KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Euroopan rauha ja turvallisuus-, energia- ja talouspolitiikan mix

Kuinka tiiviisti turvallisuuspolitiikka, energiapolitiikka ja talouspolitiikka nivoutuvat yhteen Euroopassa tulevina vuosina?

Jussi Ahokas
23.1.2022 10.00

Jo peruskoulussa opimme Euroopan unionin historiasta sen, että unionin synnyttänyt eurooppalainen yhteistyö alkoi niin kutsuttuna hiili- ja teräsyhteistyönä. Pariisissa vuonna 1952 solmitulla sopimuksella perustettiin Eurooppaan kuuden kansallisvaltion yhteisö (mukana Saksa, Belgia, Alankomaat, Italia, Ranska ja Luxemburg), jonka jäsenet sitoutuivat koordinoimaan keskenään muun muassa hiilen ja teräksen hankintaa, jakamista sekä hintaa.

Opimme myös, että yhteistyön taustalla olivat ennen kaikkea turvallisuuspoliittiset syyt. Euroopan tuhonneen suursodan edellä kilpailu energia- ja materiaaliresursseista oli kiihtynyt huippuunsa. Tietysti myös sotavarustelu oli perustunut näiden resurssien käyttöön. Jos jatkossa kansallisvaltiot Euroopassa hallinnoisivat yhdessä keskeisiä energia- ja materiaalivirtoja rauhanomaisiin tavoitteisiin keskittyen, yhteistyö voisi toimia myös Euroopan rauhan perustana, ajattelivat monet.

Nyt 70 vuotta myöhemmin arvioituna tuon ajan teoreetikkojen ajatukset tuntuvat suorastaan nerokkailta. Jos jokin Euroopan kannalta keskeinen turvallisuuspoliittinen kysymys on siitä asti ollut enemmän tai vähemmän pois päiväjärjestyksestä, se on Euroopan kolmen suuren, Saksan, Italian ja Ranskan, jatkuva torailu. Kun Euroopan ”sisäistä” turvallisuustilannetta verrataan aiempiin vuosisatoihin, viimeksi kuluneiden vuosikymmenten tilanne tuntuu suorastaan utopistiselta.

ILMOITUS
ILMOITUS

 

Edellä kuvatut opit ovat palanneet mieleeni viime viikkoina, kun turvallisuustilanne Euroopassa on jälleen heikentynyt. Syynä tähän on Venäjän ulkopolitiikan aggressiivisuus ennen kaikkea suhteessa Ukrainaan. Kiinnostavalla tavalla myös tänään Euroopan turvallisuuspolitiikkaan yhdistyy energia- ja talouspoliittisia kysymyksiä, joita saattaa olla mielekästä verrata toisen maailmansodan jälkeiseen tilanteeseen.

Vaikka kiristyvän tilanteen tärkeimmät taustatekijät ovat ehkä muualla kuin energia- ja resurssipolitiikassa, nämä kysymykset ovat muodostumassa keskeiseksi osatekijäksi vyyhdissä. Syy tähän on siinä, että Venäjä on keskeinen energiaresurssien tuottaja Euroopan maille. Ennen kaikkea keskiöön on noussut maakaasu, johon Euroopan ilmastopolitiikassa nojataan tulevina vuosina siirtymäpoliittisena ratkaisuna. Korvattaessa kivihiiltä maakaasulla Venäjän merkitys Euroopan energiapaletissa kasvaa entisestään.

Kun sopiminen Venäjän kanssa takkuilee, eikä vaihtoehtoisia tapoja turvata maakaasun saatavuutta ole heti tarjolla, monissa Euroopan maissa on jo nyt alettu kärsiä kaasun puutteesta. Samalla tietysti Euroopassa energian hinnat ovat voimakkaasti nousseet, mikä on heijastunut taloudessa laajempanakin hintojen nousupaineena. Inflaatio onkin syksyn aikana kiihtynyt merkittävästi esimerkiksi Saksassa. Tulevaisuuden hintoja ennakoivien energiafutuurien hinnat ovat myös nousseet voimakkaasti.

 

Jos turvallisuuspoliittinen tilanne edelleen kiristyy, on Venäjällä mahdollisuus maakaasun tarjontaan vaikuttamalla aiheuttaa Eurooppaan vieläkin enemmän taloudellista heiluntaa sekä energiaepävarmuutta. Toisaalta Venäjälle itselleen se voisi tarkoittaa hyvinkin kokonaisvaltaista taloudellista eristäytymistä: jos kaasu ei kulje Eurooppaan, eurot eivät kulje Venäjälle. Ehkä Venäjän katse siirtyykin silloin Aasiaan ja ennen kaikkea Kiinaan, josta se voi löytää korvaavia markkinoita energiatuotteilleen.

Kysymys kuuluu, lisääkö vai vähentääkö nykyinen turvallisuus-, energia- ja talouspolitiikan kokonaisuus rauhan edellytyksiä Euroopassa. Ja ennen kaikkea, miten tätä kokonaisuutta tulisi tulevaisuudessa muovata, että se varmasti olisi rauhaa tukeva. Siinä riittääkin tämän päivän teoreetikoille pähkäiltävää.

Kirjoittaja on BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti ja poliittisen talouden tutkija.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään