Viime lokakuun 20. päivänä pidettyjen Bolivian presidentinvaalien tulokseksi ilmoitettiin, että neljättä kautta tavoitellut Evo Morales oli saanut 47,1 prosenttia äänistä ja hänen päävastustajansa Carlos Mesa 35,5 prosenttia.
Bolivian vaalilain mukaan toista vaalikierrosta ei tarvita, jos ensimmäisen kierroksen voittajalla on yli 10 prosenttiyksikön ero kakkoseen. Vasemmistolainen Morales olisi näin siis tullut valituksi.
Kiistanaiheeksi nousi se, että ääntenlaskenta oli ilman selityksiä keskeytetty vuorokauden ajaksi. Ennen keskeytystä Moralesilla ei ollut riittävää etumatkaa, mutta sen jälkeen oli.
Tutkijoiden mukaan Moralesin äänimäärässä ei tapahtunut mitään selittämätöntä viime hetken hyppäystä.
Tämä antoi oikeisto-oppositiolle tilaisuuden syyttää Moralesia vaalivilpistä. Se aloitti laajat mielenosoitukset eri puolilla maata.
Morales pyysi lausuntoa vaalituloksesta Amerikan valtioiden järjestöltä (OAS). OAS antoi hyvin nopeasti lausunnon, jonka mukaan vilppiä oli tapahtunut niin, että se riitti Moralesin voittoon.
Marraskuun 10. päivänä armeijan johto kehotti Moralesia eroamaan. Samana päivänä Morales ilmoitti eroavansa ja kaksi päivää myöhemmin hän lähti maanpakoon Meksikoon.
”OAS:in virhepäätelmät”
Sanomalehti New York Times (NYT) julkaisi sunnuntaina artikkelin, joka kyseenalaistaa OAS:n päätelmät vaalivilpistä.
Artikkeli perustuu Tulanen ja Pennsylvanian yliopistoissa työskentelevien kolmen riippumattoman tutkijan tilastotieteelliseen tutkimukseen, jonka mukaan mitään selittämätöntä hyppäystä ääntenlaskennan keskeyttämisen jälkeen ei tapahtunut.
Tutkimuksen mukaan OAS:n päätelmä nojaa virheelliseen aineistoon ja sen käsittelyyn soveltumattomien tilastotieteellisten menetelmien käyttämiseen.
Yksi tutkijoista, Francisco Rodriguez, sanoo NYT:lle, että kun korjataan OAS:n tilastollisissa todisteissa ja metodeissa olevat ongelmat, ”OAS:n tulokset poistuvat, eikä jäljelle jää mitään tilastollista näyttöä vilpistä”.
Tutkijat ovat käyttäneet aineistoa, jonka New York Times on saanut Bolivian vaaliviranomaisilta. He eivät ota kantaa vaalien suorittamisen rehellisyyteen miltään muilta osin kuin tulosten analysoinnin suhteen.
OAS julkaisi laajemman raportin joulukuussa. Sen mukaan vaaleihin oli sisältynyt paljon virheitä ja tahallisia vääristelyjä. Esimerkiksi dataservereitä oli kätketty, vaalilistoja manipuloitu ja allekirjoituksia väärennetty.
OAS:n mukaan vähintään 38 000 ääneen sisältyi vilppiä. Tämän perusteella Evo Moralesin äänisaalis olisi juuri ja juuri jäänyt tarvittavan rajan alapuolelle, koska virallisen tuloksen mukaan hän ylitti rajan 35 000 äänellä.
OAS kiistää
Bolivia-asiantuntija Calla Hullum Miamin yliopistosta sanoo NYT:lle ongelman olevan siinä, että OAS:n alustava raportti annettiin niin nopeasti. Se ehti siten vaikuttaa tilanteen kehittymiseen ennen kuin tulosta oli vielä kunnolla analysoitu.
OAS pitää edelleen kiinni päätelmistään. Järjestön vaalitarkkailutoiminnan johtaja Gerardo De Icaza sanoo NYT:lle, että tilastot eivät todista tai ole todistamatta vaalivilppiä. Hänen mukaansa OAS:n raportit pohjautuivat ”kovaan dataan” väärennöksistä ja tulosten piilottamisesta.
Myös OAS:n raportteihin tilastollisen analyysin tehnyt Irfan Nooruddin kiisti tuoreen tutkimuksen. Hän ei kuitenkaan useista pyynnöistä huolimatta ole antanut tutkijakolmikon käyttöön omien analyysiensa dataa eikä metodeja.
Yhdysvaltalainen tutkijakolmikko toteaa, että äkillinen hyppäys Moralesin äänimäärässä näkyy vain, jos ei oteta huomioon myöhään valmistuneita, käsin laskettujen vaalipaikkojen tuloksia. Tällaisia vaalipaikkoja oli 1 500, ja ne muodostivat suurimman osan kiistanalaisista, laskennan keskeytyksen jälkeen ilmoitetuista tuloksista.
Jo aiemmin on kiinnitetty huomiota siihen, että suurin osa keskeytyksen jälkeen raportoiduista vaalipaikoista oli syrjäisiltä seuduilta, joilla Moralesin kannatus on vahvaa.
Äärikonservatiivit valtaan
Moralesin lähdettyä maanpakoon Bolivian parlamentti valitsi 12. marraskuuta väliaikaiseksi presidentiksi senaattori Jeanine Añezin. Moralesin puolue MAS boikotoi istuntoa.
Añez lupasi järjestää nopeasti uudet vaalit. Nyt seitsemän kuukautta Evo Moralesin syrjäyttämisen jälkeen vaaleja ei ole pidetty, eikä ole myöskään ilmoitettu niille ajankohtaa.
Uusi hallitus nojautuu vahvasti uskonnollisiin, äärikonservatiivisiin voimiin. Se on vainonnut Moralesin kannattajia ja vaientanut toisinajattelun.
Muutos on merkinnyt sitä, että Bolivia hallitsevat jälleen valkoihoiset oikeistolaiset poliitikot, kuten aina ennenkin lukuun ottamatta Moralesin kautta 2006–2019. Morales oli ensimmäinen alkuperäiskansaan kuuluva, joka nousi Bolivian presidentiksi.
Vaikka Morales olisi syrjäytetty väärin perustein, se ei muuta sitä, että hän kyseenalaisesti ja vastoin kansanäänestyksen tulosta ylipäätään asettui tavoittelemaan neljättä kautta. Moralesin omat kannattajatkin ovat jälkikäteen pitäneet virheenä siitä, että kaikki oli Moralesin varassa, eikä hänelle annettu kasvaa seuraajaehdokkaita.
lehti 