KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Ammattiliitot pitkälti mukautuneet kansallisen kilpailukyvyn retoriikkaan

Sipilän hallituksen talouspolitiikka on ajanut ammattiyhdistysliikkeen umpikujaan.

Sipilän hallituksen talouspolitiikka on ajanut ammattiyhdistysliikkeen umpikujaan. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Janne Hernesniemi
3.4.2016 14.00

Suomalaiset ammattiliitot ovat epävarman tulevaisuuden edessä. Sipilän hallituksen talouspolitiikka on ajanut ammattiyhdistysliikkeen umpikujaan.

Ahdinkoa selittää niin talousliberaalin oikeiston valta-asema kuin globaalin kapitalismin taantuma ja sitä seurannut työttömyys. Menneisyyden saavutusten markkinoinnin sijaan ammattiliittojen on aika katsoa peiliin.

Lontoossa sijaitsevan Birckbeckin yliopiston työmarkkinasuhteiden professori John Kelly on analysoinut ammattiliittojen neuvotteluvoimaa kolmesta eri näkökulmasta. Kellyn ajatukset ovat käyttökelpoisia myös arvioitaessa suomalaisia ammattiliittoja.

Ensinnäkin yksittäisen konfliktien lopputulokset kertovat meille työmarkkinaosapuolten välisestä vallan tasapainosta. Yksinkertaisimmillaan kyse on saavutusten ja tappioiden aritmetiikasta.

Viime vuosien työmarkkinaratkaisuja vertailemalla vaaka kallistuu työnantajan eduksi. Maltilliset palkankorotukset eivät ole luoneet kysyntää tai työllisyyttä.

Kilpailukykysopimus, jonka soveltamisneuvotteluja nyt käydään, merkitsee käytännössä tulonsiirtoa työntekijöiltä yrityksille. Tilastokeskuksen Olli Savela onkin arvioinut, että sopimuksen seurauksena palkkojen suhteellinen osuus arvonlisäyksestä heikkenee voittoihin verrattuna.

Hallituksen pakkolakien edessä ammattiliitot ovat päättäneet asettaa sopimusjärjestelmän puolustamisen etusijalle, jotta itse työoikeuden periaatteisiin ei kajottaisi. Samalla ne tahtomattaan vahvistavat leikkauspolitiikan väistämättömyyttä.

Toiseksi Kellyn mukaan neuvotteluvoimaa on sillä, joka päättää mistä neuvotellaan. Kolmikantaneuvotteluiden laajat asialistat osoittavat, että ammattiliitot ovat edelleen keskeisiä toimijoita, vaikka hyvinvointivaltiokauden kunnianhimoiset tulopoliittiset sopimukset ovat korvautuneet suppeammilla raamisopimuksilla.

Hallituksen ja työnantajien aloitteet ovat kuitenkin määrittäneet varsin yksipuolisesti nyt käytävien neuvotteluiden asialistan. Niinpä ammattiliitot joutuvat perustelemaan tappiota torjuntavoittona.

Toisaalta on myös kamppailtuja oikeuksia, joista ammattiliitot kieltäytyvät neuvottelemasta. Työehtosopimusten yleissitovuus ja sopimusoikeus ovat tästä esimerkkejä.

Asetelma on silti epäsymmetrinen. Ammattiliitot ovat löytäneet itsensä syytetyn penkiltä, avoimesti puolueellisen valtiovallan toimiessa syyttäjänä ja todistustaakan ollessa käännetty.

Kolmas neuvotteluvoiman arvioinnin kannalta tärkeä käsite on hegemonia. Talouspolitiikan pelilaudalla hegemoninen on se, joka päättää pelin säännöistä. Hegemonia on siis kykyä määrittää toiminnan ennakkoehdot.

Siirtymä hyvinvointivaltiokauden solidaarisesta talouspolitiikasta uusliberaaliin kilpailuyhteiskuntaan on merkinnyt ammattiliitoille uusien pelisääntöjen omaksumista. Euroopassa talousliberaalia linjaa ajava oikeisto on kyennyt esittämään leikkauspolitiikan välttämättömänä edellytyksenä talouden elpymiselle. Työoikeuksista, sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista on tullut kilpailun ja taloudellisen kasvun esteitä.

Pelottavinta on, että työnantajaosapuoli on onnistunut esittämään yksityiset intressinsä yleisenä etuna. Työn tarjonnan lisäämisestä on tullut kansallisen politiikan kulmakivi.

Suomalaisia työmarkkinoita tutkineen historioitsija Pauli Kettusen mukaan kansallisen kilpailukyvyn nationalismi on läpäissyt julkisen keskustelun. Ammattiliitot eivät toistaiseksi ole kyenneet haastamaan talouskurin ja niukkuuden politiikkaa, vaikka yksittäiset aktiivit ja liittojohtajat ovatkin arvostelleet julkisten menojen leikkauksia työttömyyttä ja eriarvoisuutta lisäävinä.

Ei liene liioiteltua sanoa, että suomalaiset ammattiliitot ovat pitkälti mukautuneet kansallisen kilpailukyvyn retoriikkaan. Maltillisia palkkaratkaisuja ja työurien pidentämistä on perusteltu kansallisen kilpailukyvyn nimissä, vaikkakin pitkin hampain.

Vapaakaupan edistäminen on jo perinne ja ay-keskusjärjestöt ovatkin puolustaneet Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välistä TTIP-vapaakauppasopimusta tervettä kilpailua edistävänä. Näin kansallinen kilpailukyky on samaistettu työntekijöiden etujen kanssa.

Ammattiliittojen näyttävä vastustus pakkolakeja vastaan on kuitenkin osoittanut, että liike on edelleen valmis puolustamaan työntekijöiden oikeuksia markkinoiden mielivaltaa vastaan. Tämä kamppailu on kuitenkin Sisyfoksen työtä, niin kauan kuin kilpailukyvyn, kestävyysvajeen ja työn tarjonnan kaltaiset talousliberaalit käsitteet hallitsevat keskustelua ja harjoitettua politiikkaa.

Kilpailukyvyn nationalismin sateenkaari päättyy palkkojen ja työehtojen alennusten kilpajuoksuun. Tai kuten EK:n entinen puheenjohtajaa Ilpo Kokkila on asian ilmaissut: ”Meidän on vielä vuosia eteenpäin tyydyttävä negatiivisiin palkankorotuksiin”.

Ammattiliitoilla on vielä mahdollisuus liittoutua elvyttävää talouspolitiikkaa ajavien voimien kanssa. Vaihtoehtona on vaihtoehdottomuus.

Kirjoittaja työskentelee ammattiliitossa koulutustehtävissä.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

SAK:n asiantuntija: Työssäoloehdon euroistamisessa vakavia puutteita hyvästä ajatuksesta huolimatta

Muuttuva viestintäympäristö ja entistä intiimimpi yleisösuhde edellyttävät uutismedialta avoimuutta

Uusimmat

Luonnonvaraisista villieläimistä saatava liha on suosittua Afrikassa, vaikka metsästys ja kuolleiden villieläinten käsittely altistaa ihmisen eläinperäisille tarttuville taudeille. Myös kirahvi saattaa päätyä ruokapöytään. Kuva Etelä-Afrikan Madikwen riistareservaatista.

Viidakkoliha maistuu Afrikassa, vaikka eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit uhkaavat

Mielipide: Uusi kynnysraha luo lisää ongelmia

KU keskusteli vasemmiston kriisistä Linkeen sidoksissa olevan Rosa Luxemburg -säätiön tutkijoiden Conny Hildebrandtin ja Florian Hornin kanssa.

Saksan vasemmistopuolue on kriisissä – ”Tällä tavalla jatkaminen ei ole enää järkevää”, sanoo asiantuntija ja pitää puolueen hajoamista todennäköisenä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kommentti: Jättäkää Inarijärvi rauhaan, miljonäärit

 
02

Valtiovarainministeriön kanta ay-maksujen verovähennyksen poistoon hämmästyttää – ”Ministeriöltä voisi edellyttää kelvollisia perusteluja”

 
03

Tehdäänkö osa-aikatyötä, vaikka kokoaikatyötäkin olisi tarjolla? – PAM vastaa professori Hiilamolle

 
04

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

 
05

SAK:n Katja Syvärinen arvostelee hallitusneuvottelijoiden tavoitteita: ”Suorastaan pelottava skenaario!”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

20 vuotta sitten: USA ja Britannia valehtelivat Irakin joukkotuhoaseista

02.06.2023

Ikääntyvä Kuuba potee kroonista lääkepulaa – Musta pörssi kukoistaa mutta solidaarisuuttakin ilmenee

02.06.2023

Perussuomalaiset ammentaa samoista lähteistä kuin muut läntisen maailman äärioikeistopuolueet

02.06.2023

Vasemmiston Saramo kritisoi hallitusneuvottelujen verosuunnitelmia: Tavallisilta työntekijöiltä viedään rahaa, jotta rikkaille saadaan lisää omaisuutta

02.06.2023

Vasemmiston Koskela muistuttaa: Aborttioikeudessa on kyse ihmisoikeudesta – kristillisdemokraatit tavoittelevat Säätytalolla abortin saamisen vaikeuttamista

01.06.2023

SAK:n Katja Syvärinen arvostelee hallitusneuvottelijoiden tavoitteita: ”Suorastaan pelottava skenaario!”

01.06.2023

Vasemmiston ministeri oikoo väärinkäsityksiä: Into leikata asumistuesta perustuu kolmeen myyttiin

01.06.2023

Hallitusneuvotteluissa esillä ay-maksujen verovähennyksen poisto, jota valtiovarainministeriö tukee – ”Tässä ollaan ideologisen oikeistopolitiikan ytimessä”

31.05.2023

Elsa Aaltonen 1923–2023

31.05.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään