KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Huolena vainajat ja sodasta kieltäytyneet – Sotilaiden äidit tuntevat hätää pojistaan

Ukrainan sodassa kuolleen omaisille on syntynyt ongelma siitä, että he eivät tiedä, miten tuoda ruumis pois takaisin kotikaupunkiin. Asepalveluksessaan 20-vuotiaana kuolleen sotilaan hautajaiset huhtikuun 11. päivänä Pietarissa.

Ukrainan sodassa kuolleen omaisille on syntynyt ongelma siitä, että he eivät tiedä, miten tuoda ruumis pois takaisin kotikaupunkiin. Asepalveluksessaan 20-vuotiaana kuolleen sotilaan hautajaiset huhtikuun 11. päivänä Pietarissa. Kuva: Lehtikuva/-

Venäjällä toimivat Sotilaiden äitien järjestöt puolustavat Ukrainan sodassa kaatuneiden, haavoittuneiden, vangiksi joutuneiden ja rintamalta kieltäytyneiden venäläissotilaiden oikeuksia.– Yhteydenottojen määrä kymmenkertaistui, kun tämä kaikki alkoi, KU:n haastattelema Tatjana sanoo. Viranomaisten määräykset ovat vaikeuttaneet äitien työtä merkittävästi.

Antero Eerola
24.4.2022 14.00

Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi 24. helmikuuta, puhelinpalvelut monissa Venäjän kaupungeissa toimivien sotilaiden äitien järjestöissä menivät lähes tukkoon.

– Yhteydenottojen määrä kymmenkertaistui. Yleensä valitettiin sitä, että omaiset eivät enää saa yhteyttä sotilaisiin. Se oli ensimmäinen kierros kysymyksiä, Tatjana sotilaiden äitien järjestöstä sanoo.

Sodan ensimmäisellä viikolla Venäjän puolustusministeriö ei tarjonnut mitään yhteystietoja, joihin omaiset olisivat voineet olla yhteydessä.

– Maaliskuun alussa he avasivat puhelinlinjan, johon sotilaiden vanhemmat voivat soittaa ja kysyä ovatko heidän poikansa virallisilla kaatuneiden, haavoittuneiden tai sotavangiksi joutuneiden listalla.

Tatjanan mukaan listat eivät useinkaan ole täsmällisiä. Omaisilla saattaa olla vahvistus pojan kuolemasta, mutta viranomaisten papereista nimeä ei löydy.

– On syntynyt ongelma siitä, että he eivät tiedä, miten tuoda ruumis pois (takaisin kotikaupunkiin).

Tatjana ei ole naisen oikea nimi. Hän toivookin, ettei häntä voisi tunnistaa tästä jutusta, sillä kaikki sotaan liittyvä informaatio on Venäjällä käynyt hyvin arkaluontoiseksi. Kansan Uutiset on kuitenkin varmistanut hänen henkilötietonsa ja asemansa venäläisessä sotilaiden äitien yhteisössä.

Venäjällä Ukrainan sodan kutsuminen hyökkäykseksi tai sodaksi voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Siksi tässä yhteydessä viittaukset sotaan ovat KU:n omia.

– Yhteistoiminta ulkomaisten tiedotusvälineiden kanssa voi tarkoittaa vielä kovempien pykälien käyttöönottoa, valitettavasti, Tatjana sanoo.

Sotatoimista kieltäydytään

Sotilaiden äidit yrittävät auttaa oikeudellisesti myös niitä venäläissotilaita, jotka kieltäytyvät osallistumasta sotatoimiin Ukrainassa. Järjestöjen mukaan määrä ei ole vähäinen.

– Asianajajamme voivat lähteä paikalle palveluspaikkoihin, oli kieltäytyviä kuinka paljon tahansa: yksi, kolme tai – kuten eräs kaukana palvelevan pojan äiti kertoo – jopa 250, Tatjana kuvaa.

– Yhteydenottoja tulee myös niiltä, jotka kieltäytyvät menemästä uudestaan tai ollenkaan sotaharjoituksiin Venäjän (läntisille) rajaseuduille, koska he tietävät, että siellä on riski joutua lähetetyksi (Ukrainaan).

Puheluita on tullut runsaasti myös rintamalle joutuneista varusmiehistä. Venäjän puolustusministeriö myönsi tilanteen jo maaliskuun alussa ja totesi, että varusmiehiä on joutunut myös sotavangeiksi.

Ongelma on sekin, että heitä on pakotettu tai huijattu allekirjoittamaan sotilassopimus.

– Voi olla niin, että asepalveluksessa oleva ei ole tiennyt, että hänestä on tullutkin sopimussotilas.

FSB:ltä ankara määräys

Sotilaiden äitien järjestöt ovat Venäjällä puolustaneet asepalveluksessa olevien oikeuksia 1980–90-lukujen vaihteesta lukien. Helmikuun 24. päivä syttyneen sodan jälkeen työ on kuitenkin vaikeutunut yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristyttyä.

Tatjanan mukaan iso osa järjestöjen toimintaedellytyksistä mureni jo viime lokakuussa. Turvallisuuspalvelu FSB julkaisi tuolloin 60-kohtaisen määräyksen, jonka mukaan käytännössä mitä tahansa asevoimista kerättävää tietoa ”voidaan käyttää Venäjän federaation turvallisuutta vastaan”.

Listalle päätyi muun muassa tiedon kokoaminen asevoimien piirissä tapahtuvista väärinkäytöksistä sekä ”moraalis-psykologisesta ilmapiiristä”.

Sotilaiden äitien mukaan vain avoimuus oikeuksien rikkomisesta mahdollistaa niiden puolustamisen.

– Määräys teki tosiasiassa toimintamme mahdottomaksi siinä mielessä, kun olemme aikaisemmin sitä tehneet.

Auttava puhelin ja oikeusapu ovat silti säilyneet.

Ongelmana väkivaltainen simputus

Tatjana sanoo, että hänen on parempi olla arvioimatta sitä, miten Venäjän armeija suhtautuu sotilaisiinsa sotatoimien aikana.

– Minun arvioitani voidaan pitää asevoimien mustamaalaamisena.

Rauhan aikana ongelmien vakavimmassa päässä ovat olleet sotilaiden kuolemantapaukset, terveydenhoidon laajamittainen laiminlyönti ja laittomat kutsunnat. Myös ”isoisiksi” kutsuttujen vanhempien varusmiesten myöhempiin saapumiseriin kohdistama väkivaltainen simputus on tunnettu ongelma.

– Tähän myös sotilassyyttäjä on kiinnittänyt huomiota ja siitä on nostettu rikosjuttuja. Tämä ilmiö on onneksi vähentynyt.

Paineet Sotilaiden äitejä kohtaan kasvavat koko ajan. Päivystävään puhelimeen tulee vihaviestejä isänmaallisina itseään pitäviltä kansalaisilta.

– Mutta toistaiseksi meihin ei ole kohdistunut viranomaisten toimia.

 

Venäjän vanhimpia kansalaisjärjestöjä

 Sotilaiden äitien komiteat ovat Venäjän nykymittapuun mukaan jo vanha kansanliike. Järjestöjä ryhdyttiin perustamaan Neuvostoliiton vapautumisen aikoihin, 1980-luvun lopulla.

Toimintansa alkuvuosina äitien komiteat vaativat Venäjän asevoimien uudistamista, asepalveluksessa olevien oikeuksien suojelua ja siviilipalvelusta.

Tšetšenian ensimmäisen sodan aikana 1990-luvun puolivälissä sotilaiden äidit toimivat aktiivisesti sitä vastaan ja neuvottelivat sotavangeiksi joutuneiden poikien palauttamiseksi kotiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kun sota Ukrainan itäosissa alkoi huhtikuussa 2014, äitien organisaatio esimerkiksi Pietarissa julistettiin ”ulkomaiseksi agentiksi”. Järjestö kiisti jyrkästi, että se saisi minkäänlaista ulkomaista rahoitusta. Lokakuussa 2015 järjestö poistettiinkin mustalta listalta.

Äitien järjestöt ovat kertoneet julkisuudessa muun muassa, että Etelä-Venäjän sairaaloihin oli ilmaantunut jo 2014 runsaasti Ukrainan sodassa haavoittuneita venäläissotilaita.

Turvallisuuspalvelu FSB:n uudet määräykset ja Ukrainan sodan kiristämä ilmapiiri ovat kuitenkin jälleen vaikeuttaneet sotapojista huolehtivien äitien työtä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään