KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Argentiinassa iloittiin alahuoneen päätöksestä abortin laillistamiseksi

Torstai oli ilon päivä laillista aborttioikeutta kannattaville Argentiinassa.

Torstai oli ilon päivä laillista aborttioikeutta kannattaville Argentiinassa. Kuva: Lehtikuva/Eitan Abramovich

Lakimuutoksen on saatava vielä senaatin hyväksyntä. Presidentti ei aio kaataa sitä vetollaan.

Raisa Musakka
15.6.2018 9.42

Naisten oikeuksien puolustajat riemuitsivat Argentiinassa, kun kongressin alahuone päätti torstaina äänin 129–125 abortin laillistamisesta 14 ensimmäisen raskausviikon aikana.

Lain on kuitenkin vielä saatava hyväksyntä senaatissa, jota pidetään alahuonetta konservatiivisempana.

Presidentti Mauricio Macri on sanonut, ettei hän kaada laki veto-oikeudellaan, jos kongressi sen hyväksyy. Henkilökohtaisesti Macri kuitenkin vastustaa aborttia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhteiskunta on entistä jakautuneempi.

Alahuone teki päätöksensä keskiviikkona käydyn maratonkeskustelun jälkeen. Päätöstä pidettiin jopa hieman yllättävänä, koska ennalta kantansa ilmaisseissa kansanedustajissa oli enemmän lain vastustajia kuin kannattajia. Ratkaisijan paikalla olivat ne kolmisenkymmentä edustajaa, jotka eivät olleet kertoneet kantaansa ennakolta.

Vaaralliset laittomat abortit

Kamppailu abortin laillistamiseksi on yhdistänyt naisia yli puoluerajojen Argentiinassa.

”En ole neutraali. Olen katolilainen, gynekologiaan erikoistunut lääkäri, ja neljän lapsen äiti. Olen työskennellyt niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. En ole koskaan kannattanut aborttia sinänsä, enkä koskaan sellaista kenellekään tehnyt. Siitä huolimatta, että tunnen tekniikan erittäin hyvin, ja olen suorittanut lukuisia kaavintoja. Lukemattomia kertoja minun täytyi tehdä kaavinta laittoman abortin ”loppuun saattamiseksi”. Ennätykseni on 18 kaavintaa yhden työvuoron aikana. Olen nähnyt naisten kuolevan. He viettivät viimeiset minuuttinsa tajuissaan kanssani sairaalahuoneessa vieressään poliisi, joka sanoi heille, että abortti on rikos tivaten laittoman abortin tekijän nimeä.”

Näin alkaa Argentiinassa, Mendozan kaupungissa asuvan Cecilia Oussetin sosiaalisessa mediassa leviävä avoin kirje. Se on vain yksi esimerkki lukuisista teksteistä, joissa tavalliset argentiinalaiset kertovat suhteestaan laittomaan aborttiin osana abortin laillistamista vaativaa kampanjaa.

Nykyinen lainsäädäntö sallii abortin vain erityistapauksessa, kuten raiskauksen uhrille tai naisen hengen ollessa vaarassa raskauden vuoksi.

Puoli miljoonaa laitonta aborttia vuodessa

”Teemme historiaa”, julistivat laillista, turvallista ja maksutonta aborttia vaativien aktivistien banderollit Buenos Airesin keskustassa. Viimeisinä päivinä ennen parlamentin äänestystä kampanjoitiin taukoamatta kellon ympäri niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Tunnelma oli innostunut. Lisäpotkua toi Irlannin Repeal the Eighth -kampanjan esimerkki.

Aktivistien mukaan Argentiinan kampanja voisi onnistuessaan avata tien muutokselle koko Etelä-Amerikan mantereella, jossa jopa 95 prosenttia kaikista aborteista tehdään laittomissa, usein epämääräisissä olosuhteissa. Tällä hetkellä vain Kuuba ja Argentiinan naapurimaa Uruguay sallivat raskauden keskeytyksen naisen omasta pyynnöstä.

Noin 40 miljoonan asukkaan Argentiinassa tehdään joka vuosi jopa puoli miljoonaa laitonta aborttia. Yli 50 000 naista tarvitsee vuosittain tämän seurauksena sairaalahoitoa. Ja nyt puhutaan vain virallisista luvuista, todellisuudessa määrät voivat nousta vielä korkeammiksi.

Abortin laillistamista ajava liike onkin koettanut nostaa kampanjoinnin keskiöön sen tosiasian, ettei parlamentti päätä siitä, tehdäänkö Argentiinassa abortteja vai ei. Se voi päättää ainoastaan siitä, millaisia abortteja maassa tehdään ja siitä, ovatko olosuhteet samanlaiset kaikille naisille sosioekonomisesta asemasta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Argentiinassa tehdään puoli miljoonaa laitonta aborttia vuodessa.

Yhteistyötä yli puoluerajojen

Argentiinan poliittinen tilanne on ollut vahvasti polarisoitunut edellisen presidentin, vasemmiston Cristina Fernández de Kirchnerin (2007–2015) sekä hänen edeltäjänsä, Fernándezin puolison Nestor Kirchnerin (2003–2007) kausilla. Poliittisen kurssin kääntyminen oikealle vuoden 2015 presidentinvaaleissa ei tuonut tilanteeseen muutosta, päinvastoin.

Yhteiskunta on jopa entistä jakautuneempi, eikä maan talouttakaan ole saatu nousemaan tai jätti-inflaatiota taltutettua uusliberalistisiin oppeihin palaamalla. Abortin laillistamiseen tähtäävä lakimuutos on kuitenkin yksi niistä harvoista asioista, jotka yhdistävät poliittisia toimijoita yli puoluerajojen.

Vaikka keskustaoikeistolainen presidentti Mauricio Macri on itse ilmoittanut vastustavansa abortin laillistamista, jotkut hänen puolueensa kansanedustajat ilmoittivat äänestävänsä lakimuutoksen puolesta.

Lakimuutoksen kiihkeimmät vastustajat tulevat luonnollisesti katolisen kirkon piiristä. Myös Buenos Airesista kotoisin oleva paavi Fransiscus on ottanut kantaa kotimaansa aborttikeskusteluun kehottaen argentiinalaisia ”suojelemaan elämää ja oikeudenmukaisuutta”.

Väkivallan monet muodot

Abortin laillistamiseen tähtäävä kampanja on paitsi osoitus siitä, että poliittisesti jakautuneessa maassa pystytään löytämään puoluerajat ylittäviä yhteisiä kamppailuja, samalla myös kansalaisjärjestökentän voimannäyte.

Yksi tällaisista vahvaa jalansijaa saaneista järjestöistä on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustava Ni una menos (suomeksi Ei yhtäkään (naista) vähemmän). Liike sai alkunsa vuonna 2015 ja pian sen slogan yhdistettiin koko mantereen laajuiseen taisteluun naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen sallivaa kulttuuria vastaan. Naisten murhatilastot ovatkin Latinalaisen Amerikan alueella maailman kärkeä.

Abortin laillistamisen kannattajat pitävät abortin kieltävää lainsäädäntöä naisiin kohdistuvana väkivaltana.

”Nämä naiset, jotka saapuivat sairaalaan valehdellen, että olivat alkaneet vuotaa verta nostaessaan pyykkikoria, olivat osa väkivaltaista tapahtumasarjaa. Näiden tapahtumasarjojen summa on jättänyt sieluuni pysyvät jäljet: abortteja neulepuikoilla, väärillä kemikaaleilla, liian vähäisillä lääkemäärillä”, jatkuu Cecilia Oussetin kirje.

”Minua inhottaa maa, jossa abortin jälkeen rikkaat pyytävät synninpäästöä, mutta köyhät kuolevat, jossa rikkaat jatkavat opintojaan, mutta köyhät viedään ruumispusseissa pois, ja jossa rikkaat peittävät häpeänsä yksityisillä klinikoilla, kun köyhät joutuvat poliisikuulusteluun. Nyt ei käydä keskustelua siitä, voidaanko abortteja tehdä vai ei. Nyt päätetään siitä, että kukin aborttiin päätyvä voi sen tehdä turvallisissa oloissa. Että köyhät naiset eivät ole toisen luokan kansalaisia. Että myös köyhät jäävät eloon katuakseen, pyytääkseen synninpäästöä, tai saadakseen lapsia pysyvän puolison kanssa, tai ollessaan paremmassa taloudellisessa tilanteessa. Nyt päätetään siitä, että yhteiskuntamme muuttuisi vähemmän tekopyhäksi. Ja että kuoleman sijaan olisi enemmän rakkautta.”

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään