KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Rivimies ei käynyt erillissotaa

Saksalaisia SS-miehiä Kiestingin sotatiellä 4.8.1941.

Saksalaisia SS-miehiä Kiestingin sotatiellä 4.8.1941. Kuva: SA-kuva

Kai Hirvasnoro
29.9.2017 9.00

Viimeinen sana

Kenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjan mukaan Suomi ja natsi-Saksa sotivat yhteistuumin jatkosodassa vuosina 1941–1944. Kirjan tällä viikolla julkistettu suomennos kumoaa siis lopullisesti myytin niin sanotusta erillissodasta, kertoi Ylen MOT-ohjelma maanantaina. Erfurth työskenteli näköalapaikalla Suomen armeijan päämajassa yhteysupseerina koko jatkosodan ajan.

– Joukot taistelivat limittäin ja lomittain yhteisissä sotatoimissa ja niitä vaihdeltiinkin jatkuvasti. Kysymys ei ollut Suomen ja Saksan rinnakkain sotimisesta, vaan yhdessä sotimisesta, kirjan suomentanut tutkija Pekka Visuri sanoi MOT:ssa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Myyttiä erillissodasta on pidetty yllä, koska yhteistyö natsi-Saksan kanssa on niin kiusallinen asia.

Rivimiehen kokemana ajatus jostain erillisestä sodasta ainakin pohjoisilla rintamalohkoilla on mieletön. Tästä on vankkaa kuvausta viime aikoina taas paljon esillä olleen Kalle Päätalon kirjoissa jo 1970-luvulta.

Kuten tiedetään, Päätalo kirjoitti omasta elämästään. Jatkosotaan hän lähti Kuusamosta kohti Kiestinkiä. Neuvostoliiton raja ylitettiin 1. heinäkuuta. Kirjoissa Ukkosen ääni ja Liekkejä laulumailla jatkosodan ensimmäisiä viikkoja kuvataan tavallisen sotilaan näkökulmasta. Heille oli koko ajan selvää, että sotatie on yhteinen.

Ensimmäinen yllätys Päätalon kuvauksen mukaan oli hyökkäyssuunta. Odotettiin ja pelättiin Neuvostoliiton hyökkäävän Suomeen. Sitten Saksa hyökkäsikin Neuvostoliittoon ja meidän nilkit painoivat perässä.

Saksan teknillisen armeijan piti hoitaa sotiminen ja suomalaisten tulla vain perässä rajapyykkejä siirrellen. Näin uhottiin. Todellisuudessa saksalaisten raskaat ja korpisotaan epäkäytännölliset ajoneuvot olivat enemmän taakkana matkalla. Suomalaisten pioneerien piti rakentaa niille ensin tietä.

Sohjananjoen ylitykseen taas lähdettiin vasta sen jälkeen, kun saksalaiset Stukat olivat tehneet pommituslentoja vastarannalle.

Yhteinen sota ulottui myös kotirintamalle, muun muassa Taivalkoskelle Päätalon sedän pihapiiriin. Siitä kerrotaan romaanissa Tuulessa ja tuiskussa.

Saksalaiset rakensivat kenttärataa Hyrynsalmelta Kuusamon kautta Kiestinkiin, mistä sen oli määrä jatkua Muurmannin rataan asti. Yksi työmaista sijaitsi Kalle-nimisen sedän mailla. Rakentajat olivat työvelvollisia ja sotavankeja, joiden raa’assa kohtelussa ei mitenkään kursailtu, vaikka oltiin siviiliasutuksen keskellä.

”… kun joutuu kotisa akkunasta kahtelemaan miten ihmistä potkitaan ja pieksetään ja roikotetaan ristinpuussa vuorokausitolkulla. Pakotetaan sitte vanki kaivamaan itselleen hauta, johon ammutaan. Aivan kauhuin paikka tästä kotimökistä tuli…”, kuvaa setä veljenpojalleen.

Pohjois-Suomessa sijaitsi natsi-Saksan ylläpitämien vankileirien saaristo. Yle kertoi elokuussa, että aiemmin tiedetyn sadan sijaan niitä on paikallistettu kaksinkertainen määrä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Saksan vasemmistokonservatiivit flirttailevat maahanmuuttovastaisuudella – Yhden opin he kuitenkin antavat muulle vasemmistolle

Veikka Lahtinen.

Suomen asekauppa saa journalismilta täyden hyväksynnän

Puoluelehden pitää kysyä epämiellyttäviä kysymyksiä ja totuuksia – ”Jos hallituksen politiikka on niin hirveää, miksi niin moni kannattaa sitä”

Vasemmistolla on ainutlaatuinen mahdollisuus antaa ihmisille jotain, mihin uskoa, kirjoittaa KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Kolumni: Ahdistunut vasemmisto ei voi taantua vain vastavoimaksi oikeistolle

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään