelleet julkisten menojen leikkauksia työttömyyttä ja eriarvoisuutta lisäävinä.

Ei liene liioiteltua sanoa, että suomalaiset ammattiliitot ovat pitkälti mukautuneet kansallisen kilpailukyvyn retoriikkaan. Maltillisia palkkaratkaisuja ja työurien pidentämistä on perusteltu kansallisen kilpailukyvyn nimissä, vaikkakin pitkin hampain.

Vapaakaupan edistäminen on jo perinne ja ay-keskusjärjestöt ovatkin puolustaneet Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välistä TTIP-vapaakauppasopimusta tervettä kilpailua edistävänä. Näin kansallinen kilpailukyky on samaistettu työntekijöiden etujen kanssa.

Ammattiliittojen näyttävä vastustus pakkolakeja vastaan on kuitenkin osoittanut, että liike on edelleen valmis puolustamaan työntekijöiden oikeuksia markkinoiden mielivaltaa vastaan. Tämä kamppailu on kuitenkin Sisyfoksen työtä, niin kauan kuin kilpailukyvyn, kestävyysvajeen ja työn tarjonnan kaltaiset talousliberaalit käsitteet hallitsevat keskustelua ja harjoitettua politiikkaa.

Kilpailukyvyn nationalismin sateenkaari päättyy palkkojen ja työehtojen alennusten kilpajuoksuun. Tai kuten EK:n entinen puheenjohtajaa Ilpo Kokkila on asian ilmaissut: ”Meidän on vielä vuosia eteenpäin tyydyttävä negatiivisiin palkankorotuksiin”.

Ammattiliitoilla on vielä mahdollisuus liittoutua elvyttävää talouspolitiikkaa ajavien voimien kanssa. Vaihtoehtona on vaihtoehdottomuus.

Kirjoittaja työskentelee ammattiliitossa koulutustehtävissä.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

SAK:n asiantuntija: Työssäoloehdon euroistamisessa vakavia puutteita hyvästä ajatuksesta huolimatta

Muuttuva viestintäympäristö ja entistä intiimimpi yleisösuhde edellyttävät uutismedialta avoimuutta

Uusimmat

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

03.02.2023

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään