KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Ammattiliitot pitkälti mukautuneet kansallisen kilpailukyvyn retoriikkaan

Sipilän hallituksen talouspolitiikka on ajanut ammattiyhdistysliikkeen umpikujaan.

Sipilän hallituksen talouspolitiikka on ajanut ammattiyhdistysliikkeen umpikujaan. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Janne Hernesniemi
3.4.2016 14.00

Suomalaiset ammattiliitot ovat epävarman tulevaisuuden edessä. Sipilän hallituksen talouspolitiikka on ajanut ammattiyhdistysliikkeen umpikujaan.

Ahdinkoa selittää niin talousliberaalin oikeiston valta-asema kuin globaalin kapitalismin taantuma ja sitä seurannut työttömyys. Menneisyyden saavutusten markkinoinnin sijaan ammattiliittojen on aika katsoa peiliin.

Lontoossa sijaitsevan Birckbeckin yliopiston työmarkkinasuhteiden professori John Kelly on analysoinut ammattiliittojen neuvotteluvoimaa kolmesta eri näkökulmasta. Kellyn ajatukset ovat käyttökelpoisia myös arvioitaessa suomalaisia ammattiliittoja.

Ensinnäkin yksittäisen konfliktien lopputulokset kertovat meille työmarkkinaosapuolten välisestä vallan tasapainosta. Yksinkertaisimmillaan kyse on saavutusten ja tappioiden aritmetiikasta.

Viime vuosien työmarkkinaratkaisuja vertailemalla vaaka kallistuu työnantajan eduksi. Maltilliset palkankorotukset eivät ole luoneet kysyntää tai työllisyyttä.

Kilpailukykysopimus, jonka soveltamisneuvotteluja nyt käydään, merkitsee käytännössä tulonsiirtoa työntekijöiltä yrityksille. Tilastokeskuksen Olli Savela onkin arvioinut, että sopimuksen seurauksena palkkojen suhteellinen osuus arvonlisäyksestä heikkenee voittoihin verrattuna.

Hallituksen pakkolakien edessä ammattiliitot ovat päättäneet asettaa sopimusjärjestelmän puolustamisen etusijalle, jotta itse työoikeuden periaatteisiin ei kajottaisi. Samalla ne tahtomattaan vahvistavat leikkauspolitiikan väistämättömyyttä.

Toiseksi Kellyn mukaan neuvotteluvoimaa on sillä, joka päättää mistä neuvotellaan. Kolmikantaneuvotteluiden laajat asialistat osoittavat, että ammattiliitot ovat edelleen keskeisiä toimijoita, vaikka hyvinvointivaltiokauden kunnianhimoiset tulopoliittiset sopimukset ovat korvautuneet suppeammilla raamisopimuksilla.

Hallituksen ja työnantajien aloitteet ovat kuitenkin määrittäneet varsin yksipuolisesti nyt käytävien neuvotteluiden asialistan. Niinpä ammattiliitot joutuvat perustelemaan tappiota torjuntavoittona.

Toisaalta on myös kamppailtuja oikeuksia, joista ammattiliitot kieltäytyvät neuvottelemasta. Työehtosopimusten yleissitovuus ja sopimusoikeus ovat tästä esimerkkejä.

Asetelma on silti epäsymmetrinen. Ammattiliitot ovat löytäneet itsensä syytetyn penkiltä, avoimesti puolueellisen valtiovallan toimiessa syyttäjänä ja todistustaakan ollessa käännetty.

Kolmas neuvotteluvoiman arvioinnin kannalta tärkeä käsite on hegemonia. Talouspolitiikan pelilaudalla hegemoninen on se, joka päättää pelin säännöistä. Hegemonia on siis kykyä määrittää toiminnan ennakkoehdot.

Siirtymä hyvinvointivaltiokauden solidaarisesta talouspolitiikasta uusliberaaliin kilpailuyhteiskuntaan on merkinnyt ammattiliitoille uusien pelisääntöjen omaksumista. Euroopassa talousliberaalia linjaa ajava oikeisto on kyennyt esittämään leikkauspolitiikan välttämättömänä edellytyksenä talouden elpymiselle. Työoikeuksista, sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista on tullut kilpailun ja taloudellisen kasvun esteitä.

Pelottavinta on, että työnantajaosapuoli on onnistunut esittämään yksityiset intressinsä yleisenä etuna. Työn tarjonnan lisäämisestä on tullut kansallisen politiikan kulmakivi.

Suomalaisia työmarkkinoita tutkineen historioitsija Pauli Kettusen mukaan kansallisen kilpailukyvyn nationalismi on läpäissyt julkisen keskustelun. Ammattiliitot eivät toistaiseksi ole kyenneet haastamaan talouskurin ja niukkuuden politiikkaa, vaikka yksittäiset aktiivit ja liittojohtajat ovatkin arvostelleet julkisten menojen leikkauksia työttömyyttä ja eriarvoisuutta lisäävinä.

Ei liene liioiteltua sanoa, että suomalaiset ammattiliitot ovat pitkälti mukautuneet kansallisen kilpailukyvyn retoriikkaan. Maltillisia palkkaratkaisuja ja työurien pidentämistä on perusteltu kansallisen kilpailukyvyn nimissä, vaikkakin pitkin hampain.

Vapaakaupan edistäminen on jo perinne ja ay-keskusjärjestöt ovatkin puolustaneet Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välistä TTIP-vapaakauppasopimusta tervettä kilpailua edistävänä. Näin kansallinen kilpailukyky on samaistettu työntekijöiden etujen kanssa.

Ammattiliittojen näyttävä vastustus pakkolakeja vastaan on kuitenkin osoittanut, että liike on edelleen valmis puolustamaan työntekijöiden oikeuksia markkinoiden mielivaltaa vastaan. Tämä kamppailu on kuitenkin Sisyfoksen työtä, niin kauan kuin kilpailukyvyn, kestävyysvajeen ja työn tarjonnan kaltaiset talousliberaalit käsitteet hallitsevat keskustelua ja harjoitettua politiikkaa.

Kilpailukyvyn nationalismin sateenkaari päättyy palkkojen ja työehtojen alennusten kilpajuoksuun. Tai kuten EK:n entinen puheenjohtajaa Ilpo Kokkila on asian ilmaissut: ”Meidän on vielä vuosia eteenpäin tyydyttävä negatiivisiin palkankorotuksiin”.

Ammattiliitoilla on vielä mahdollisuus liittoutua elvyttävää talouspolitiikkaa ajavien voimien kanssa. Vaihtoehtona on vaihtoehdottomuus.

Kirjoittaja työskentelee ammattiliitossa koulutustehtävissä.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään