KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Mielipide: Asevaraisesta laajempaan ja yhteiseen turvallisuuteen

Kirjoittajan mukaan asevarustelun kiihdyttämisen ja vastakkainolon syventämisen sijasta on palattava laajemman turvallisuusnäkemyksen linjalle.

Kirjoittajan mukaan asevarustelun kiihdyttämisen ja vastakkainolon syventämisen sijasta on palattava laajemman turvallisuusnäkemyksen linjalle. Kuva: Lehtikuva/Jouni Porsanger

Juhani Lehto
10.5.2022 10.59
Fediverse-instanssi:

Suomeen kohdistuvan perinteisen Venäjän hyökkäysuhan kasvamisesta ja perinteisten turvallisuustakeiden tarpeesta ja uskottavuudesta on väitelty. Samalla ovat jääneet liian vähälle huomiolle suomalaisten muut turvallisuusuhat, joita voi pitää jopa Venäjän perinteistä uhkaa suurempina. Koko ihmiskuntaa uhkaavat ilmastomuutos, luontokato ja jostakin konfliktista valloilleen päässyt ydinaseiden käyttö.

Meitä uhkaavat myös globaali taistelu vähiin käyvistä luonnonvaroista kuten vedestä ja uuden teknologian tarvitsemista raaka-aineista. Meitä uhkaa globaalin köyhyyden laajeneminen, sen aikaansaama kärsimys, pakolais- ja muuttajavirtaukset ja konfliktit. Meitä uhkaavat myös kansainvälinen terrorismi ja rikollisuus.

Kuten monissa aiemmissa valtiollisissa turvallisuusselonteoissa on todettu, nämä uhat edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä, sääntöperäistä yhteistyötä, YK peruskirjan ja ihmisoikeussopimusten vahvistamista. Sotilaallinen voimannäyttö ja voimankäyttö kasvattavat näitä uhkia. Vastakkainolon lisääntyminen tekee näiden uhkien vähentämisen vaikeammaksi tai ehkä jopa mahdottomaksi.

”Nyt sanotaan, että tavoitteena on sodan voittaminen, Venäjän perinpohjainen lyöminen sotakentillä.”

Nyt reaktiona Venäjän häikäilemättömään Ukrainaan hyökkäämiseen huomio keskittyy sotilaalliseen turvallisuuteen, mutta sanotaan myös, että Euroopan ja myös kansainväliset turvallisuusrakenteet on uudistettava. Emme vielä tiedä, mitä kaikkea se tulee merkitsemään.

Esimerkiksi Ukrainan suhteen tavoitteeksi ei näytä riittävän aselepo ja Venäjän painostaminen ei-sotilaallisten vaikutuskeinojen kautta vetäytymään Ukrainan alueilta. Ei, nyt sanotaan, että tavoitteena on sodan voittaminen, Venäjän perinpohjainen lyöminen sotakentillä. Sodan jatkaminen tällaisen tavoitteen puolesta koko Euroopan turvallisuuden rakentamiseksi merkitsee aselevon ja rauhanneuvottelujen kiireellisyyden sivuuttamista. Samalla se merkitsee Ukrainan ja Venäjän sotilaiden ja siviilien kuolemien ja vammautumisten pitkittymistä.

”Uudet” turvallisuusrakenteet näyttävät kovin vanhanaikaiselta lännen yhtenäisyyden rakentamiselta yhteistä vihollista vastaan. Yhtenäisyys on voimapolitiikan ja asevarustelun kiihdyttämisen yhtenäisyyttä ja sitä tukevan sotilaallisen liittoutumisen tiivistämistä.

Suomen Nato-jäsenyys on yksi pienehkö osa tätä uutta kansainvälisten suhteiden järjestelmää. Se on tosiasiassa jo päätetty, sitä ei voi estää. Sen tuomiin muutoksiin pitää valmistautua. Mutta pahinta on, että monet uskovat Suomen turvallisuuden tätä kautta vahvistuvan, vaikka se heikentyy.

Se heikentyy, koska kansainvälinen ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen tulee vaikeammaksi (ellei mahdottomaksi), koska ydinsodan valloilleen pääsyn riski kasvaa. Se heikentyy, koska resursseja ei anneta enemmän vaan vähemmän maailman köyhyyden vähentämiseen ja esimerkiksi köyhien maiden kattavan koronarokotuksen aikaansaamiseen. Ja samalla myös terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden riski kasvaa ja demokraattisempien valtionhallintojen korvautuminen autokraattisilla hallitsemistavoilla voi tapahtua milloin minkin suurvallan suojaamana.

Minusta Suomen hallituksen ja eduskunnan edessä oleva haaste on; miten estämme turvallisuutemme kauhistuttavan romahtamisen kansainvälisen suhdejärjestelmän muuttuessa. Elämme pelottavan vaikeita aikoja ja olemme mukana onnettomissa virhevalinnoissa. Niiden linjalla ei ole pakko jatkaa. Asevarustelun kiihdyttämisen ja vastakkainolon syventämisen sijasta on palattava laajemman turvallisuusnäkemyksen linjalle. Vieraiden tukikohtien ja ydinaseiden sijoittamisen välitön kielto olisi pieni alku. Mutta paljon enemmän tarvitaan, jotta voisi alkaa paluu sääntöperäisen kansainvälisen suhdejärjestelmän vahvistamisen tielle, aktiivisen vakauspolitiikan tielle.

Juhani Lehto
professori emeritus
Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomen ilmavoimien hävittäjät saattoivat yhdysvaltalaisia B-52-pommikoneita kohti Rovajärven ampuma-aluetta Lapissa.

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

Kirjoittaja esittää, että työntekijöiden tulonhankkimiskustannusten verovähennysoikeus on palautettava.

Mielipide: Työntekijän tulonhankkimiskustannukset takaisin verojärjestelmään

Mielipide: Muovi ei kuulu peltoon eikä sen ongelmaa voi enää lakaista mullan alle

Mielipide: Vasemmistolainen ammattiyhdistysliike voi hyvin

Uusimmat

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset