Kardemumma on pitänyt nepalilaisen Kaushila Moktanin kolmihenkisen perheen hengissä sen jälkeen, kun appelsiinien ja inkiväärin viljely ei enää onnistunut. Nyt heillä menee hyvin, mutta tulevaan on vaikea luottaa – ehkei kardemummabuumikaan kestä loputtomiin.
Moktan elää kukkulaisessa Salakpurin kylässä, kahden ja puolen tunnin ajomatkan päässä Nepalin itäisimmästä rajanylityspaikasta Intiaan.
– Pidän kotimajoitusta kyläämme tuleville vieraille ja kardemumman lisäksi kasvatan vihreitä vihanneksia ja mehiläisiä. Mutta tärkein tulonlähteemme on alaichi, Moktan kertoo. Alaichi on mustan kardemumman nepalinkielinen nimi.
– Tänä vuonna olen myynyt 5 mania 160 000 rupialla (n. 1 230 euroa). Kuutisen vuotta sitten sain yhdestä manista 98 000 rupiaa, mutta nyt hinta on laskenut, Moktan jatkaa. Yksi mani on 40 kiloa.
Paras vakaan tulon lähde
Hinta on laskenut, mutta ikään kuin sen vastapainoksi tuotanto on kasvanut. Viljelijä kiittää siitä mehiläisiään.
– Viime vuonna kardemummasato oli vain noin 9 mania ja hunajasato kolme kiloa. Tänä vuonna keräsimme 30 kiloa hunajaa ja 24 mania kardemummaa. Olen nähnyt, että hyvä pölytyskausi johtaa sekä kardemumman että hunajan parempaan tuottavuuteen, Moktan sanoo.
Moktanin naapureilla on samanlaisia myönteisiä tarinoita kardemummasta.
– Me myymme maitoa meijerille, mutta jos meillä olisi enemmän maata, istuttaisimme lisää kardemummaa, Pabitra Gahatraj vakuuttaa.
Kaikki Salakpurissa kasvattavat kardemummaa. Kylässä asuu kolmesataa perhettä.
Intian sukulaisten idea
Kylä sijaitsee Mechijoen varrella. Joki on Intian ja Nepalin rajajoki, joten tienoolla on paljon rajan ylityksiä. Juuri rajat ylittävä siirtolaisuus toi tullessaan sen kardemummalajikkeen, joka menestyy erityisen hyvin tällä seudulla.
– Tässä kylässä ei ennen viljelty kardemummaa, sillä meillä on niukasti vettä eikä tavallinen kardemumma viihdy täällä. Intiasta tulevat sukulaiset ehdottivat, että kokeilisimme heidän lajikettaan. Se kasvaa vähävetisillä alueilla, Moktan selittää.
Kokeilu osoittautui menestykseksi. Noin viisitoista vuotta sitten sana uudesta satokasvista alkoi levitä Nepalin muihin osiin. Laumoittain ihmisiä saapui Nepalin eri puolilta Salakpuriin ostamaan kardemumman taimia.
– Myimme heille taimia viiden rupian kappalehintaan. Vielä nykyäänkin ihmisiä saapuu satunnaisesti taimia ostamaan, Moktan sanoo.
Käsi kädessä
Nepalin hallitus on noteerannut kardemummabuumin. Yhteistyössä YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n kanssa se on valinnut kardemumman yhdeksi investointikohteeksi uudessa Käsi kädessä -projektissa(Hand in Hand Initiative, HiH) HiH-projektit tukevat maatalouden muutosta 52 maassa Afrikassa, Aasiassa, Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä.
Nepalin HiHin kolme muuta tuettua viljelykasvia ovat vuoristoperuna, inkivääri ja sichuanin pippuri. Hanke tähtää tuottavuuden kasvuun ja parempaan ilmastonmuutosten sietoon, ja tätä kautta myös köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
FAO:n Nepalin ja Bhutanin edustaja Ken Shimizu kertoo, että projektin on tarkoitus tavoittaa 100 000 mustan kardemumman tuottajaa.
Kardemumman suurvalta
Kardemummaa kasvatetaan Nepalissa 46 alueella, enimmäkseen maan itäosien kukkuloilla. Se kasvaa 600–1200 metrin korkeudessa niukkavetisillä seuduilla. Sadonkorjuu on elokuussa.
Valtion kardemumman kehityskeskuksen asiantuntijan Anupa Subedin mukaan viljelyala on 17 015 hehtaaria ja vuoden 2021 tuotanto oli 11 621 tonnia. Alle viisi prosenttia tuotannosta jää Nepaliin ja loppu menee vientiin lähinnä Intiaan.
Nepal on kardemumman suurvalta: sen osuus kardemumman globaalista tuotannosta on 68 prosenttia. FAO:n tilastojen mukaan Nepalin kardemumman viennin arvo on noin 37 miljoonaa euroa vuodessa.
Huoli tulevaisuudesta
Viime vuosien menestyksestä huolimatta Salakpurin kardemumman tuottajat eivät ole optimistisia. He muistavat appelsiini- ja inkivääriviljelmien rappeutumisen, ja Moktan kertoo jo huomanneensa kardemumman lehtien kellastumisen parin viime vuoden aikana.
– Me emme enää pysty kasvattamaan inkivääriä ja appelsiineja. Syytä siihen emme tiedä. Kysymme itseltämme, kuinka kauan vielä voimme viljellä kardemummaa, Laxmi Tamang murehtii.
Naisille on kerrottu, että ilmastonmuutoksella saattaa olla osuutta heidän ongelmiinsa. Muitakin teorioita on.
– Jotkut ihmiset sanoivat, että appelsiinipuut kuolivat, koska istutimme kardemumman taimia niiden ympärille. Mutta puita kuoli myös ilman kardemummaa, Moktan pohtii.
Moktan kuitenkin luottaa sekä paikallishallinnon kardemummakeskuksen että kansainvälisten FAO:n kaltaisten järjestöjen apuun.
– Me emme pysty ratkaisemaan kaikkia teknisiä ongelmia yksin.
uutiskirje 
