KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Koronapandemian perimmäinen syy: ihminen vaarantaa elämäntavallaan elämisensä edellytykset

Uutta normaalia: kiovalaisessa kampaamossa kampaajalla ja asiakkaalla on kasvomaskit.

Uutta normaalia: kiovalaisessa kampaamossa kampaajalla ja asiakkaalla on kasvomaskit. Kuva: Lehtikuva/Genya Savilov

Risto Isomäen tänään julkaistu kirja kertoo, että paljon pahempaakin voi olla edessä. Tai sitten tästä alkaa käänne kohti parempaa.

Kai Hirvasnoro
15.5.2020 7.50

Jos tuntuu, että koronakriisistä on jo kerrottu kaikki, niin eipä olekaan. Kriisin perimmäisiin syihin menevä kansantajuinen kokonaisesitys on puuttunut. Nyt se on saatavilla. Tieto- ja dekkarikirjailija Risto Isomäen perjantaina ääni- ja e-kirjana ilmestynyt Mitä koronapandemian jälkeen (Into) kertoo, mistä ja miksi hengenvaaralliset virukset syntyvät.

Lyhyt vastaus kirjan perusteella on tämä: ihminen on kylvänyt oman tuhonsa siemenet länsimaisella elämäntavalla ja globalisaation turbovaihteella.

Koronavirukset syntyvät eläintehtaissa, jollaisiksi kiinalaisia ruokatorejakin voidaan kutsua. Isomäki kuvaa Wuhanin kaupungin Huananin ruokatorin olevan noin 50 000 neliömetrin laajuinen, jossa tuhannen myyjän valikoimissa oli 112 ruuaksi tarkoitettua eläinlajia. Joukossa oli lintuja, käärmeitä, sammakoita, rupikonnia ja villejä nisäkkäitä, myös lepakoita.

”Torilla oli sekaisin eläviä ja teurastettuja eläimiä ja erilaiset villieläimet altistuivat toistensa verelle, ysköksille ja ulosteille”, kirjoittaa Isomäki.

Lisäksi Kiinassa on aitoja villieläintehtaita. Aidosti villejä eläimiä ei ole riittänyt kaikille halukkaille syötäväksi. Siksi käärmeitä, kilpikonnia, villejä nisäkkäitä ja lintuja kasvatetaan maatiloilla ahtaissa olosuhteissa. Suuri määrä villieläimiä melkein kiinni toisissaan ja jatkuvasti tekemisissä ihmisten ja erilaisten kotieläinten kanssa.

Isomäen mukaan kiinalaisille ruokatoreille kehittyneet käytännöt lähestulkoon maksimoivat villieläinten kantamien virusten mahdollisuuden hypätä lajista toiseen ja kehittää myös ihmisille vaarallisia kantoja.

Hillitön matkustaminen loi pohjan pandemialle

Kriisin alettua on monesti kysytty, onko enää mahdollista palata ”normaaliin” ja milloin.

Isomäki kysyy, olisiko ”normaaliin” palaaminen edes tarpeellista. Juuri sehän sai aikaan, että Kiinassa levinneestä viruksesta tuli pandemia. Hillitön matkustaminen levitti taudin Kiinasta eri puolille maailmaa. Näin voi käydä uudelleenkin, jos kyseessä on vaarallinen, jo ennen oireiden ilmenemistä tarttuva taudinaiheuttaja.

Isomäen mukaan koronavirusepidemia muuttui pandemiaksi nimenomaan sen takia, että globalisaatio oli ajettu turbovaihteelle.

”Kun epidemia havaittiin Kiinassa, se oli jo levinnyt Italiaan. Kun ymmärrettiin, miten vakavasta asiasta oli kysymys, virus oli jo levinnyt lähes kaikkiin maailman maihin ja päässyt lopullisesti karkuun kymmenissä niistä.”

Suomeenkin epidemia levisi matkailijoiden mukana.

Kiinan eläintorejakin Isomäki pitää globalisaation ja länsimaisen elämäntavan syynä. Yewei eli villit maut -muoti ei ole Kiinan perinteistä, vaan länsimaisista vaikutteista syntynyttä yksilökeskeistä kulttuuria, joka on syntynyt nimenomaan talouden globalisoinnin seurauksena.

”Ajatus siitä, että yksilöllä olisi oikeus tehdä mitä tahansa riippumatta siitä millaisia seurauksia teolla on yhteisölle tai laajemmalle yhteiskunnalle, on Kiinassa länsimaista, uusliberalistista tuontitavaraa.”

Antibioottiresistenssi uhkaa

Isomäen tietokirjat ovat siitä hienoa luettavaa, että hän on perillä ihan kamalista asioista, mutta esittelee silti toivon ja mahdollisuuksien näköaloja.

Nykyistä koronapandemiaa hirveämpi asia olisi esimerkiksi ebolaviruksen tai Bangladeshissa tunnetun nipahin pääsy karkuun.

Auringosta tulevasta isosta plasmapurkauksesta eli niin sanotusta Carrington-myrskystä en nyt halua tietää enempää kuin sen, että Suomi on ainoa maa koko maailmassa, jonka sähköverkko on suojattu sitä vastaan.

Mitä tapahtuisi, jos maailman sähköverkko yhtäkkiä romahtaisi?

On mukavampi lukea Isomäen päätelmiä siitä, miksi koronavirusepidemia voi auttaa selättämään antibioottiresistenssin, joka sekin on valtava uhka ihmiselämälle. Jos selättämisessä ei onnistuta, tulevaisuudessa mikä tahansa pieni haava tai ruusun piikki voisi milloin tahansa aiheuttaa hallitsemattoman bakteeri-infektion, jonka seurauksena ihminen on kuollut seuraavana päivänä.

Antibioottiresistenssissakin jäljet johtavat eläintuotantoon. Isomäen mukaan parhaan käytettävissä olevan arvion mukaan maailmassa käytetään vuosittain noin 131 000 tonnia antibiootteja kotieläintaloudessa ja noin 40 000 tonnia ihmisten hoitamiseen. Eläintuotannon osuus antibioottien kulutuksesta on lähes 80 prosenttia ja kasvamaan päin.

Eläintehtaissa tuotantoa on tehostettu, koska kuluttajat ja kaupan keskusliikkeet ovat vaatineet yhä halvempaa lihaa ja yhä halvempia maitotuotteita.

”Tuotantoeläinten olosuhteet ovat usein niin huonot, että antibiootteja on pakko käyttää ennaltaehkäisevästi. Toisin sanoen eläimille syötetään pahimmillaan antibiootteja rutiininomaisesti jo etukäteen, ennen kuin ne ovat edes sairastuneet, jotta ne pysyisivät hengissä tarpeeksi pitkään. Tällaiset käytännöt luonnollisesti edistävät vastustuskykyisten kantojen kehittymistä erityisen tehokkaasti”, Isomäki kirjoittaa.

Ehkä tästä opitaan

Miksi korona muuttaisi tilannetta paremmaksi?

Isomäen ajatus kulkee niin, että eläimistä ihmisiin mahdollisesti tarttuvat uudet taudit saavat nyt aivan uuden painoarvon hallitusten, yhtiöiden ja useimpien ihmisten agendalla. Sitä myöten nyt voisi olla poliittista tahtoa tehdä asialle jotain.

Ja lisää optimismia. WHO:n mukaan jo noin yhdeksän miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia. Hengityselininfektioitakin yritetään hoitaa antibiooteilla eikä vähentämällä ilmansaasteita ja parantamalla hengitysilman laatua.

Isomäen mukaan ilmansaasteiden vähentäminen olisi helppoa ja halpaa. Tarvittaisiin puhtaasti palavia keittoliesiä, jollainen maksaa 25 euroa.

Sekin on liikaa maailman köyhimmille ihmisille. Siksi valtioiden kannattaisi Isomäen mielestä kustantaa kaikille köyhille kotitalouksille puhtaasti polttavat keittoliedet pelkästään vähentääkseen kaikkien kansalaistensa altistumista ilmansaasteille ja taistellakseen antibioottiresistenssin kehittymistä vastaan.

”Voisiko tämä olla se hetki…”

Optimistina Isomäki näkee koronakriisissä mahdollisuuden suureen käänteeseen. Kun globalisaatio kaksinkertaisti ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt ja kiihdytti ilmastokriisiä, niin kannattaako entiseen palaamista edes tavoitella?

”Voisiko tämä olla se hetki, jolloin me pysäytämme ilmaston lämpenemisen, omien yhteiskuntiemme kahtia jakautumisen, varallisuuserojen ja tuloerojen hillittömän kasvun, antibioottiresistenssin kehittymisen ja uusiin pandemioihin liittyvien riskien kumuloitumisen, kaikki yhdellä iskulla?”

”Minusta tämä olisi, anteeksi vain, aika paljon innostavampi ajatus, kuin yritys käyttää kaikki yhteiskunnan voimavarat siihen, että saisimme maailman jälleen takaisin täsmälleen samoille vanhoille raiteille. Miksi ainoa houkutteleva mahdollisuus olisi alkaa jälleen kulkea kohti ilmastokatastrofia, kuudetta sukupuuttoaaltoa, merien ekosysteemien romahtamista ja satoja tulo- ja varallisuuserojen kärjistymisestä aiheutuvia sisällissotia?”

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään