Jani Saxellin uusi romaani Tuomiopäivän karavaani ulottuu 1990-luvulta 2020-luvun Eurooppaan ja Venäjälle. Romaaneista Unenpäästäjä Florian (2010) ja Sotilasrajan unet (2014) tutut hahmot taistelevat Sosnovyj Borin räjäyttämisestä.
Saxellin romaanien vaihtoehtohistoria solmii nykytodellisuutta maagiseen realismiin. Ne perustuvat vankkaan tutkimukseen, joista syntyy realistinen kokonaiskuva rannattoman scifin ja fantasian keinoin. Nyt zoomataan Itämereen, ydinvoimaan, pakolaiskriisiin ja äärioikeiston nousuun niin lännessä kuin Balkanin maissakin – koko Euroopan poliittiseen noidankattilaan.
Tuomiopäivän karavaanin vaihtoehtotodellisuutta ryydittävät hahmojen paranormaalit kyvyt. Niiden kirjo ulottuu näkyjen kaivoon tuijottavista oneiropraktikoista, syöksijöistä ja kuiskuttajista aina siunauskirottuihin, ”evoluution seuraavaan askeleeseen”. Teoksen runsaudensarvi luetteloi Venäjän kuohuvat alakulttuurit kellariloukon radikaaleista ja yöperhosista kapinallisiin koodareihin, yön susiin ja kadyrovilaisiin.
Hän näkyy vahvana inhimillisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolustajana nyky-kirjallisuudessamme.
Siunauskirotut hakkeroivat ilmavalvonnan
Sarjan edellisistä osista tuttu albiinopoika Flavius hätkähdyttää maagisilla kyvyillään piiritetyssä Sarajevossa. Hän pystyttää Euroopan tiedostamattomassa alitajunnassa ja yöpuolella vaikuttavan varjohallituksen ja sen toimeenpanevan siiven eli Osattomien armeijan, joka vaatii
korvausta Bosnian sodan vääryyksistä radikalisoituen avoimen terrorin tielle.
Flavius kostaa niin lännen tyhjää puhuneille diplomaateille, kamasaksoille ja laajentumiskomissaareille kuin idän nationalistipoliitikoille, ase- ja ihmiskauppiaille. Ja Venäjän punaruskeat äärikansallismieliset tukivat veljeskansaansa serbejä viimeiseen asti, joten Flavius suuntaa ensimmäisistä ison iskunsa Sosnovyi Borin ydinvoimalaan.
Suomessa Räksylän kommuunissa kokoontuvat siunauskirotut lähtevät pelastamaan maailmaa ydinkatastrofilta. Sen henkilöstöön kuuluvat entiset ihmiskaupan uhrit ja koodausvelhot, serbi Sabina ja moldovalainen Angelica, mosambikilainen säänhaltija Olga Magaia ja japanilainen, kahdeksaakymmentä lähestyvä Fukushiman surffari. Heidän myyttisenä auttajanaan toimii romanien suojelupyhimys Musta Saara.
Siunauskirotut lentävät ”heliautoilla” Kronstadtiin ja hakkeroivat Venäjän ilmavalvonnan. He estävät paitsi ydintuhon myös Venäjän massiivisen vastaiskun, joka tuottaisi silmitöntä tuhoa.
Kronstadt ja vapauden muisto
Kirjaan sisältyy värikäs katsaus Kronstadtin historiaan ja sen kohokohtaan, Kronstadtin kapinaan 1921. ”Kolmannessa vallankumouksessa” helmikuun ja lokakuun jälkeen narodnikkeja, anarkisteja ja kommunardeja kiihotti ”ikikapinallinen, perivenäläinen vapaudenkaipuu”.
Vapauden viimeisen purkauksen jyräsi bolševikkien diktatorinen yksinvalta. Vielä 1970-luvulla Euroopan uusvasemmiston mielenosoituksissa muureihin kirjoitettiin ”Kronstadt” muistutuksena viimeisestä vapaasta sosialistisen kansanvallankumouksen ryöpsähdyksestä.
Hetkeksi omonit ja spetsnazit väistyvät, Kronstadtin valtaa 1921 matruusien haamukansannousu, se on jälleen ”vapautettu kaupunki ja uusi Pariisin kommuuni.” Tämän kuolematonten rykmentin yläpuolella lentää johtajana Pietarin suojeluspyhimys Ksenia Pietarilainen. Nyt lyödään veljenkättä niin venäläiselle utopismille kuin kapinoillekin: Aleksandr Blokin kuuluisassa vallankumousrunoelmassa Kaksitoista kosmisen lumimyrskyn läpi tarpoi punakaartilaisjoukko, jonka ”eellä Kristus käy” aikalaisia porvareita shokeeraten.
Hyökkäystä Sosnovyj Boriin on kiinnostavaa verrata Jukka Parkkarin kirjaan Käskystä, rouva ylipäällikkö (Arktinen banaani, 2015). Siinä Suomen sotilastiedustelun hurtit kommandot pelastavat leväperäisesti vartioidun Sosnovyj Borin tšetšeeniterroristeilta, joita johtaa koston musta leski. Lajityyppien, kaluston ja henkilörekvisiitan täydellisestä erilaisuudesta huolimatta itse operaatio on kirjoissa kuvattu lähes samalla tavoin.
Saxell on niin Tolstoin ja Dostojevskin kuin myös Blade Runnerin ja kyberpunk-scifin kasvatti. Hän näkyy vahvana inhimillisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolustajana nykykirjallisuudessamme.
Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani. WSOY 2017. 733 sivua.
uutiskirje 
