KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Sadeveden keruujärjestelmät ovat Bangladeshissa naisten vastuulla

Shymoli Boiragin elämänlaatua sadeveden kerääminen juomavedeksi paransi merkittävästi.

Shymoli Boiragin elämänlaatua sadeveden kerääminen juomavedeksi paransi merkittävästi. Kuva: IPS/Rafiqul Islam

Khulna, Bangladesh – IPS/Rafiqul Islam
7.10.2022 13.45

Myrskyt ja syklonit ajavat suolaista merivettä yhä syvemmälle Bangladeshin sisämaahan. Seurauksena makeanveden lähteet suolaantuvat ja juomavesi täytyy kantaa kilometrien päästä.

Juomaveden hakemisesta vastuussa ovat naiset. Heidän arkeaan helpottamaan on saatu vesitankkeja, jotka täytetään sadevedellä.

Sadevesi ei maksa mitään

Myös Khulnan Bajua Unionissa asuva Lalita Roy haki vielä jokin aika sitten perheensä juomaveden yli kilometrin päästä. Vettä täytyi jonottaa, eikä yksi astia riittänyt perheen tarpeisiin.

– Juomavettä oli niukasti”, kertoo Roy.

– Meillä tarvitaan kaksi astiallista vettä päivässä. Käytin joka päivä pari tuntia vedenhakuun. En ehtinyt tehdä kotitöitä ja terveyteni alkoi kärsiä.

Royn elämää helpottamaan on tullut sadevedenkeruujärjestelmä. Kaksi lisätuntia päivässä perheelle on hänen mukaansa huomattava parannus entiseen.

Samaa mieltä on toinen sadevettä käyttävä nainen, Shymoli Boiragi.

Boiragi kertoo, että rannikolla asuvat ihmiset kärsivät erilaisista sairauksista, jotka johtuvat suolaisesta vedestä. Noutovesi myös maksaa.

– Nyt varastoimme sadevettä monsuunin aikana ja juomme sitä loppuvuoden, hän selittää.

Vesisiskot huoltavat ja korjaavat

Sadevedenkeruujärjestelmien takana on YK:n kehitysohjelma UNDP:n hallinnoima GCA-hanke (the Gender-response Climate Adaptation) . Sillä autetaan rannikolla asuvia yhteisöjä, erityisesti naisia, selviytymään juomaveden suolapitoisuuden lisääntymisestä.

Projektin avulla sadevettä kerääviä tankkeja on asennettu Khulnassa ja Satkhirassa 39 alueen noin 13 300 taloudelle. Keräysjärjestelmän jokaiseen tankkiin mahtuu 2 000 litraa sadevettä.

Joka alueella toimii pani apa, kirjaimellisesti vesisisko. Lalita Roy kertoo, että kun GCA-hanke kartoitti vesijärjestelmää tarvitsevia kotitalouksia, se samalla palkkasi hänet kahdelle alueelle pani apaksi.

Nyt hän vastaa 80 talouden vesisäiliöiden ylläpidosta ja huollosta.

– Pani apana käytössäni on työkaluja. Käyn joka taloudessa kahdesti kuukaudessa. Puhdistan heidän vesitankkinsa ja tarvittaessa korjaan ne, Lalita Roy kertoo.

Kotitaloudet maksavat pani apalle 20 takaa, hieman alle 20 senttiä kuukaudessa. Noin viidentoista euron kuukausiansio on hyvä lisä perheen talouteen.

Vesikriisi voi levitä

Bangladeshin rannikko on yksi pahiten ilmastonmuutoksesta kärsivistä alueista. Syklonit, tulvat ja hirmumyrskyt iskevät joka vuosi ja tuhoavat makean veden lähteitä. Myös pohjavedet suolaantuvat merenpinnan nousun myötä.

– Vesi ympärillämme on suolaista. Myös maan alla oleva vesi on suolaista. Suolaantunutta vettä ei voi käyttää, GCA:n projektipäällikkö Ahoke Kumar Adhikary toteaa.

Hydrologi, dhakalaisen ajatushautomo Cegisin ilmastonmuutosasiantuntija Ahmmed Zulfiqar Rahamanin mukaan merenpinnan nousu 50 senttimetriä vuoteen 2050 mennessä ulottaisi maanpinnan suolaantumisen Gopalganjiin ja Jhalokatiin.

Tuolloin juomavesikriisi ulottuisi jo 50 kilometriä nykyrannikolta sisämaahan.

Suolavesi sairastuttaa

Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan suolavettä käyttäneet ihmiset kärsivät sekä psyykkisistä että fyysisistä ongelmista, kuten vatsavaivoista, ihosairauksista ja korkeasta verenpaineesta.

Myös vesivälitteiset taudit kuten ripuli ja kolera vaivaavat ihmisiä, jotka käyttävät suolaantunutta vettä.

Rahaman sanoo Bangladeshin jokien virtauksen laskevan nopeasti monsuunin jälkeen, mutta rannikon suolaantumisongelmiin tarvitaan ratkaisu. Hän ehdottaa esimerkiksi lampien ja sadevedenkeräysjärjestelmien lisärakentamista.

Rahamanin mukaan edullinen sadevedenkeräysteknologia pitäisi siirtää yhteisötasolle hoidettavaksi ja hallinnoitavaksi. Valtion puolestaan olisi osallistuttava kalliiden suolanpoistolaitteistojen kustannuksiin.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään