KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Argentiinassa iloittiin alahuoneen päätöksestä abortin laillistamiseksi

Torstai oli ilon päivä laillista aborttioikeutta kannattaville Argentiinassa.

Torstai oli ilon päivä laillista aborttioikeutta kannattaville Argentiinassa. Kuva: Lehtikuva/Eitan Abramovich

Lakimuutoksen on saatava vielä senaatin hyväksyntä. Presidentti ei aio kaataa sitä vetollaan.

Raisa Musakka
15.6.2018 9.42

Naisten oikeuksien puolustajat riemuitsivat Argentiinassa, kun kongressin alahuone päätti torstaina äänin 129–125 abortin laillistamisesta 14 ensimmäisen raskausviikon aikana.

Lain on kuitenkin vielä saatava hyväksyntä senaatissa, jota pidetään alahuonetta konservatiivisempana.

Presidentti Mauricio Macri on sanonut, ettei hän kaada laki veto-oikeudellaan, jos kongressi sen hyväksyy. Henkilökohtaisesti Macri kuitenkin vastustaa aborttia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhteiskunta on entistä jakautuneempi.

Alahuone teki päätöksensä keskiviikkona käydyn maratonkeskustelun jälkeen. Päätöstä pidettiin jopa hieman yllättävänä, koska ennalta kantansa ilmaisseissa kansanedustajissa oli enemmän lain vastustajia kuin kannattajia. Ratkaisijan paikalla olivat ne kolmisenkymmentä edustajaa, jotka eivät olleet kertoneet kantaansa ennakolta.

Vaaralliset laittomat abortit

Kamppailu abortin laillistamiseksi on yhdistänyt naisia yli puoluerajojen Argentiinassa.

”En ole neutraali. Olen katolilainen, gynekologiaan erikoistunut lääkäri, ja neljän lapsen äiti. Olen työskennellyt niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. En ole koskaan kannattanut aborttia sinänsä, enkä koskaan sellaista kenellekään tehnyt. Siitä huolimatta, että tunnen tekniikan erittäin hyvin, ja olen suorittanut lukuisia kaavintoja. Lukemattomia kertoja minun täytyi tehdä kaavinta laittoman abortin ”loppuun saattamiseksi”. Ennätykseni on 18 kaavintaa yhden työvuoron aikana. Olen nähnyt naisten kuolevan. He viettivät viimeiset minuuttinsa tajuissaan kanssani sairaalahuoneessa vieressään poliisi, joka sanoi heille, että abortti on rikos tivaten laittoman abortin tekijän nimeä.”

Näin alkaa Argentiinassa, Mendozan kaupungissa asuvan Cecilia Oussetin sosiaalisessa mediassa leviävä avoin kirje. Se on vain yksi esimerkki lukuisista teksteistä, joissa tavalliset argentiinalaiset kertovat suhteestaan laittomaan aborttiin osana abortin laillistamista vaativaa kampanjaa.

Nykyinen lainsäädäntö sallii abortin vain erityistapauksessa, kuten raiskauksen uhrille tai naisen hengen ollessa vaarassa raskauden vuoksi.

Puoli miljoonaa laitonta aborttia vuodessa

”Teemme historiaa”, julistivat laillista, turvallista ja maksutonta aborttia vaativien aktivistien banderollit Buenos Airesin keskustassa. Viimeisinä päivinä ennen parlamentin äänestystä kampanjoitiin taukoamatta kellon ympäri niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Tunnelma oli innostunut. Lisäpotkua toi Irlannin Repeal the Eighth -kampanjan esimerkki.

Aktivistien mukaan Argentiinan kampanja voisi onnistuessaan avata tien muutokselle koko Etelä-Amerikan mantereella, jossa jopa 95 prosenttia kaikista aborteista tehdään laittomissa, usein epämääräisissä olosuhteissa. Tällä hetkellä vain Kuuba ja Argentiinan naapurimaa Uruguay sallivat raskauden keskeytyksen naisen omasta pyynnöstä.

Noin 40 miljoonan asukkaan Argentiinassa tehdään joka vuosi jopa puoli miljoonaa laitonta aborttia. Yli 50 000 naista tarvitsee vuosittain tämän seurauksena sairaalahoitoa. Ja nyt puhutaan vain virallisista luvuista, todellisuudessa määrät voivat nousta vielä korkeammiksi.

Abortin laillistamista ajava liike onkin koettanut nostaa kampanjoinnin keskiöön sen tosiasian, ettei parlamentti päätä siitä, tehdäänkö Argentiinassa abortteja vai ei. Se voi päättää ainoastaan siitä, millaisia abortteja maassa tehdään ja siitä, ovatko olosuhteet samanlaiset kaikille naisille sosioekonomisesta asemasta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Argentiinassa tehdään puoli miljoonaa laitonta aborttia vuodessa.

Yhteistyötä yli puoluerajojen

Argentiinan poliittinen tilanne on ollut vahvasti polarisoitunut edellisen presidentin, vasemmiston Cristina Fernández de Kirchnerin (2007–2015) sekä hänen edeltäjänsä, Fernándezin puolison Nestor Kirchnerin (2003–2007) kausilla. Poliittisen kurssin kääntyminen oikealle vuoden 2015 presidentinvaaleissa ei tuonut tilanteeseen muutosta, päinvastoin.

Yhteiskunta on jopa entistä jakautuneempi, eikä maan talouttakaan ole saatu nousemaan tai jätti-inflaatiota taltutettua uusliberalistisiin oppeihin palaamalla. Abortin laillistamiseen tähtäävä lakimuutos on kuitenkin yksi niistä harvoista asioista, jotka yhdistävät poliittisia toimijoita yli puoluerajojen.

Vaikka keskustaoikeistolainen presidentti Mauricio Macri on itse ilmoittanut vastustavansa abortin laillistamista, jotkut hänen puolueensa kansanedustajat ilmoittivat äänestävänsä lakimuutoksen puolesta.

Lakimuutoksen kiihkeimmät vastustajat tulevat luonnollisesti katolisen kirkon piiristä. Myös Buenos Airesista kotoisin oleva paavi Fransiscus on ottanut kantaa kotimaansa aborttikeskusteluun kehottaen argentiinalaisia ”suojelemaan elämää ja oikeudenmukaisuutta”.

Väkivallan monet muodot

Abortin laillistamiseen tähtäävä kampanja on paitsi osoitus siitä, että poliittisesti jakautuneessa maassa pystytään löytämään puoluerajat ylittäviä yhteisiä kamppailuja, samalla myös kansalaisjärjestökentän voimannäyte.

Yksi tällaisista vahvaa jalansijaa saaneista järjestöistä on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustava Ni una menos (suomeksi Ei yhtäkään (naista) vähemmän). Liike sai alkunsa vuonna 2015 ja pian sen slogan yhdistettiin koko mantereen laajuiseen taisteluun naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen sallivaa kulttuuria vastaan. Naisten murhatilastot ovatkin Latinalaisen Amerikan alueella maailman kärkeä.

Abortin laillistamisen kannattajat pitävät abortin kieltävää lainsäädäntöä naisiin kohdistuvana väkivaltana.

”Nämä naiset, jotka saapuivat sairaalaan valehdellen, että olivat alkaneet vuotaa verta nostaessaan pyykkikoria, olivat osa väkivaltaista tapahtumasarjaa. Näiden tapahtumasarjojen summa on jättänyt sieluuni pysyvät jäljet: abortteja neulepuikoilla, väärillä kemikaaleilla, liian vähäisillä lääkemäärillä”, jatkuu Cecilia Oussetin kirje.

”Minua inhottaa maa, jossa abortin jälkeen rikkaat pyytävät synninpäästöä, mutta köyhät kuolevat, jossa rikkaat jatkavat opintojaan, mutta köyhät viedään ruumispusseissa pois, ja jossa rikkaat peittävät häpeänsä yksityisillä klinikoilla, kun köyhät joutuvat poliisikuulusteluun. Nyt ei käydä keskustelua siitä, voidaanko abortteja tehdä vai ei. Nyt päätetään siitä, että kukin aborttiin päätyvä voi sen tehdä turvallisissa oloissa. Että köyhät naiset eivät ole toisen luokan kansalaisia. Että myös köyhät jäävät eloon katuakseen, pyytääkseen synninpäästöä, tai saadakseen lapsia pysyvän puolison kanssa, tai ollessaan paremmassa taloudellisessa tilanteessa. Nyt päätetään siitä, että yhteiskuntamme muuttuisi vähemmän tekopyhäksi. Ja että kuoleman sijaan olisi enemmän rakkautta.”

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Amina Mohamed ja Hassan Vuai Saburi sansibarilaisen Kati Radion studiossa. Heidän aamuohjelmansa valistaa yhteisöjä rannikkoympäristön varjelun tärkeydestä.

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

Yli 300 nicaragualaistoimittajaa on lähtenyt maasta vuoden 2018 jälkeen. Lähtö on usein ollut kiireinen pako, jossa omaisuus ja kodit ovat jääneet taakse.

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

Moni perulainen kokee tiedotusvälineiden olevan sidoksissa poliittisiin ja taloudellisiin eturyhmiin, ei yhteiseen hyvään. Valtion tilastokeskus Inein mukaan joulukuussa 2025 vain 15 prosenttia kansalaisista luotti radioon ja televisioon ja 10 prosenttia lehdistöön.

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

Maanviljelijät osoittivat mieltä Ateenan keskustassa helmikuussa.

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

Uusimmat

Amina Mohamed ja Hassan Vuai Saburi sansibarilaisen Kati Radion studiossa. Heidän aamuohjelmansa valistaa yhteisöjä rannikkoympäristön varjelun tärkeydestä.

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

Yli 300 nicaragualaistoimittajaa on lähtenyt maasta vuoden 2018 jälkeen. Lähtö on usein ollut kiireinen pako, jossa omaisuus ja kodit ovat jääneet taakse.

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

Moni perulainen kokee tiedotusvälineiden olevan sidoksissa poliittisiin ja taloudellisiin eturyhmiin, ei yhteiseen hyvään. Valtion tilastokeskus Inein mukaan joulukuussa 2025 vain 15 prosenttia kansalaisista luotti radioon ja televisioon ja 10 prosenttia lehdistöön.

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa vapputervehdys

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
02

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

 
03

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
04

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

 
05

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

02.04.2026

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

02.04.2026

Verkkoyliopisto tuo toivoa Afganistanin naisille – ”Se pelasti minut pimeydestä”

01.04.2026

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

01.04.2026

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

31.03.2026

Kiina kehittää humanoidirobotteja työvoimapulan pelossa

31.03.2026

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

30.03.2026

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

30.03.2026

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

30.03.2026

Liian kuumaa kahville – ilmastonmuutos uhkaa viljelijöitä ja suomalaistenkin suosikkijuomaa

30.03.2026

Kuuba kääntyy kohti aurinkoenergiaa polttoainekriisin pakottamana

29.03.2026

Pikku-Ainan krikettivideo herätti vihamyrskyn – Pakistanin heimoalueilla tytöt halutaan sulkea urheilun ulkopuolelle

29.03.2026

Kirjastoauto vie kirjoja ja kulttuuria Syyrian pakolaisleireille

28.03.2026

Ilmastonmuutoksen tuoma helle vie kenialaisnaisten työt

28.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset