KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Vastavoimaa ilmastonmuutokselle ja sivilisaation kriisiin

Ensiarvoisen tärkeä esimerkki nykymaailman oloissa on Tammilehdon kuvaus Rojavan vallankumouksesta.

Ensiarvoisen tärkeä esimerkki nykymaailman oloissa on Tammilehdon kuvaus Rojavan vallankumouksesta. Kuva: All Over Press/Imago Stock

Olli Tammilehdon kirja paljastaa, miten kansa on löytänyt historiansa eri vaiheissa keinot nousta barrikadeille ja luoda uusia rakenteita jopa tyrannian oloissa.

Kaarina Kailo
6.4.2017 12.00

Vapaan tutkijan ja kirjoittajan Olli Tammilehdon uusin kirja, Tuhokehitys poikki -yhteiskunnan olomuodon muutos (Into, 2017) on piristävä ja toivoa luova. Ennen kaikkea se on syvälle luotaava katsaus yhteiskunnallisiin ja ympäristössä vaikuttaviin yllättäviin ja nopeisiin ”olomuodon muutoksiin”.

Kirja ei käsittele vain ilmastonmuutosta ja ydinsodan uhkaa vaan koko demokratia- ja sivilisaatiokriisiä. Nyt ei olekaan kyse vähemmästä kuin vakavasta uhasta koko maapallon ”elämänvoimalle”.

Tyypilliset ilmastonmuutoskirjat etsivät ratkaisuja lyhytnäköisesti samasta teknologiasta ja markkinataloudesta, jotka ovat ekososiaalisesti kestämättömällä arvomaailmallaan ja käytännöillään vaikuttaneet kriisien syntymiseen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kansalaiset ovat esimerkiksi Argentiinassa ja Espanjassa aktivoituneet hämmästyttävän nopeastikin vastustamaan eliitin tai populismin ylilyöntejä.

Tammilehdon kirjan tekee erilaiseksi ja innovatiiviseksi kriisien alkusyihin paneutumisen lisäksi tapa, millä hän nostaa esiin samansuuntaisia perustavanlaatuisia tasapainottavia prosesseja niin luonnossa kuin yhteiskunnissa.

Aivan kuten luonto pystyy korjaamaan sen elinpiirissä tapahtuneita ”ylilyöntejä”, inhimillisissä yhteisöissä saavutetaan ajoittain lakipiste, josta lähtee liikkeelle kehityksen vastavoima. Tammilehto nostaa esiin historian kansannousut Ranskan ja Venäjän vallankumouksista nykyajan kevyempiin aikapankki-kokeiluihin, occupy- liikkeeseen mutta myös Rojavan demokratiakokeiluihin, jotka ovat tehneet olomuodon muutokset mahdollisiksi hämmästyttävän yllättäen ja nopeasti.

 

Tammilehto muistuttaa esimerkein, että virallisen uusliberalistisen talousmallin rinnalla on yhteiskuntaa näkymättömästi ylläpitävä varjoyhteiskunta ja varjotalous. Ne aktivoituvat toivoa luovalla tavalla juuri riittävän merkittävien kriisien kohdatessa ihmiskuntaa.

Tämä ruohonjuuritason maaperästä aika ajoin esiin versova lahja- ja huolenpitotalous sisältää niin näkymättömän naisten huolenpitotalouden kuin suuren joukon solidaarisuus-, kohtuus- ja muita vaihtoehtojärjestelmiä koko kirjossaan.

Kirja antaa innoittavia esimerkkejä ruohonjuuritason reagoinnista kriiseihin. Kansalaiset esimerkiksi Argentiinassa ja Espanjassa ovat aktivoituneet hämmästyttävän nopeastikin vastustamaan eliitin tai populismin ylilyöntejä.

Hän tarjoaa todisteita, että possessiiviselle individualismille, uusliberalistisen talousorientoituneelle ihmis(mies)normille ja oman edun tavoittelemiseen ja kilpailuhenkisyyteen pohjautuvalle ihmiskuvalle löytyy positiivisempi vaihtoehto — varjotaloudessa vaikuttava vähäosaisista huolta kantava vastuuihmisyys.

Tämä oikeudenmukaisuuteen samaistuva ihmisten puoli aktivoituu usein juuri hädän keskellä. Kirja osoittaa, kuinka tärkeä tekijä vallankumousliikkeessä on ollut ruohonjuuritason autonominen organisoituminen puoluepolitiikan tuolla puolen.

 

Ensiarvoisen tärkeä esimerkki nykymaailman oloissa on Tammilehdon kuvaus Rojavan vallankumouksesta. Se haastaa jaon ääripatriarkaaliseen Lähi-itään ja emansipoituneeseen Pohjolaan ja sen oletettuun ”tasa-arvoon”.

Pohjois-Syyriassa kuten yleensäkin Lähi-idässä patriarkaaliset rakenteet ovat olleet vahvoja. Siksi Rojavan mullistuksessa tapahtunut miesten ylivallan kumoaminen voi inspiroida Eurooppaakin huomioimaan radikaalin tasa-arvon mahdollisuudet.

Järjestelmä tukee kaikilla tasoilla naisten emansipaatiota. Kommuuneilla, neuvostoilla, oikeusistuimilla ja ylipäänsä kaikilla elimillä on aina kaksi puheenjohtajaa, joista toisen täytyy aina olla nainen.

Yleisten neuvostojen rinnalla on kaikilla tasoilla myös naistenneuvosto, joka päättää naisille tärkeistä asioista ja pyrkii aktivoimaan naiset yhteiskunnalliseen toimintaan. Lisäksi kaikkien yleisten neuvostojen ja toimikuntien jäsenistä vähintään 40 prosenttia pitää olla naisia.

Naisten koulutukseen panostetaan voimakkaasti. Jokaisessa kantonissa on naistenakatemia, joka järjestää useita viikkoja kestäviä kursseja. Niissä opiskellaan naistutkimusta ja muita tieteitä, kulttuuria, kieliä, historiaa ja demokratiateoriaa.

Rojavan naisten aktiivisuus ja keskeinen asema on nykyajan esimerkki poliittisesta järjestelmästä, jonka radikaalisuutta demokratian tulkinnassa ei löydä Kreikan vapaiden miesten kansanvallasta, vaan vaikkapa irokeesien gantowisas-naisten demokratiamallista.

Itse asiassa, vaikka ekofilosofi Murray Bookchin on ollut Rojavan yksi inspiraatiolähde, poliittinen järjestelmä muistuttaa suuresti myös irokeesien pitkien talojen matriarkaattia. Siinäkin oli mies- ja naisneuvostot ilman sukupuolten epäsymmetrisiä valtasuhteita, joskin ikänaisilla (elders) oli veto-oikeus sodassa ja rauhassa.

 

Uuden seksistis-rasistisen tyrannian uhatessa poliittista järjestelmää EU:sta Yhdysvaltoihin tärkeintä olisi nostaa esiin järjestelmiä, jossa ei poljeta naisten tai muiden väestöryhmien ihmisarvoa ja oikeuksia, vaan toteutetaan entistä laajempaa kansanvaltaa.

Naisten haavoittuvaista asemaa ei saada korjattua ilman, että all-male paneelit korvataan tämäntyyppisillä yhteiskuntamalleilla.

Pääministeri Sipilän (kesk.) kannattaisi tutustua Rojavan yhteiskuntasopimukseen, joka ei voisi olla kauempana sanelupolitiikkaan perustuvasta patriarkaalis-kapitalistisesta diktaattorimallista, jota hän edustaa omassa ”sopimiskulttuurissaan”.

Hänen soisi lukevan Tammilehdon mieltä avartavan ja tärkeän teoksen, jossa on aineksia aivan toisenlaisen, toimivamman ja reilumman yhteiskunnan luomiseen. Kirjassa esitetylle muutokselle on sosiaalinen tilaus, sillä ilmastonmuutos ja demokratiakriisi uhkaavat meitä kaikkia ennennäkemättömällä tavalla.

Olli Tammilehto: Tuhokehitys poikki, Into Kustannus, 241 sivua (2017).

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään