KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Sunnuntaivieras: Korona ja ilmastonmuutos matkustavat vierekkäin lentokoneessa

Lotta Laaksonen.

Lotta Laaksonen. Kuva: Madelén Wildhaber

Lotta Laaksonen
14.3.2021 7.08
Fediverse-instanssi:

Vuosi 2018 oli lentämisen huippuvuosi. Ennen koronaa lentämisen ennustettiin kaksinkertaistuvan kahdessakymmenessä vuodessa.

Koronan levittäytymistä maailmaan saattoi suoraan verrata Flightradar24 -nettipalvelun karttoihin. Kartassa näkyy maailman lentoaktiivisuus. Korona alkoi levitä tehokkaasti sen mukaan, missä maissa oli tiheintä lentomatkailua. Näin ollen esimerkiksi Afrikan maihin ja Etelä-Amerikkaan korona saapui pitkällä viiveellä.

Lentämiseen liittyy ympäristön kannalta monta ristiriitaa. Se on liikkumisen muodoista saastuttavin, mutta vähiten verotettu – itse asiassa Finnair saa valtiolta vuosittain satoja miljoona euroja tukia. Lentäminen yksin aiheuttaa neljä prosenttia maailman ilmastopäästöistä, kuitenkin vain kymmenesosa maailman väestöstä käyttää lentokoneita. Tästä osasta enemmistö tekee vain yhdestä viiteen lyhyttä matkaa.. Yksi prosentti väestöstä lentääkin todella paljon tuottaen puolet lentämisen päästöistä!

ILMOITUS
ILMOITUS

Tällä viikolla Silja Jääskeläisen luotsaamana lentovero-kansalaisaloitetiimi on jättänyt lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston kokouksessa.

Yli 55 000 kansalaista vaatii lentämisen verollepanoa. On varmasti historiallisen harvinaista, että kansa vaatii verotusta! Pahoin saastuttavan lentämisen tukeminen verovapauksilla ei ilmastokriisin kärjistyessä enää käy. Helsingin Sanomien 2018 teettämän tutkimuksen perusteella suurin osa väestöstä on huolissaan lentämisen aiheuttamista päästöistä.

Kansalaisaloitteen vaatimus on: “Me allekirjoittaneet äänioikeutetut Suomen kansalaiset esitämme, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin matkustajakohtaisen lentoveron säätämiseksi Suomessa. Lentoveroa koskevan lain valmistelussa tulee selvittää, voidaanko matkustajakohtaisen lentoveron suuruudessa ottaa huomioon erityyppisten lentojen ilmastovaikutukset ja voidaanko verotuottoja ohjata ympäristöpoliittisesti. Matkustajakohtaisen lentoveron tulee määräytyä siten, että sillä saavutetaan mahdollisimman tehokas ympäristöpoliittinen ohjausvaikutus.”

Me suomalaiset olemme maailman toiseksi eniten lentävä kansa. Lentopäästömme ovat kymmenkertaiset globaaliin keskiarvoon verrattuna. 95 prosenttia päästöistä syntyy ulkomaanmatkailusta. Vuonna 2017 suomalaiset lensivät ulkomaille 5,4 miljoonaa kertaa. Neljäsosa oli työmatkoja.

Lentovero kohdistettaisiin suoraan niihin, jotka lentävät. Tällä hetkellä verottoman lentomatkustuksen tukijoita ovat tasapuolisesti kaikki, myös henkilöt jotka eivät lennä, eivätkä halua osallistua lentopäästöjen kasvattamiseen.

Professori Heikki Liimataisen valtiovarainvaliokunnalle tekemän raportin mukaan Suomessa yli 120 000 euroa vuodessa ansaitsevilla kotitalouksilla on lähes kymmenkertaiset CO2-päästöt ulkomaanmatkojen osalta verrattuna alle 20 000 euroa vuodessa tienaaviin kotitalouksiin.

Erilaisia lentoveromalleja on käytössä ja suunnitteilla Euroopassa. Ruotsissa lentovero tuli voimaan vuosi sitten. Lentoliput kallistuivat 6–40 euroa. Vero määräytyy matkan pituuden mukaan. EU-alueen lennoissa vero on 6 euroa, Aasian lennoissa 40 euroa.

Isossa-Britanniassa vero määräytyy lentokohteen ja matkan pituuden mukaan. Alle 2 000 mailin matkoilla lentovero vaihtelee 13 punnasta 78 puntaan. Pisimmillä matkoilla lentovero lähentelee 500 puntaa.

Saksa kiristää ensi vuonna lentoveroa ja houkuttelee ihmisiä rautateille. EU-alueella lentolipusta pitää maksaa veroa 13 euroa ja pitkillä matkoilla noin 60 euroa. Vastaavasti junaliput halpenevat.

Lentämisen määrään voi vaikuttaa verotuksella, siirtymällä vähäpäästöisempiin matkustusmuotoihin kuten junamatkustukseen, vaikuttamalla asenteisiin ja esimerkiksi etätyö- ja kokousmahdollisuuksia lisäämällä.

Asenteet voivat muuttua nopeastikin, kuten tupakoinnin muodikkuus verrattuna nyky-ymmärrykseen terveysongelmasta. Vähäpäästöinen teknologia kehittyy hitaasti ollakseen ainoa ratkaisu akuuttiin kriisin. Matkailu kasvaa määrällisesti kiivaammin kuin teknologian kehityksestä saatava hyöty.

Koronavuosi on nostanut kotimaan matkailun määrää ja vähentänyt lentomatkustamista. Emme ole kovinkaan riippuvaisia ulkomaan turismista niin kauan, kun suomalaiset itse suosivat matkakohteena Lappia ja saaristoa. Olemme nyt oppineet etätyön mahdollisuudet sekä alkaneet taas nauttimaan lähimatkailusta ja kotoilusta.

Olin mukana kansalaisaloitteessa erityisesti tiedotuspuolella luotsaamassa viime viikkojen loppukiriä. Mieleenpainuvan huikea asiantunteva tiimi vie tärkeää viestiä eteenpäin: Tätä saastuttavinta matkustusmuotoa suosiva verokohtelu on korjattava!

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset