KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Laki suojelee edelleen Chilen kiduttajia

Mielenosoittajat polttivat Santiagossa Yhdysvaltain lipun varapresidentti Mike Pencen vierailun aikana 16. elokuuta.

Mielenosoittajat polttivat Santiagossa Yhdysvaltain lipun varapresidentti Mike Pencen vierailun aikana 16. elokuuta. Kuva: Lehtikuva/Leo Oyarzo

Kansanäänestys kumosi diktatuurin vuonna 1988, mutta sen jäljet näkyvät yhä.

Kerttu Ojalehto
11.9.2017 8.31

Maailmalla Chile nähdään muihin Latinalaisen Amerikan maihin verrattuna yleensä poliittisesti ja taloudellisesti vakaana ja turvallisena maana. On totta, että vuodesta 1990 maassa on taas toiminut demokraattinen monipuoluejärjestelmä 17 vuotta kestäneen sotilasdiktatuurin jälkeen.

Siirtyminen diktatuurista demokratiaan tapahtui Chilessä hyvin poikkeuksellisella tavalla ilman väkivaltaa vuoden 1988 kansanäänestyksellä. Siinä diktatuurin jatkoa vastustava ”NO”-puoli keräsi lopulta 56 prosenttia äänistä.

Kansanäänestystä voidaan luonnehtia paholaisen kanssa tehdyksi sopimukseksi. Prosessi antoi nimittäin oikeutuksen diktatuurille ikään kuin toisena laillisena äänestysvaihtoehtona. Augusto Pinochet menetti presidenttiyden, mutta jatkoi armeijan johdossa ja senaatin jäsenenä. Häntä ei koskaan tuomittu mistään.

ILMOITUS
ILMOITUS
Arvioiden mukaan yli 40 000 ihmistä joutui diktatuurin uhriksi.

Viimeisenä vuotenaan virassa Pinochet teki myös kaikkensa, jotta armeija säilyttäisi ylimmän vallan maata koskevissa
asioissa. Samalla hän jatkoi köyhiä kurittavaa uusliberalistista talouspolitiikkaa. Viimeisenä vallan kuukautenaan hän antoi asetuksen koskien koulutusta (LOCE). Sen mukaan kuka tahansa yksityinen toimija voi perustaa oppilaitoksen.

Koulutuksen yksityistämisen seuraukset ovat edelleen näkyvissä ja kuultavissa kuukausittain tapahtuvissa opiskelijamielenosoituksissa. Pinochetin neuvonantajan Jaime Guzmánin laatima perustuslaki vuodelta 1980 on säilynyt maan politiikassa aina viime päiviin asti. Chilen demokratiaa on rakennettu ja rakennetaan edelleen diktatuurin asettamissa kehyksissä.

Armahduslaki
edelleen voimassa

Tämä demokratiaan siirtymisen myötä tapahtunut hiljainen diktatuurin hyväksyminen näkyy myös siinä, miten ihmisoikeusrikkomuksia tuolta ajalta on käsitelty – tai ennemminkin jätetty käsittelemättä. Arvioiden mukaan yli 40 000 ihmistä joutui diktatuurin uhriksi: tuhansia ihmisiä katosi jäljettömiin, tapettiin ja kidutettiin.

Hyvin harva henkilö on kuitenkaan saanut tuomiota. Armahduslaki suojaa niitä henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikoksiin diktatuurin viiden ensimmäisen vuoden aikana. Nykyinen presidentti Michelle Bachelet on luvannut kumota lain jo vuodesta 2006 lähtien, mutta asian käsittely on edelleen kesken.

Diktatuurin aikana tapahtuneesta kidutuksesta alettiin puhua maassa vasta vuonna 2003, kun Ricardo Lagosin johtama hallitus asetti Valech-nimisen totuuskomission selvittämään ja dokumentoimaan maassa toimineen noin 1 200 kidutuskeskuksen toimintaa. Sama hallitus kuitenkin asetti kerätyt kokemukset salaisiksi 50 vuodeksi.

Oikeutta
omiin käsiin

Diktatuurin ajan ihmisoikeusrikosten selvittämiseksi ja käsittelemiseksi on syntynyt ja muodostunut monia sosiaalisia liikkeitä ja protestimuotoja. Yksi näistä on espanjan sana funa, joka tarkoittaa julkista tuomitsemista. Kun valtio on kyvytön ja haluton tuomitsemaan henkilöitä, ihmiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä.

Santiagossa elää ja työskentelee edelleen ihmisten kidutukseen ja murhiin osallistuneita henkilöitä. Funassa ihmisjoukko kerääntyy syyllisyyttä ilmaisevien kylttien kanssa yksittäisen henkilön työpaikalle tai kotiin. Osa näistä funista on johtanut henkilöiden pidättämiseen. Ongelmana kuitenkin on, että suurin osa rikoksiin syyllistyneistä on jatkanut elämäänsä, yhteiskunnallisesti hyvässä asemassa ilman katumusta tai pelkoa siitä, että he joutuisivat vastuuseen teoistaan.

Maan muuttumattomuutta ja jähmettyneisyyttä heijastaa myös se, että nykyiset tiedotusvälineet ja median edustajat ovat samoja, jotka puolustivat ja tukivat aikanaan CIA:n rahoituksella sotilasvallankaappausta ja sitä seurannutta diktatuuria. Demokratiaan siirtyminen ja maan kuuluisan vakauden säilyttäminen onkin tapahtunut maan ihmisoikeuksien kustannuksella.

Vakaus pysähdyksen
kustannuksella

Yhteisymmärryksen ja konfliktien välttämisen tarpeessaan Chile hallituksensa johdolla ei pysty eikä halua katsoa taaksepäin, vaikka monilla ihmisillä diktatuurin ajan rikokset ovat elävästi mielessä ja läsnä kehossa.

Puoli vuotta vaihto-opiskelijana Chilen pääkaupungissa Santiagossa viettäneenä maan hehkutettu vakaus näyttäytyy nyt itselleni ennemminkin diktatuurin aikaisiin asetuksiin ja lakeihin jämähtämisenä ja demokratia valheellisena, vanhojen valtasuhteiden jatkamisena ja vahvistamisena.

Samalla chileläiseen yhteiskuntaan pesiytyneet eriarvoisuudet säilyvät muuttumattomina. Muisti diktatuurin aikana tehdyistä tuhansista ihmisoikeusrikkomuksista pysyy kahtiajakautuneena.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Tällä hetkellä hän suorittaa vaihtovuotta Santiagossa Diego Portalesin yliopistossa sosiaalipolitiikan maisteriopintoihinsa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään