KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mia Haglund: Tarvitsemme lisää luokkapuhetta – mutta mistä lähtökohdista?

Mia Haglund

Mia Haglund. Kuva: Henri Salonen

Luokan käsittely laajemmin kuin työvoimaansa myyvien muodostamana rintamana tai sosioekonomisena tilastointina mahdollistaa sen kulttuuristen vaikutusten tarkastelun, kirjoittaa Sunnuntaivieras Mia Haglund.

Mia Haglund
9.10.2022 20.37

Puhuttaisiinpa enemmän luokasta! Näin muistan toivoneeni vuosia sitten, Pierre Bourdieusta innostuneena nuorena sosiologian opiskelijana. Ranskalaisen klassikkososiologin lähestymistapa luokkaan veti puoleensa, koska se yhdistää yhteiskunnallisen vallan jakautumisen rakenteet yksilön kokemukseen luokasta elettynä valtasuhteena.

Luokan käsittely laajemmin kuin työvoimaansa myyvien muodostamana rintamana tai sosioekonomisena tilastointina mahdollistaa sen kulttuuristen vaikutusten tarkastelun: kenellä on missäkin tilanteessa valtaa määrittää, mikä on arvostettu tapa käyttäytyä, kuluttaa tai elää. Innostukseni vei niin pitkälle, että päädyin kirjoittamaan graduni työväenluokkaisesta taustasta akateemiseen maailmaan hakeutuneiden naisten luokkaan liittyvistä kokemuksista.

Siinä missä 1990-luvun suomalaista luokkakeskustelua hallitsivat kliseet yhteiskuntaluokkien merkityksen menetyksestä (paperimies tienaa akateemista tutkijaa parempaa palkkaa, kaikki ovat keskiluokkaa, yhtenäiskulttuurissa kotitaloudet kuluttavat samaa maitoa tulotasosta riippumatta), alkoi 2000-luvun alusta luokkapuheen uusi nousukausi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Katariina Järvinen ja Laura Kolbe julkaisivat vuonna 2007 huomiota herättäneen teoksen Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa: Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Kolbe ja Järvinen esittivät tuolloin luokkataustasta puhumisen olevan tabu suomalaisten kesken, jota he pyrkivät teoksellaan murtamaan. Pari vuotta myöhemmin vuonna 2009 ilmestyivät suomenruotsalaiset luokkakokemusten kokoelmat Obs! Klass sekä De Andra. En bok om klass.

”Kaikki keskenään yhdenvertaisessa asemassa” -keskiluokkamantran jauhamisen sijaan alkoi työväenluokkaiseksi identifioituva kokemusmaailma saada julkisuudessa uudenlaisia representaatioita, kasvoja ja ääniä.

Nyt on taas vierähtänyt vuosikymmen ja luokkaan liittyvä kulttuurikeskustelu on erilaisten valtarakenteiden ja identiteetin yhteisvaikutusten tarkastelusta siirtynyt käsittelemään lähinnä identiteetinrakentamista ja yksilön kokemusta.

Tuorein esimerkki luokkamatkaa käsittelevästä julkisesta keskustelusta lähti käyntiin Helsingin Sanomien 3.10. julkaisemasta runoilija, ihmisoikeuskouluttaja, sosiaalisen median vaikuttaja ja kirjoittaja Natalia Kallion haastattelusta. Jutussa esitellään Kallion tuoretta esikoisromaania Kotileikki, ja luokkakokemuksen ja -häpeän teema toimi jutun läpileikkaavana punaisena lankana.

”Ikuisesti luokkaretkellä” -otsikosta huolimatta jutussa ei määritellä Kallion mennyttä tai nykyistä luokkaidentiteettiä sen tarkemmin. Menneisyyttä kuvaillaan huono-osaisuutena, ja nykyisyyttä kuvaillaan kulutusmahdollisuuksien avulla: koti Kalasatamassa ja ne paljon puhutut 800 euron lenkkarit.

Siitä huolimatta, että Kallio esittää haastattelussa luokkaan liittyvää rakenteellista tarkastelua nostamalla esiin, miten eri tavalla pandemia vaikutti hänen nykyisen elinpiiriinsä verrattuna yhteiskuntaa ylläpitävillä aloilla työskenteleviin sukulaisiin, sekä kritisoimalla yksilökeskeistä mahdollisuuksien tasa-arvo-ajattelua, jää artikkelin luokkakuvaus kokonaisuudessaan valitettavasti melko stereotypioita vahvistavaksi ja leimaavaksi. Kallio ilmaisee toistuvasti häpeävänsä huono-osaista taustaansa, ja vaikka työväenluokkaa ei käsitteenä mainita, on Kallion sukutausta tekstin kuvailun perusteella tulkittavissa työväenluokkaiseksi. Näin ollen haastattelu viestii, oletettavasti Kallion tahtomatta, että työväenluokkaisuus itsessään on jotain hävettävää josta tulisi pyrkiä pois.

Kuvataiteilija ja valokuvaaja Joel Karppasen Ylen Kulttuuricocktail-sivulla 2.10. julkaisema essee ”Olen luottotiedoton enkä haluaa maksaa velkojani – esitän olevani keskiluokkainen ja tunnen häpeää ja surua” onnistuu puolestaan kuvailemaan epävarmoihin tuloihin, velkaantumiseen ja luokkaan liittyvää häpeää henkilökohtaisen kokemuksen lisäksi kulttuuristen ja taloudellisten valtarakenteiden kautta. Vaikka teksti paikoittain tekee kliseenomaisia yleistyksiä työväenluokkaisesta suhtautumisesta rahaan, se ei kuitenkaan leimaa työväenluokkaa häpeän lähteeksi; se vain osoittaa sormella keskiluokkaisia nykyihanteita ja normeja häpeän aiheuttajina.

Kun 2010-luvun luokkakeskustelun keskiössä olivat Joel Karppasen esseen tyyliin työväenluokkaisuuteen liittyviä monipuolisia kokemuksia tutkivat teokset, on 2020-luvun julkinen valokeila siirtynyt influenssereiden ympärillä pyörivän keskustelun aikaan. Luokan kokemuksellisen ja kulttuurisen käsittelyn valtavirtaistuminen on viime aikoina muotoutunut nimenomaan taiteen kentälle pyrkivien mutta epävarmuutta kokevien ja pääosin sosiaalisessa mediassa vaikuttavien influenssereiden ulostulojen ympärille, joissa kulttuuri- ja taidekritiikin ammattilaisten kunnianhimoinen suhtautuminen taiteeseen leimataan valtaa väärinkäyttäväksi elitismiksi.

Vaikka näissä samaa kaavaa toistavissa keskusteluissa ei käytetä eliitin lisäksi mitään muita luokkaan liittyviä käsitteitä on maalattu asetelma ilmiselvää luokkahierarkian kuvailua: on nimittäin kyse sortajista ja sorretuista. Sortavan eliitin asemaan asetetaan usein pienituloiset mutta taiteen piirissä kieltämättä symbolista arvostelevaa valtaa käyttävät henkilöt. Sorrettua mutta samalla massoja edustavan luokan muodostavat tässä asetelmassa julkisuuden, suurien seuraajamäärien ja kaupallisten yhteistöiden tuottamaa sosiaalista ja taloudellista pääomaa omaavat influensserit.

Ilmiö on tavallaan inhimillinen: empatia vetää olemaan taiteellista kritiikkiä vastaanottavan somesta tutun influensserin puolella ja kasvotonta ammattikriitikkoa vastaan. Empatia saattaa kuitenkin hämärtää käsitystä vallan varsinaisesta jakautumisesta. Olisiko kuitenkin niin, että kymmenillätuhansilla sosiaalisen median seuraajilla varustetuilla vaikuttajilla onkin lopulta laajempi yhteiskunnallinen valta kuin tuhannen tilaajan kulttuurilehden kriitikolla?

Haluaisin edelleen enemmän puhetta luokasta. Toisaalta, jos luokkapuheen nykyinen trendaaminen typistyy pääosin joko väsyttävään kulttuurisotaan tai uhriutumisesta valtaa hakevaksi identiteettipolitiikaksi, en ole enää niin varma.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään