Sain tässä hiljattain lukea Kansan Uutisissa 27.2. olleen artikkelin, jossa kerrottiin naapurisovun natisemisesta täällä Hispaniolan saarella. Artikkelissa kerrottiin monesta asiasta, jotka vaikuttavat ristiriitoihin. Dominikaanisessa tasavallassa yli 20 vuotta asuneena haluaisin hieman kommentoida sitä.
Haitilaisia siirtolaisia on epävirallisten tietojen mukaan sen espanjankielisessä naapurivaltiossa yli kaksi miljoonaa. Viralliset luvut ovat hiukan pienempiä.
Haitin perustuslaki ei hyväksy kaksoiskansalaisuutta ja jokaisen haitilaisen äidin lapsi on automaattisesti haitilainen, riippumatta siitä missä hän syntyy. Ilman minkäänlaista henkilötodistusta rajan ylittänyt raskaana oleva nainen saa synnyttää ilmaiseksi Dominikaanisen tasavallan julkisessa sairaalassa. Lapsi saa syntymätodistuksen, mutta perustuslakiin vedoten Haitin valtio ei todistusta hyväksy.
Lapsi pääsee kouluun riippumatta kansallisuudesta tai kansalaisuudesta, kunhan todisteena on syntymätodistus. Mutta entä lapset jotka tulevat maahan laittomasti vanhempiensa kanssa, vailla mitään henkilötodistusta?
Haiti on Ranskan entinen siirtomaa ja virallinen kieli on ranska, jota kuitenkaan lukutaidottomat haitilaiset eivät puhu. Arvioiden mukaan noin puolet kansasta on luku- ja kirjoitustaidotonta.
Kreoli on kieli, jota puhuvat kaikki haitilaiset ja tämä on myös yksi eroavaisuus saaren itäpuoleen, jossa puhutaan espanjaa. Ranskan miltei 200 vuotta kestänyt siirtomaaherruus oli julmaa aikaa, ja haitilaisia kohdeltiin orjina.
Haitilaiset siirtotyöläiset ovat ahkeria ja pidettyjä työntekijöitä. Saaren toisella puolella asuvat, espanjalaisten siirtolaisten, taino-intiaanien ja afrikkalaisten orjien jälkeläiset eivät ole niinkään pidettyjä. Siksipä ei ole tavatonta nähdä rakennustyömaat täynnä haitilaisia lapioimassa hiekkaa, lastaamassa soraa ja leikkaamassa sokeriruokoa. Vaimot ja äidit ovat kotiapulaisina, osa seksityöläisinä.
Entä missä ovat lapset, jotka eivät pääse kouluun? Kerjäämässä risteyksissä, pelloilla auttamassa vanhempiaan, ehkä myymässä itseään. Suurin osa siirtotyöläisistä ei maksa veroja, koska työnantajalle on helpompaa maksaa heille suoraan käteen ilman sosiaaliturvamaksuja ja eläkekertymiä.
Hispaniolan saaren naapurisopu todellakin natisee, mutta onko niin, että Ranska, entinen julma isäntä ja suuri pohjoinen naapuri, on hylännyt Haitin ja jättänyt sen maan itäisen naapurin murheeksi? Onko niin, että Dominikaanisen tasavallan täytyy ratkaista Haitin ongelmat?
Haitissa asuu vieläkin ihmisiä hätämajoituksessa vuoden 2010 maanjärjestyksen jäljiltä. Siellä on käyty vaalit toisensa jälkeen, eikä saatu aikaan yhtään toimivaa hallitusta.
Koulussamme on haitilaisia työntekijöitä, jotka ovat luopuneet Haitin kansalaisuudesta. Meillä on haitilaisia oppilaita jotka valmistuttuaan haluavat tehdä töitä maansa hyväksi, mutta tällä hetkellä tilanne vaikuttaa toivottomalta.
Me kaikki valtion ja kunnallisen puolen työntekijät maksamme pakollisen sairasvakuutuksen, myös vapaaehtoisen yksityisen sairasvakuutuksen, jolla kustannetaan vähävaraisten, ja myös haitilaisten, terveydenhuolto.
Niin kuin aina, mitalilla on kaksi puolta, siksi on hyvä selvittää asioita perin pohjin.
uutiskirje 
