Vuosi 2018 oli lentämisen huippuvuosi. Ennen koronaa lentämisen ennustettiin kaksinkertaistuvan kahdessakymmenessä vuodessa.
Koronan levittäytymistä maailmaan saattoi suoraan verrata Flightradar24 -nettipalvelun karttoihin. Kartassa näkyy maailman lentoaktiivisuus. Korona alkoi levitä tehokkaasti sen mukaan, missä maissa oli tiheintä lentomatkailua. Näin ollen esimerkiksi Afrikan maihin ja Etelä-Amerikkaan korona saapui pitkällä viiveellä.
Lentämiseen liittyy ympäristön kannalta monta ristiriitaa. Se on liikkumisen muodoista saastuttavin, mutta vähiten verotettu – itse asiassa Finnair saa valtiolta vuosittain satoja miljoona euroja tukia. Lentäminen yksin aiheuttaa neljä prosenttia maailman ilmastopäästöistä, kuitenkin vain kymmenesosa maailman väestöstä käyttää lentokoneita. Tästä osasta enemmistö tekee vain yhdestä viiteen lyhyttä matkaa.. Yksi prosentti väestöstä lentääkin todella paljon tuottaen puolet lentämisen päästöistä!
Tällä viikolla Silja Jääskeläisen luotsaamana lentovero-kansalaisaloitetiimi on jättänyt lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston kokouksessa.
Yli 55 000 kansalaista vaatii lentämisen verollepanoa. On varmasti historiallisen harvinaista, että kansa vaatii verotusta! Pahoin saastuttavan lentämisen tukeminen verovapauksilla ei ilmastokriisin kärjistyessä enää käy. Helsingin Sanomien 2018 teettämän tutkimuksen perusteella suurin osa väestöstä on huolissaan lentämisen aiheuttamista päästöistä.
Kansalaisaloitteen vaatimus on: “Me allekirjoittaneet äänioikeutetut Suomen kansalaiset esitämme, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin matkustajakohtaisen lentoveron säätämiseksi Suomessa. Lentoveroa koskevan lain valmistelussa tulee selvittää, voidaanko matkustajakohtaisen lentoveron suuruudessa ottaa huomioon erityyppisten lentojen ilmastovaikutukset ja voidaanko verotuottoja ohjata ympäristöpoliittisesti. Matkustajakohtaisen lentoveron tulee määräytyä siten, että sillä saavutetaan mahdollisimman tehokas ympäristöpoliittinen ohjausvaikutus.”
Me suomalaiset olemme maailman toiseksi eniten lentävä kansa. Lentopäästömme ovat kymmenkertaiset globaaliin keskiarvoon verrattuna. 95 prosenttia päästöistä syntyy ulkomaanmatkailusta. Vuonna 2017 suomalaiset lensivät ulkomaille 5,4 miljoonaa kertaa. Neljäsosa oli työmatkoja.
Lentovero kohdistettaisiin suoraan niihin, jotka lentävät. Tällä hetkellä verottoman lentomatkustuksen tukijoita ovat tasapuolisesti kaikki, myös henkilöt jotka eivät lennä, eivätkä halua osallistua lentopäästöjen kasvattamiseen.
Professori Heikki Liimataisen valtiovarainvaliokunnalle tekemän raportin mukaan Suomessa yli 120 000 euroa vuodessa ansaitsevilla kotitalouksilla on lähes kymmenkertaiset CO2-päästöt ulkomaanmatkojen osalta verrattuna alle 20 000 euroa vuodessa tienaaviin kotitalouksiin.
Erilaisia lentoveromalleja on käytössä ja suunnitteilla Euroopassa. Ruotsissa lentovero tuli voimaan vuosi sitten. Lentoliput kallistuivat 6–40 euroa. Vero määräytyy matkan pituuden mukaan. EU-alueen lennoissa vero on 6 euroa, Aasian lennoissa 40 euroa.
Isossa-Britanniassa vero määräytyy lentokohteen ja matkan pituuden mukaan. Alle 2 000 mailin matkoilla lentovero vaihtelee 13 punnasta 78 puntaan. Pisimmillä matkoilla lentovero lähentelee 500 puntaa.
Saksa kiristää ensi vuonna lentoveroa ja houkuttelee ihmisiä rautateille. EU-alueella lentolipusta pitää maksaa veroa 13 euroa ja pitkillä matkoilla noin 60 euroa. Vastaavasti junaliput halpenevat.
Lentämisen määrään voi vaikuttaa verotuksella, siirtymällä vähäpäästöisempiin matkustusmuotoihin kuten junamatkustukseen, vaikuttamalla asenteisiin ja esimerkiksi etätyö- ja kokousmahdollisuuksia lisäämällä.
Asenteet voivat muuttua nopeastikin, kuten tupakoinnin muodikkuus verrattuna nyky-ymmärrykseen terveysongelmasta. Vähäpäästöinen teknologia kehittyy hitaasti ollakseen ainoa ratkaisu akuuttiin kriisin. Matkailu kasvaa määrällisesti kiivaammin kuin teknologian kehityksestä saatava hyöty.
Koronavuosi on nostanut kotimaan matkailun määrää ja vähentänyt lentomatkustamista. Emme ole kovinkaan riippuvaisia ulkomaan turismista niin kauan, kun suomalaiset itse suosivat matkakohteena Lappia ja saaristoa. Olemme nyt oppineet etätyön mahdollisuudet sekä alkaneet taas nauttimaan lähimatkailusta ja kotoilusta.
Olin mukana kansalaisaloitteessa erityisesti tiedotuspuolella luotsaamassa viime viikkojen loppukiriä. Mieleenpainuvan huikea asiantunteva tiimi vie tärkeää viestiä eteenpäin: Tätä saastuttavinta matkustusmuotoa suosiva verokohtelu on korjattava!
uutiskirje 
