EU-maat ovat pyrkineet korvaamaan kivihiiltä vähempipäästöisellä maakaasulla. Euroopan käyttämän maakaasun suurin tuottaja on Venäjä: sieltä tulee noin 40 prosenttia kaasusta. Aikaisemmin suuri osa Venäjän kaasusta on kulkenut Ukrainan kautta. Maat riitautuivat jo 1990-luvulla kauttakulusta maksettavista korvauksista, joiden arvo on 4 prosenttia Ukrainan kansantuotteesta. Lisäksi Venäjä syytti Ukrainan varastavan kaasua putkesta.
Itämeren pohjalla Ukrainan ohi suoraan Venäjältä Saksaan kulkeva Nord Stream 2 -putki oli tarkoitus ottaa käyttöön tänä vuonna, mutta se on jäissä lupaprosessin takia. EU-lain mukaan saman yhtiön ei pitäisi hallita energian kauppaa ja siirtoa. Nykymuodossaan Nord Stream 2 onkin todennäköisesti EU-lain vastainen, Venäjä on tavalliseen tapaansa toivonut että muodollisuudet voitaisiin korvata diilillä. Saksassa putkesta on noussut poliittinen kiista: uuteen hallitukseen liittyneet vihreät haluaisivat laittaa putken kiinni.
Talvi alkoi kylmänä, ja kuivan kesän vuoksi vesivoimaa on ollut tavallista vähemmän saatavilla, voimaloilla eri puolilla Eurooppaa on ollut käyttökatkoksia, ja Aasia on kahminut nestekaasua Euroopan nenän edestä. Sähkön hinta on lyönyt ennätyksiä joka puolella Eurooppaa. Kaasua tarvittaisiin kipeästi lisää, mutta Venäjä on ilmoittanut, että sitä tippuu vain Nord Stream 2 -putken kautta. Idänsuhteiden jäähtyminen viilentää nyt myös Euroopan koteja.
Nord Stream 2 -putken kaatamisesta tuli Yhdysvaltojen ulkopolitiikan päämäärä Donald Trumpin aikana, Trump halusi lisätä amerikkalaisen nestekaasun myyntiä Eurooppaan. Joe Biden on omaksunut Trumpin linjan sekä Kiinan että Venäjän suhteen. Kaasuputken avaaminen on pyritty estämään luomalla kuvaa Ukrainaa uhkaavasta Venäjän invaasiosta. Marraskuussa Yhdysvallat toi Mustallemerelle sotalaivoja, ja Venäjä vastasi sulkemalla lähes koko Asovanmeren. Marras-joulukuun vaihteessa Yhdysvallat esitteli Nato-liittolaisille laajan tiedusteluaineiston, jonka se väitti todistavan Venäjän kokoavan joukkojaan ja valmistelevan hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi nousi valtaan lupaamalla neuvotteluratkaisun Venäjän kanssa yhä jatkuvaan Itä-Ukrainan konfliktiin. Alkuvuodesta hän teki täyskäännöksen sisäpoliittisista syistä ja omaksui jyrkän linjan Venäjää vastaan. Silti Ukrainassa on toppuuteltu amerikkalaisia. Joulupäivänä Ukrainan kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston sihteeri Oleksiy Danilov ilmoitti, ettei Venäjä ole merkittävästi kasvattanut joukkojaan Ukrainan rajoilla.
8. joulukuuta Biden ilmoitti, ettei Yhdysvallat tule lähettämään joukkoja Ukrainaan. Tämä rohkaisi Vladimir Putinia vaatimaan takuita, ettei Nato enää laajenisi. Putin näyttää voittavan tämän erän pokeripeliä, mutta voitto voi vielä kääntyä tappioksi, mikäli kaasuputki menee kiinni, tai mikäli kaasuhanan kiristäminen politiikan välineenä saa Euroopan jatkossa välttämään venäläistä kaasua.
Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta.