KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Euroopan rauha ja turvallisuus-, energia- ja talouspolitiikan mix

Kuinka tiiviisti turvallisuuspolitiikka, energiapolitiikka ja talouspolitiikka nivoutuvat yhteen Euroopassa tulevina vuosina?

Jussi Ahokas
23.1.2022 10.00

Jo peruskoulussa opimme Euroopan unionin historiasta sen, että unionin synnyttänyt eurooppalainen yhteistyö alkoi niin kutsuttuna hiili- ja teräsyhteistyönä. Pariisissa vuonna 1952 solmitulla sopimuksella perustettiin Eurooppaan kuuden kansallisvaltion yhteisö (mukana Saksa, Belgia, Alankomaat, Italia, Ranska ja Luxemburg), jonka jäsenet sitoutuivat koordinoimaan keskenään muun muassa hiilen ja teräksen hankintaa, jakamista sekä hintaa.

Opimme myös, että yhteistyön taustalla olivat ennen kaikkea turvallisuuspoliittiset syyt. Euroopan tuhonneen suursodan edellä kilpailu energia- ja materiaaliresursseista oli kiihtynyt huippuunsa. Tietysti myös sotavarustelu oli perustunut näiden resurssien käyttöön. Jos jatkossa kansallisvaltiot Euroopassa hallinnoisivat yhdessä keskeisiä energia- ja materiaalivirtoja rauhanomaisiin tavoitteisiin keskittyen, yhteistyö voisi toimia myös Euroopan rauhan perustana, ajattelivat monet.

Nyt 70 vuotta myöhemmin arvioituna tuon ajan teoreetikkojen ajatukset tuntuvat suorastaan nerokkailta. Jos jokin Euroopan kannalta keskeinen turvallisuuspoliittinen kysymys on siitä asti ollut enemmän tai vähemmän pois päiväjärjestyksestä, se on Euroopan kolmen suuren, Saksan, Italian ja Ranskan, jatkuva torailu. Kun Euroopan ”sisäistä” turvallisuustilannetta verrataan aiempiin vuosisatoihin, viimeksi kuluneiden vuosikymmenten tilanne tuntuu suorastaan utopistiselta.

ILMOITUS
ILMOITUS

 

Edellä kuvatut opit ovat palanneet mieleeni viime viikkoina, kun turvallisuustilanne Euroopassa on jälleen heikentynyt. Syynä tähän on Venäjän ulkopolitiikan aggressiivisuus ennen kaikkea suhteessa Ukrainaan. Kiinnostavalla tavalla myös tänään Euroopan turvallisuuspolitiikkaan yhdistyy energia- ja talouspoliittisia kysymyksiä, joita saattaa olla mielekästä verrata toisen maailmansodan jälkeiseen tilanteeseen.

Vaikka kiristyvän tilanteen tärkeimmät taustatekijät ovat ehkä muualla kuin energia- ja resurssipolitiikassa, nämä kysymykset ovat muodostumassa keskeiseksi osatekijäksi vyyhdissä. Syy tähän on siinä, että Venäjä on keskeinen energiaresurssien tuottaja Euroopan maille. Ennen kaikkea keskiöön on noussut maakaasu, johon Euroopan ilmastopolitiikassa nojataan tulevina vuosina siirtymäpoliittisena ratkaisuna. Korvattaessa kivihiiltä maakaasulla Venäjän merkitys Euroopan energiapaletissa kasvaa entisestään.

Kun sopiminen Venäjän kanssa takkuilee, eikä vaihtoehtoisia tapoja turvata maakaasun saatavuutta ole heti tarjolla, monissa Euroopan maissa on jo nyt alettu kärsiä kaasun puutteesta. Samalla tietysti Euroopassa energian hinnat ovat voimakkaasti nousseet, mikä on heijastunut taloudessa laajempanakin hintojen nousupaineena. Inflaatio onkin syksyn aikana kiihtynyt merkittävästi esimerkiksi Saksassa. Tulevaisuuden hintoja ennakoivien energiafutuurien hinnat ovat myös nousseet voimakkaasti.

 

Jos turvallisuuspoliittinen tilanne edelleen kiristyy, on Venäjällä mahdollisuus maakaasun tarjontaan vaikuttamalla aiheuttaa Eurooppaan vieläkin enemmän taloudellista heiluntaa sekä energiaepävarmuutta. Toisaalta Venäjälle itselleen se voisi tarkoittaa hyvinkin kokonaisvaltaista taloudellista eristäytymistä: jos kaasu ei kulje Eurooppaan, eurot eivät kulje Venäjälle. Ehkä Venäjän katse siirtyykin silloin Aasiaan ja ennen kaikkea Kiinaan, josta se voi löytää korvaavia markkinoita energiatuotteilleen.

Kysymys kuuluu, lisääkö vai vähentääkö nykyinen turvallisuus-, energia- ja talouspolitiikan kokonaisuus rauhan edellytyksiä Euroopassa. Ja ennen kaikkea, miten tätä kokonaisuutta tulisi tulevaisuudessa muovata, että se varmasti olisi rauhaa tukeva. Siinä riittääkin tämän päivän teoreetikoille pähkäiltävää.

Kirjoittaja on BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti ja poliittisen talouden tutkija.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kashmeera Lokuge

Sunnuntaivieras: Masennuslääkkeiden pimeä puoli

Veikka Lahtinen.

Sunnuntaivieras: Porvarihallitus voi iskeä kyntensä mielenosoituksiin

Kommentti: Elinkeinoelämä ajoi kansalaiskasvatuksen alas – ja sen kyllä huomaa

Kommentti: Köyhien perheiden lahjakkaat lapset eivät kiinnosta ketään

Uusimmat

Euroopan komission mukaan Suomen velkasuhde ei ole räjähtävällä uralla – ”Kokonaisarvio on melko myönteinen”

Mielipide: Kiire oli lapsuudessani täysin tuntematon käsite

Ruandassa on investoitu tulvien torjuntaan, mutta se ei estänyt ihmishenkien menetyksiä kevään tuhotulvissa. Yksi syy on puutteellinen tieto, jonka varassa esimerkiksi Länsi-Ruandan vuorilta virtaavaa Sebeyajokea luultiin vaarattomaksi.

Jokivallien eroosio nakertaa elintilaa Ruandan tulva-alueilla

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kommentti: Jättäkää Inarijärvi rauhaan, miljonäärit

 
02

Valtiovarainministeriön kanta ay-maksujen verovähennyksen poistoon hämmästyttää – ”Ministeriöltä voisi edellyttää kelvollisia perusteluja”

 
03

Tehdäänkö osa-aikatyötä, vaikka kokoaikatyötäkin olisi tarjolla? – PAM vastaa professori Hiilamolle

 
04

SAK:n Katja Syvärinen arvostelee hallitusneuvottelijoiden tavoitteita: ”Suorastaan pelottava skenaario!”

 
05

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Eurooppa ostaa vaatteet Aasiasta ja Afrikasta ja myy ne käytettyinä takaisin

04.06.2023

Sunnuntaivieras: Taantumus, liberaalien liittolainen

04.06.2023

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

04.06.2023

Viidakkoliha maistuu Afrikassa, vaikka eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit uhkaavat

03.06.2023

Mielipide: Uusi kynnysraha luo lisää ongelmia

03.06.2023

Saksan vasemmistopuolue on kriisissä – ”Tällä tavalla jatkaminen ei ole enää järkevää”, sanoo asiantuntija ja pitää puolueen hajoamista todennäköisenä

03.06.2023

20 vuotta sitten: USA ja Britannia valehtelivat Irakin joukkotuhoaseista

02.06.2023

Ikääntyvä Kuuba potee kroonista lääkepulaa – Musta pörssi kukoistaa mutta solidaarisuuttakin ilmenee

02.06.2023

Perussuomalaiset ammentaa samoista lähteistä kuin muut läntisen maailman äärioikeistopuolueet

02.06.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään