Niin kuin monissa viime aikojen vaaleissa, gallupit onnistuivat yllättämään myös Ranskan sunnuntaisissa presidentinvaaleissa. Tällä kertaa tosin niin päin, että ne ennustivat viiden kärkiehdokkaan järjestyksen oikein ja vieläpä heidän prosenttiosuutensa olivat hyvin lähellä viime viikkojen gallupnumeroita.
Toiselle kierrokselle menevät siis keskustaliberaali Emmanuel Macron (23,9 %) sekä äärioikeiston Marine Le Pen (21,4 %).
Kolmanneksi tuli keskustaoikeiston François Fillon (19,9 %) ja neljänneksi radikaalivasemmiston Jean-Luc Mélenchon (19,6 %).
Todennäköistä on, ettei yksikään puolue saa enemmistöä parlamenttiin.
Sosialistien (eli sosiaalidemokraattien) kannatus romahti. Puolueen ehdokas Benoît Hamon sai vain 6,4 prosenttia äänistä.
Vielä kuudenneksi tullut Nicolas Dupont-Aignan sai 1,7 miljoonaa ääntä eli 4,7 prosenttia. Hän erosi keskustaoikeiston pääpuolueesta 2007, pitää itseään gaullismin perillisenä, vastustaa EU:ta ja asemoi itsensä Fillonin ja Le Penin väliin.
Macron voittaa toisen kierroksen
Kahden viikon kuluttua pidettävää toista kierrosta voi pitää jo ratkaistuna. Voiton vie Macron.
Macronia äänestetään nimenomaan sen takia, että hän ei ole Le Pen.Toiselta kierrokselta pudonneet Fillon ja Hamon kehottivat heti vaali-iltana kannattajiaan äänestämään Macronia, samoin monet muut vaikutusvaltaiset poliitikot.
Huomiota herätti, että Mélenchon ei ainakaan sunnuntai-iltana esittänyt vastaavaa kehotusta omille kannattajilleen.
Monet joutuvat joka tapauksessa valitsemaan pienemmän pahan, koska toiselle kierrokselle päässeet ehdokkaat saivat yhteensä vain 45 prosenttia äänistä.
Osa jäänee kotiin. Ensimmäisellä kierroksella äänestysprosentti nousi ennakoitua korkeammaksi, 77 prosenttiin, kun sen oli veikkailtu putoavan 70:n korville.
Ifop-tutkimuslaitoksen gallupin mukaan Macron saisi toisella kierroksella 60,6 prosenttia äänistä ja Le Pen 39,4 prosenttia.
Ifop kertoo myös, että Macron perisi 43 prosenttia Fillonin äänestäjistä, 50 prosenttia Mélenchonin äänestäjistä ja 70 prosenttia Hamonin äänestäjistä.
Le Pen puolestaan saisi 31 prosenttia Fillonin äänestäjistä, 12 prosenttia Mélenchonin äänestäjistä ja 3 prosenttia Hamonin äänestäjistä.
Vaalitapa vaikuttaa tulokseen
Kertaakaan viime vuosikymmeninä ei sekä sosialistien että keskustaoikeiston pääpuolueen (nimenmuutosten jälkeen nyt Tasavaltalaiset) ehdokas ole pudonnut toiselta kierrokselta. Sosialistien ehdokas putosi 2002 ja keskustaoikeiston 1981 (toisen keskustaoikeistolaisen puolueen ehdokkaalle häviten), mutta eivät molemmat yhtä aikaa.
Tilanne tarkoittaa sitä, että kesäkuun 11. päivänä pidettävistä kansalliskokouksen vaaleista tulee erittäin mielenkiintoiset.
Useimmiten presidentin puolue on voittanut myös parlamenttivaalit. Joskus presidentin kohtalona on ollut cohabitation eli rinnakkainelo toisen pääpuolueen hallitseman kansalliskokouksen kanssa.
Nyt ei toteudu kumpikaan tilanne. Todennäköistä on myös se, ettei yksikään puolue saa enemmistöä parlamenttiin, ja paikat jakautuvat ylipäätään tasaisemmin kuin aiemmin.
Vaalitapa vaikuttaa paljon tulokseen. Ranskan parlamenttivaalit ovat kaksivaiheiset. Ensimmäisellä kierroksella valitaan yhden edustajan vaalipiireistä ne, jotka saavat yli 50 prosenttia äänistä.
Toista kierrosta ei käydä pelkästään vaalipiirissä kahden eniten ääniä saaneen välillä, vaan sille voivat osallistua kaikki vähintään 12,5 prosenttia äänistä saaneet. Joskus jotkut ehdokkaat vetäytyvät jonkun toisen hyväksi ennen toista kierrosta.
Mihin Macronin kannattajat?
Vaalitapa johtaa siihen, että sekä sosialistit että tasavaltalaiset todennäköisesti menestyvät parlamenttivaaleissa paremmin kuin presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.
Tämä riippuu tietysti siitä, miten riitainen jälkipyykki puolueissa tappiosta käydään. Kummassakin ehdokkaaksi tuli yllätysnimi, joka ei alun perin ollut puoluejohdon suosikki.
Sosialistien ehdokas Benoît Hamon oli liian vasemmistolainen ja vihreä huomattavalle osalle puolue-eliittiä.
Tasavaltalaisten Fillon puolestaan on thatcherilainen markkinaliberaali, joka arvokysymyksissä on erittäin konservatiivinen. Hänen innokkainta kannattajajoukkoaan on katolinen uskonnollinen oikeisto.
Fillon pärjäsi lopulta yllättävänkin hyvin ottaen huomioon hänen vaimonsa ja lastensa palkkioskandaalit.
Suuri arvoitus on, miten paljon Macron pystyy saamaan kansalliskokoukseen omia kannattajiaan. Presidentinvaalit tuovat nostetta, mutta liike ei ole varsinainen puolue, vaan täysin Macronin ympärille rakennettu – jopa nimi En Marche! toistaa Emmanuel Macronin nimikirjaimia.
Mélenchon eteni koko maassa
Le Monde -lehden analyysin mukaan vasemmiston La France insoumise -liikkeen Mélenchon nosti kannatustaan vuoteen 2012 verrattuna kaikissa Ranskan departementeissa. Parhaiten hän menestyi Pariisin pohjoispuolella sijaitsevassa Seine-Saint-Denisissä saaden 34,0 prosenttia äänistä.
Seine-Saint-Denisin luku kertoo samalla siitä, että Mélenchonin on vaikea muuttaa lähes 20 prosentin kannatustaan parlamenttipaikoiksi. Valituksi tullakseen ehdokkaiden on päästävä toisella kierroksella vaalipiirinsä ykköseksi, eikä se ole demareiden vasemmalla puolella oleville helppoa.
Vuoden 2012 kansalliskokouksen vaaleissa Mélenchonin Parti de Gauche (Vasemmistopuolue) oli yhteisessä Front de Gauche -vaaliliitossa kommunistisen puolueen (PCF) kanssa.
PCF tuki myös Mélenchonin tämän kevään presidenttikampanjaa, mutta päätös ei syntynyt viime syksynä helposti. Osa puoluejäsenistä vierastaa Mélenchonia yleisesti, ja osaa suututti se, että Mélenchon ilmoitti ehdokkuudestaan neuvottelematta ensin PCF:n kanssa.
PCF kehotti kannattajiaan heti vaali-iltana lähtemään toiselle kierrokselle kukistamaan Le Peniä eli siis äänestämään Macronia.
Viime parlamenttivaaleissa Front de Gauche sai lähes 1,8 miljoonaa ääntä, mutta vain 10 paikkaa 577-paikkaiseen kansalliskokoukseen.
Le Penin noste ei riitä
Le Penin kansallisen rintaman (FN) kannatus keskittyy ennen kaikkea Pohjois- ja Koillis-Ranskaan sekä Välimeren rannikolle.
Alueellinen keskittyminen vähentää jo sinänsä FN:n mahdollisuuksia parlamenttivaaleissa. Lisäksi toisella kierroksella FN:n ehdokas on usein vastustetuin, eli silloin äänestetään ketä tahansa muuta.
Viime vaaleissa FN sai 3,5 miljoonaa ääntä, jolla irtosi 2 paikkaa parlamenttiin.
Ensi kesänä FN saanee jonkin verran lisää, mutta kovin suureksi sen paikkamäärä tuskin kohoaa.