KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mia Haglund: Tarvitsemme lisää luokkapuhetta – mutta mistä lähtökohdista?

Mia Haglund

Mia Haglund. Kuva: Henri Salonen

Luokan käsittely laajemmin kuin työvoimaansa myyvien muodostamana rintamana tai sosioekonomisena tilastointina mahdollistaa sen kulttuuristen vaikutusten tarkastelun, kirjoittaa Sunnuntaivieras Mia Haglund.

Mia Haglund
9.10.2022 20.37

Puhuttaisiinpa enemmän luokasta! Näin muistan toivoneeni vuosia sitten, Pierre Bourdieusta innostuneena nuorena sosiologian opiskelijana. Ranskalaisen klassikkososiologin lähestymistapa luokkaan veti puoleensa, koska se yhdistää yhteiskunnallisen vallan jakautumisen rakenteet yksilön kokemukseen luokasta elettynä valtasuhteena.

Luokan käsittely laajemmin kuin työvoimaansa myyvien muodostamana rintamana tai sosioekonomisena tilastointina mahdollistaa sen kulttuuristen vaikutusten tarkastelun: kenellä on missäkin tilanteessa valtaa määrittää, mikä on arvostettu tapa käyttäytyä, kuluttaa tai elää. Innostukseni vei niin pitkälle, että päädyin kirjoittamaan graduni työväenluokkaisesta taustasta akateemiseen maailmaan hakeutuneiden naisten luokkaan liittyvistä kokemuksista.

Siinä missä 1990-luvun suomalaista luokkakeskustelua hallitsivat kliseet yhteiskuntaluokkien merkityksen menetyksestä (paperimies tienaa akateemista tutkijaa parempaa palkkaa, kaikki ovat keskiluokkaa, yhtenäiskulttuurissa kotitaloudet kuluttavat samaa maitoa tulotasosta riippumatta), alkoi 2000-luvun alusta luokkapuheen uusi nousukausi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Katariina Järvinen ja Laura Kolbe julkaisivat vuonna 2007 huomiota herättäneen teoksen Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa: Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Kolbe ja Järvinen esittivät tuolloin luokkataustasta puhumisen olevan tabu suomalaisten kesken, jota he pyrkivät teoksellaan murtamaan. Pari vuotta myöhemmin vuonna 2009 ilmestyivät suomenruotsalaiset luokkakokemusten kokoelmat Obs! Klass sekä De Andra. En bok om klass.

”Kaikki keskenään yhdenvertaisessa asemassa” -keskiluokkamantran jauhamisen sijaan alkoi työväenluokkaiseksi identifioituva kokemusmaailma saada julkisuudessa uudenlaisia representaatioita, kasvoja ja ääniä.

Nyt on taas vierähtänyt vuosikymmen ja luokkaan liittyvä kulttuurikeskustelu on erilaisten valtarakenteiden ja identiteetin yhteisvaikutusten tarkastelusta siirtynyt käsittelemään lähinnä identiteetinrakentamista ja yksilön kokemusta.

Tuorein esimerkki luokkamatkaa käsittelevästä julkisesta keskustelusta lähti käyntiin Helsingin Sanomien 3.10. julkaisemasta runoilija, ihmisoikeuskouluttaja, sosiaalisen median vaikuttaja ja kirjoittaja Natalia Kallion haastattelusta. Jutussa esitellään Kallion tuoretta esikoisromaania Kotileikki, ja luokkakokemuksen ja -häpeän teema toimi jutun läpileikkaavana punaisena lankana.

”Ikuisesti luokkaretkellä” -otsikosta huolimatta jutussa ei määritellä Kallion mennyttä tai nykyistä luokkaidentiteettiä sen tarkemmin. Menneisyyttä kuvaillaan huono-osaisuutena, ja nykyisyyttä kuvaillaan kulutusmahdollisuuksien avulla: koti Kalasatamassa ja ne paljon puhutut 800 euron lenkkarit.

Siitä huolimatta, että Kallio esittää haastattelussa luokkaan liittyvää rakenteellista tarkastelua nostamalla esiin, miten eri tavalla pandemia vaikutti hänen nykyisen elinpiiriinsä verrattuna yhteiskuntaa ylläpitävillä aloilla työskenteleviin sukulaisiin, sekä kritisoimalla yksilökeskeistä mahdollisuuksien tasa-arvo-ajattelua, jää artikkelin luokkakuvaus kokonaisuudessaan valitettavasti melko stereotypioita vahvistavaksi ja leimaavaksi. Kallio ilmaisee toistuvasti häpeävänsä huono-osaista taustaansa, ja vaikka työväenluokkaa ei käsitteenä mainita, on Kallion sukutausta tekstin kuvailun perusteella tulkittavissa työväenluokkaiseksi. Näin ollen haastattelu viestii, oletettavasti Kallion tahtomatta, että työväenluokkaisuus itsessään on jotain hävettävää josta tulisi pyrkiä pois.

Kuvataiteilija ja valokuvaaja Joel Karppasen Ylen Kulttuuricocktail-sivulla 2.10. julkaisema essee ”Olen luottotiedoton enkä haluaa maksaa velkojani – esitän olevani keskiluokkainen ja tunnen häpeää ja surua” onnistuu puolestaan kuvailemaan epävarmoihin tuloihin, velkaantumiseen ja luokkaan liittyvää häpeää henkilökohtaisen kokemuksen lisäksi kulttuuristen ja taloudellisten valtarakenteiden kautta. Vaikka teksti paikoittain tekee kliseenomaisia yleistyksiä työväenluokkaisesta suhtautumisesta rahaan, se ei kuitenkaan leimaa työväenluokkaa häpeän lähteeksi; se vain osoittaa sormella keskiluokkaisia nykyihanteita ja normeja häpeän aiheuttajina.

Kun 2010-luvun luokkakeskustelun keskiössä olivat Joel Karppasen esseen tyyliin työväenluokkaisuuteen liittyviä monipuolisia kokemuksia tutkivat teokset, on 2020-luvun julkinen valokeila siirtynyt influenssereiden ympärillä pyörivän keskustelun aikaan. Luokan kokemuksellisen ja kulttuurisen käsittelyn valtavirtaistuminen on viime aikoina muotoutunut nimenomaan taiteen kentälle pyrkivien mutta epävarmuutta kokevien ja pääosin sosiaalisessa mediassa vaikuttavien influenssereiden ulostulojen ympärille, joissa kulttuuri- ja taidekritiikin ammattilaisten kunnianhimoinen suhtautuminen taiteeseen leimataan valtaa väärinkäyttäväksi elitismiksi.

Vaikka näissä samaa kaavaa toistavissa keskusteluissa ei käytetä eliitin lisäksi mitään muita luokkaan liittyviä käsitteitä on maalattu asetelma ilmiselvää luokkahierarkian kuvailua: on nimittäin kyse sortajista ja sorretuista. Sortavan eliitin asemaan asetetaan usein pienituloiset mutta taiteen piirissä kieltämättä symbolista arvostelevaa valtaa käyttävät henkilöt. Sorrettua mutta samalla massoja edustavan luokan muodostavat tässä asetelmassa julkisuuden, suurien seuraajamäärien ja kaupallisten yhteistöiden tuottamaa sosiaalista ja taloudellista pääomaa omaavat influensserit.

Ilmiö on tavallaan inhimillinen: empatia vetää olemaan taiteellista kritiikkiä vastaanottavan somesta tutun influensserin puolella ja kasvotonta ammattikriitikkoa vastaan. Empatia saattaa kuitenkin hämärtää käsitystä vallan varsinaisesta jakautumisesta. Olisiko kuitenkin niin, että kymmenillätuhansilla sosiaalisen median seuraajilla varustetuilla vaikuttajilla onkin lopulta laajempi yhteiskunnallinen valta kuin tuhannen tilaajan kulttuurilehden kriitikolla?

Haluaisin edelleen enemmän puhetta luokasta. Toisaalta, jos luokkapuheen nykyinen trendaaminen typistyy pääosin joko väsyttävään kulttuurisotaan tai uhriutumisesta valtaa hakevaksi identiteettipolitiikaksi, en ole enää niin varma.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Ison-Britannian pääministeri Keir Starmer puhumassa parlamentin alahuoneessa toukokuussa.

Ison-Britannian paikallisvaalit olivat kylmä suihku keskustavasemmistolle

Uusimmat

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi sunnuntaina Yhdysvaltain iskuista. Hänen taustallaan ovat varapresidentti JD Vance (vas.), ulkoministeri Marco Rubio (kesk.) ja puolustusministeri Pete Hegseth.

Näin vasemmistoliiton poliitikot tuomitsivat Yhdysvaltain iskut Iraniin – ”Jos nyt ei puolusteta kansainvälistä oikeutta, koska enää?”

Hevosharrastus muuttuu painajaiseksi Piia Helanderin hyvin toimivassa Helioksessa.

Piia Helanderin lupaava esikoisdekkari Helios vie hevosten ja valta-aseman väärinkäytön maailmaan

Khumbun jäätikkö Mt Everestillä. Uusi raportti kertoo, että jäätiköt ovat maapallon lämpenemiselle vieläkin herkempiä kuin aiemmin on uskottu.

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

 
03

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
04

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

 
05

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veri pyyhitään rahalla – näin Pakistanin oikeus pettää naiset

21.06.2025

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

20.06.2025

Ottawan sopimus on pelastanut elämiä – Nyt miinoista vientituote?

20.06.2025

Etelänbastardikilpikonnien lisääntymisseudun lämpeneminen saa poikaset vaihtamaan sukupuolta

20.06.2025

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

20.06.2025

Delhin roskien kerääjät tekevät työtään paahtavan auringon alla

19.06.2025

Yhdysvalloista karkotetut bhutanilaiset pakolaiset jäivät vaille kotimaata ja kansalaisuutta

19.06.2025

Maamiinojen palauttaminen ei paranna Suomen kokonaisturvallisuutta – Poliitikot antoivat uuden iskun kansainväliselle järjestelmälle

19.06.2025

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

Vasemmistoliiton Mai Kivelä: ”Paperittomuus ei ratkea lennättämällä ihmisiä maihin, joihin heillä ei ole yhteyttä”

19.06.2025

Velkajarru ei maistu vasemmistoliiton Koskelalle: ”En usko sekuntiakaan”

19.06.2025

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

19.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään