Yhdysvaltalainen tutkija Monica de Bolle kirjoitti tällä viikolla, että vuoteen 2021 mennessä Amazonin sademetsä saattaa ohittaa ratkaisevan käännepisteen, jonka jälkeen sitä ei enää voi pelastaa.
De Bollen mukaan Amazonin metsät eivät enää käännekohdan jälkeen pystyisi tuottamaan riittävästi sadetta itsensä ylläpitämiseen.
Käännekohdan jälkeen sademetsät alkavat hiljalleen muuttua kuivemmaksi savanniksi. Tämä vapauttaisi miljardeja tonneja hiiltä ilmakehään, mikä puolestaan ennestään kiihdyttäisi globaalia ilmaston lämpenemistä.
Käännekohdan jälkeen sateet eivät enää riittäisi metsän ylläpitämiseen.
Amazonin kuolemalla olisi myös suuri vaikutus koko Etelä-Amerikan ilmastoon.
De Bolle työskentelee washingtonilaisessa kansainvälisen talouden Peterson-instituutissa (PIIE). Hän myös johtaa Johns Hopkins -yliopiston Latinalaisen Amerikan tutkimusohjelmaa.
De Bollen mukaan Brasilian vuoden alussa virkaansa astuneen äärioikeistolaisen presidentin Jair Bolsonaron politiikka voi nelinkertaistaa Amazonin metsäkadon vuoteen 2021 mennessä. Tänä vuonna sademetsää arvioidaan häviävän lähes 18 000 neliökilometriä, mutta de Bollen mukaan luku voi olla kahden vuoden kuluttua jopa lähes 70 000 neliökilometriä.
Vai sittenkin 15–20 vuotta aikaa?
Kaikki tutkijat eivät usko kohtalokkaan käännepisteen olevan vielä näin lähellä.
Brasilian johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva São Paulon yliopiston Carlos Noble sanoo Guardian-lehdessä, että de Bollen arvio metsätuhojen tulevasta laajuudesta on ”pikemminkin taloustieteellinen kuin ekologinen laskelma”. Hän ei kuitenkaan kiistä, että metsäkato on kiihtymässä.
Noble arvioi puolitoista vuotta sitten yhdessä yhdysvaltalaisen biologin Thomas Lovejoyn kanssa kirjoittamassaan artikkelissa, että Amazonin kannalta ratkaiseva käännekohta tapahtuisi sademetsän itäisissä, eteläisissä ja keskiosissa sen jälkeen kun 20–25 prosenttia metsästä on hävinnyt. He uskoivat tähän menevän aikaa vielä 20–25 vuotta.
Nyt Noble sanoo Guardianille, että ratkaiseva kohta voi olla nykyisellä hävitysvauhdilla jo 15–20 vuoden päässä. Tällä hetkellä 17 prosenttia sademetsästä on hävinnyt.
Lovejoy puolestaan sanoo Guardianille, että de Bollen arvio saattaa toteutua, koska globaali ilmaston lämpeneminen, metsien hävittäminen ja metsäpalojen lisääntyminen ovat luoneet ”negatiivisen synergian”, joka kiihdyttää tuhoa.
Metsäpalot lisääntyneet
Amazonin metsäpalot herättivät maailmanlaajuista huomiota elokuussa. Brasilian avaruustutkimuksen laitoksen INPE:n mukaan metsää tuhoutui viime elokuussa 222 prosenttia enemmän kuin elokuussa 2018.
INPE:n satelliittihavaintojen mukaan syyskuussa metsätuhot olivat lähes 50 prosenttia suurempia kuin vuoden 2018 syyskuussa.
Bolsonaro on kannustanut Amazonin ottamista taloudellisesti hyödynnettäväksi. Arvostelijoiden mukaan hänen hallituksensa katsoo sormien läpi myös soijanviljelyn, karjatalouden ja kaivostoiminnan laitonta laajentumista sademetsäalueelle.
Viime kesänä oli tavallista enemmän metsäpaloja Brasilian ohella myös muissa Amazonin alueen maissa. Erityisen tuhoisia ne olivat Boliviassa.
uutiskirje 
