Vuosien 2000 ja 2015 välisenä aikana antibioottien kulutus maailmassa kasvoi 65 prosentilla. Kasvu ei jakautunut tasaisesti, sillä rikkaissa maissa antibioottien käyttö väheni 4 prosentilla, kun kulutus köyhissä ja kehittyvissä maissa kasvoi 75 prosentilla. Seuranta kohdistui antibioottien käyttöön 76 maassa.
Maan tai sen kansalaisten vauraus ei yksin selitä kulutuseroja. Turkissa antibiootteja käytettiin vuonna 2015 seitsemän kertaa enemmän kuin Meksikossa maiden taloudellisesta samankaltaisuudesta huolimatta.
Köyhissä maissa antibioottien kulutus lisääntyy bruttokansantuotteen noustessa. Syyksi arvellaan kaupungistumista ja sen mukanaan tuomia ongelmia, kuten puhtaan veden ja vessojen puuttumisen aiheuttamia ripulitauteja ja ilmansaasteiden tuottamia hengitystieinfektioita.
Antibiootit eivät onnistu tappamaan vastustuskykyisiksi muuttuneita bakteereita, joten aiemmin parannettavissa olleet sairaudet ovat jälleen alkaneet tappaa ihmisiä.
Kiina ja Intia – maailman väkirikkaimmat maat – kuluttavat toistaiseksi antibiootteja globaalia keskiarvoa vähemmän, mutta molemmissa suunta on jyrkästi ylöspäin.
Mikrobit kehittyvät nopeammin kuin lääkkeet
Penisilliinin saapuminen maailman lääkemarkkinoille 1940-luvulla oli toivoa herättävä hetki ihmiskunnalle. Bakteereita tuhoavan lääkkeen uskottiin pelastavan ihmiskunnan infektioilta, jotka siihen saakka olivat tappaneet suuren osan sairastuneista.
Penisilliinin jälkeen antibiootteja on kehitetty ja tuotu markkinoille lukuisa määrä, mutta nyt niiden kunnianpäivät alkavat olla ohi. Vastutuskykyisistä bakteereista on tullut uhka ihmiskunnalle.
Liikakäytön seurauksena yhä useampi bakteeri on kehittänyt AMR:n eli antimikrobisen resistanssin. Suomeksi sanottuna kyse on siitä, että antibiootit eivät onnistu tappamaan vastustuskykyisiksi muuttuneita bakteereita, joten aiemmin parannettavissa olleet sairaudet ovat jälleen alkaneet tappaa ihmisiä.
Britannian terveysministeriön ja Wellcome-järjestön vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa kuolee joka vuosi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien tappamana 50 000 ihmistä. Maailmanlaajuisen uhrimäärän arvioidaan olevan yli 700 000.
– Antibioottiresistanssi palauttaa meidät aikaan, jolloin ihmiset pelkäsivät tavallisia tulehduksia ja pienetkin leikkaukset vaaransivat heidän henkensä. Kyse on maailmanlaajuisesta kriisistä, jota emme voi jättää huomiotta, totesi maailman terveysjärjestö WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesu viime marraskuussa.