Kokkaamiseen käytettävän kaasun kallistumisella on Brasiliassa ollut yllättäviä seurauksia, esimerkiksi vakavat palovammat ovat lisääntyneet. Kun köyhillä perheillä ei kolmenkymmenen prosentin hinnannousun jälkeen ole ollut varaa kaasuun, he ovat keittiöissään turvautuneet herkästi onnettomuuksia aiheuttavaan etanoliin.
Monet köyhät brasilialaiset ovat myös palanneet polttopuun käyttöön. Se on vähemmän räjähdysherkkää kuin etanoli, mutta aiheuttaa onnettomuuksia sekin ja tuottaa terveydelle haitallisia sisäilmasaasteita. Polttopuu on maaseudulla halvempaa kuin alkoholi tai etanoli, joita kaupungeissa saa jokaiselta huoltoasemalta. Silti kaupungeissakin jotkut polttavat liesissä vanhoja huonekaluja.
– Brasiliassa etanolin kysyntää synnyttävät taloudelliset syyt, mutta myös energiakatkosten pelko, insinööri Regis Leal selittää. Leal on teknologisen kehityksen asiantuntija valtiollisessa uusiutuvien biopolttoaineiden laboratoriossa.
Maailman toiseksi suurin etanolintuottaja
Brasilialainen etanolin kysyntä on vain viimeisin vaihe biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden välisessä kamppailussa, joka on ollut meneillään 1700-luvulta lähtien eli siitä asti, kun Englannissa alettiin käyttää hiiliä teollisuudessa.
Etanoli valmistetaan sokeriruo’osta, maissista tai mistä tahansa kasviksesta, jossa on runsaasti sokeria. Sitä käytetään pääasiassa moottorikulkuneuvoissa. Brasilia on Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin etanolin tuottaja. Yhdessä ne vastaavat noin 84 prosentista koko maailman tuotannosta.
Vuonna 1975 eli kaksi vuotta suuren, raakaöljyn hinnan kolminkertaistaneen öljykriisin jälkeen Brasilia käynnisti kansallisen etanoliohjelman. Sen päämääränä oli vähentää riippuvuutta tuontiöljystä. Yhdysvalloissa etanolipolttoaineesta kiinnostuttiin ympäristösyistä.
Ylituotanto hyötykäyttöön
Biopolttoainetuotantoa kritisoidaan siitä, että se vähentää ruuan tuotantoa. São Paulon yliopiston bioenergian tutkimusryhmän koordinaattori Suani Coelho toteaa, ettei väite läheskään aina pidä paikkaansa.
– Esimerkiksi Tansaniassa on maniokin ylituotantoa, jota ei saada vietyä. On järkevää hyödyntää sitä tekemällä siitä etanolia, Coelho sanoo.
Brasiliassa etanolia on vuosikymmenet tehty lähes yksinomaan paikallisesti tuotetusta sokeriruo’osta, mutta viime vuosina raaka-ainevalikoimaa on laajennettu maissiin ja soijaan. Vientiin kelpaamaton tuotannon osa menee etanoliksi.
Myös Yhdysvalloissa biopolttoaineen tuotantoon menee ylituotantoa. Se on vakauttanut sokerin ja maissin hintoja.
Etanoli vastaan sähkö
Coelho ja Leal eivät pelkää sähköautojen estävän biopolttoaineiden käytön lisääntymistä.
Kehitysmaissa ei ole kapasiteettia investoida sähköautojen latauspisteiden kaltaisen uuden infrastruktuurin rakentamiseen.
Brasilia puolestaan kipuilee omassa energiakriisissään ja kasvattaa fossiilisten polttoaineiden osuutta sähkön tuotannossa. Ainoa keino saada energiantuotanto puhtaammaksi on turvautua entistä enemmän biopolttoaineisiin.
Leal myös kyseenalaistaa sähköautojen ympäristölliset ja ilmastolliset hyödyt. Kun otetaan huomioon koko tuotantoketju, haittojen ja hyötyjen suhde ei välttämättä olekaan tasapainossa.
Biokaasun kasvunäkymät
Etanoli autojen polttoaineissa on johtanut Brasilian kaupunkiympäristön kohentumiseen. Sillä on korvattu 46 prosenttia bensiinistä.
Biodiesel ei ole ollut yhtä menestyksekäs kuin etanoli, vaikka sekin on kohentanut kaupunkiympäristöä. Biodieselin perusongelma on sen tavallista dieseliä korkeampi hinta.
Biodieseliä merkittävästi paremmat kasvunäkymät on biokaasulla, jonka arvellaan voivan korvata 70 prosenttia Brasiliassa kulutetusta dieselistä. Biokaasu ei ole vain saasteetonta, vaan se itse asiassa vähentää saastumista: se valmistetaan muun muassa karjatalousjätteistä, joiden kasvihuonekaasupäästöt näin vähentyvät.
Polttopuun ja etanolin korvaaja
Brasilian suuret kaupungit ja valtava maataloussektori tuottavat yllin kyllin biokaasun raaka-ainetta. Yksinkertaisella jalostusprosessilla biokaasu muutetaan biometaaniksi, joka polttoaineena pyörittää myös raskaita koneita. Sähköntuotannossa se voisi tyydyttää 36 prosenttia valtakunnallisesta kysynnästä, biokaasuyhtiöiden yhdistys arvioi.
Pienten biokompostorien tuottama biokaasu voisi korvata polttopuun ja etanolin. Se vähentäisi onnettomuuksia ja sisäilmasaasteita varsinkin maaseudulla.
– Asiaankuuluvat poliittiset ratkaisut ja matalakorkoiset investointilainat voisivat vahvistaa biokaasualaa ja sen ympäristöhyötyjä aikana, jolloin kansainväliset rahoituslaitokset vähentävät hiiliä ja muita fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten rahoitusta, Leal sanoo.
lehti 