KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Serbia kerää venäläisiä toisinajattelijoita – Syntyykö vastarinnalle tukikohta?

Mielenosoittajan kyltissä lukee englanniksi ”Me venäläiset vihaamme Putinia, sotaa ja liikekannallepanoa”, ja tekstin lopussa on kirosana. Kuva on mielenosoituksesta Belgradista 10. lokakuuta.

Mielenosoittajan kyltissä lukee englanniksi ”Me venäläiset vihaamme Putinia, sotaa ja liikekannallepanoa”, ja tekstin lopussa on kirosana. Kuva on mielenosoituksesta Belgradista 10. lokakuuta. Kuva: All Over Press/EPA-EFE/Andrej Cukic

Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa Serbiaan on saapunut tuhansia venäläisiä. Serbiassa suuri osa kansasta tuntee sympatiaa Putinin Venäjää kohtaan, mutta maahan saapuneet venäläiset järjestävät aktiivisesti mielenosoituksia sotaa vastaan.

Jani Korhonen
23.12.2022 7.00

Serbia on Ukrainan sodan alettua pyrkinyt pysyttelemään neutraalina. Tästä hyvä esimerkki tulee vastaan Belgradin keskustassa sijaitsevan Kalemegdanin linnoituksen luona. Linnoituksen yhteydessä on kaksi ulkoilmanäyttelyä. Toinen niistä on Puolan suurlähetystön näyttely lasten piirustuksista Puolasta toisen maailmansodan ajalta ja Ukrainasta tämän vuoden ajalta. Aivan vieressä on kuitenkin Venäjän maantieteellisen seuran näyttely luontokuvista Venäjältä. Näiden näyttelyiden esittäminen vierekkäin symboloi hyvin neutraaliutta, jota Serbia tavoittelee, jossa Venäjä on vahvasti edustettuna.

Vuodesta 2012 EU:n jäsenehdokkaana oleva Serbia ei ole suostunut asettamaan pakotteita Venäjälle, vaikka EU on yhä painokkaammin pyrkinyt saamaan maan mukaan yhteiseen eurooppalaiseen rintamaan. Samaan aikaan myös Venäjä on pyrkinyt huomioimaan enemmän Serbiaa retoriikassaan, kuitenkin toisinaan vaatien Serbiaa valitsemaan lännen ja Venäjän välillä.

Syyskuussa New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä Serbian ja Venäjän ulkoministerit allekirjoittivat sopimuksen konsultaatioista maiden välillä. Toisaalta Serbia on ilmoittanut, ettei se tunnusta Venäjän alueliitoksia itäisessä Ukrainassa.

Mikäli Venäjältä paenneet saavat pakolaisstatuksensa virallistettua, Belgradista voisi tulla tukikohta Putinin vastaisille mielipiteille.

Belgradissa tuhansia Serbiasta paenneita

Venäjän hyökkäyssodan alettua monet ovat paenneet Venäjältä juuri Serbiaan. Tähän pääsyynä on Serbian maahantulopolitiikka, joka tarjoaa venäläisille viisumivapauden. Venäjän kansalaiset voivat viipyä Serbiassa 30 päivää ilman viisumia. Yleinen kikka on poistua tämän jälkeen maasta lyhyeksi ajaksi ja palata sitten taas 30 päiväksi.

Lisäksi Serbian kansallinen lentoyhtiö Air Serbia on ollut ainoa eurooppalainen yhtiö, joka on jatkanut lentoja Moskovaan muiden eurooppalaisten yhtiöiden lopetettua liikennöinti Venäjälle. Mobilisaation alkaessa Venäjällä syyskuun lopulla matkustus Belgradiin kiihtyi entisestään.

Serbian pääministeri Ana Brnabić sanoi syyskuun lopussa Serbiaan saapuneen yli 12 000 venäläistä, joista 6 500 oli saanut työluvan. Todellisuudessa luku lienee paljon korkeampi. Maahan on lisäksi saapunut muutama tuhat ukrainalaista pakolaista.

Lehtitietojen mukaan vuokra-asuntojen neliöhinnat ovat Belgradissa nousseet yli 30 prosentilla maaliskuun jälkeen, joten muuttoaallon vaikutus runsaan miljoonan asukkaan kaupungissa ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta.

Yhdessä sotaa vastaan

Sateisena lauantaina järjestettyyn Serbialaiset, ukrainalaiset, venäläiset ja valkovenäläiset yhdessä sotaa vastaan -ryhmittymän mielenosoitukseen on kertynyt runsaat parisataa ihmistä sateesta huolimatta. Mielenosoituksessa näkyy uuden sinivalkoraitaisen Venäjän lipun lisäksi Ukrainan lippuja sekä Valko-Venäjän opposition lippuja. Mielenosoituksen pääviesti on vastustaa Ukrainan neljän alueen liittämistä Venäjään. Suurin osa mielenosoituksen puhujista on Venäjältä vastikään muuttaneita.

Kulkue kaupungin halki sujuu rauhallisesti poliisisaattueessa, mutta jännitteisessä tunnelmassa: välillä mielenosoittajille huudetaan vihaisia, venäjämielisiä huutoja, joihin mielenosoittajat vastaavat Slava Ukraini -huudolla. Lopulta mielenosoitus päättyy symbolisesti tunnetun Moskva-hotellin eteen.

”Lopettakaa sota Ukrainassa”, lukee mielenosoittajan pitelemässä kyltissä. Kuva on mielenosoituksesta Belgradista 10. lokakuuta.

”Lopettakaa sota Ukrainassa”, lukee mielenosoittajan pitelemässä kyltissä. Kuva on mielenosoituksesta Belgradista 10. lokakuuta. Kuva: All Over Press/EPA-EFE/Andrej Cukic

Mielenosoituksen yksi järjestäjistä, jo kaksi vuotta sitten Venäjältä Serbiaan muuttanut Alex sanoo, että välillä mielenosoituksia häiriköidään. Hänen mukaansa tämän takana ovat Venäjän suurlähetystön rahoittamat henkilöt.

– He huutavat, heiluttavat lippuja ja ottavat valokuvia. Mutta muuten kaikki on sujunut hyvin ja mielenosoituksiin osallistuu yhä enemmän ihmisiä.

Alexin mukaan mielenosoituksella ryhmittymä haluaa osoittaa, että on olemassa venäläisiä, jotka vastustavat sotaa. He haluavat vastustaa venäläistä fasismia Serbiassa ja kerätä rahaa ukrainalaisille pakolaisille.

Venäjän vaikutus Serbiassa vahvaa

Asianajaja Čedomir Stojković on Venäjän hyökkäyssodan alettua ollut näkyvä hahmo Serbian mediassa hänen puolustaessaan Ukrainan ja NATOn toimia ja kritisoidessaan Venäjän vaikutusta Serbiassa. Hän on osallistunut vuoden mittaan sodanvastaisiin mielenosoituksiin, ja hänestä on tullut Serbiassa tunnettu hänen asianajotoimistonsa asettaessaan symbolisesti omat ”sanktionsa” venäläisille asiakkaille.

Tämän seurauksena hän on saanut paljon negatiivista palautetta: Hänen autostaan on puhkaistu renkaat ja hän on saanut uhkauksia sosiaalisen median kautta.

Stojković näkee Venäjän vaikutuksen Serbiassa hyvin vahvana:

ILMOITUS
ILMOITUS

– Vladimir Putin on miehittänyt Serbian. Tämä miehitys alkoi vuonna 2008, kun Venäjä osti Serbian öljy- ja kaasuyhtiö NIS:in.

Stojkovićin mukaan tuotot NIS-yhtiöstä menevät suoraan Moskovaan, ja Putin käyttää rahoja puolueiden, mediakentän, kansalaisjärjestöjen ja Serbian ortodoksikirkon rahoittamiseen. Stojkovićin mukaan serbialaisten Venäjä-mielisyys ei edusta alkuperäistä ajattelutapaa vaan on Putinin rahoilla rakentama ajattelutapa.

Novi treći put (Uusi kolmas tie) -ajatuspajan ohjelmajohtaja Dimitrije Milić on samoilla linjoilla NIS-yhtiön merkityksestä Venäjälle. Hänen mukaansa kansallistaminen olisi tarvittavaa, mikäli Serbia haluaa monipuolistaa energiasektoriaan.

– Tämä olisi tietysti poliittisesti hyvin kyseenalaista, hän lisää.

Milićin mukaan maan Venäjä-mielisyys puolestaan kumpuaa etenkin 1990-luvun sotien aiheuttamasta negatiivisesta suhtautumisesta länteen, mutta huomioi myös median roolin.

– Viime vuosina Venäjä-mielisyys on noussut historialliseen maksimiinsa. Tähän syynä on erityisesti media, joka yhdistää länsivastaisen viestin Venäjä-mieliseen viestiin. Ajatuspajamme tutkimuksen mukaan Venäjä on serbialaisessa mediassa yksi eniten positiivisessa valossa esitetyistä maista Kiinan ja Unkarin rinnalla.

Kesäkuussa Demostat-tutkimuskeskuksen mielipidemittauksen mukaan 80 prosenttia serbialaisista on Venäjään kohdistuvia pakotteita vastaan. Serbian on odotettu tekevän lopullisen päätöksen pakotteista ja maan ulkopoliittisesta linjasta syksyn aikana. Stojković ei kuitenkaan odota suuria muutoksia presidentti Aleksandar Vučićin politiikkaan.

– 99 prosenttia SNS-puolueen kansanedustajista on Venäjä-mielisiä. Mikäli Putinin vaikutusta Serbiassa ei saada pysäytettyä, Serbiasta tulee Euroopassa syöpä, joka voi lähettää etäpesäkkeitä. Tämä tapahtuu jo Montenegrossa ja Bosniassa. EU:n tulisi siksi tehdä pitkäkestoinen suunnitelma tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Milić puolestaan näkee Serbian johdon joutuvan punnitsemaan kannatuksen ja taloudellisten intressien välillä. Kauppa EU- ja NATO-maiden kanssa on merkittävästi suurempaa kuin kauppa Venäjän kanssa ja avoimesti Venäjä-mielisen ulkopolitiikan valitseminen olisi taloudellinen itsemurha.

Stojkovićin mukaan Venäjältä poliittisista syistä paenneet säikähtävät Serbiaan saapuessaan maan yhteyksiä Putinin Venäjään. Tämä rajoittaa heidän osallistumistaan mielenosoituksiin, sillä he pelkäävät joutuvansa pidätetyksi tai heiltä evättävän viisumin. Tämän takia Stojković on lähettänyt ehdotuksen Serbian hallitukselle, jotta Venäjä otettaisiin pois turvallisten maiden listalta ja maan kansalaiset voisivat saada pakolaisstatuksen.

Mikäli Venäjältä paenneet saavat pakolaisstatuksensa virallistettua, Belgradista voisi tulla tukikohta Putinin vastaisille mielipiteille. Stojković onkin parhaillaan luomassa järjestöä, jonka tarkoituksena on taistella Serbian suvereeniuden puolesta ja kerätä venäläisiä kamppailuun Putinia vastaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Venezuelalainen päivälehti El Nacional ilmestyi toistaiseksi viimeisen kerran 14. joulukuuta 2018. Lehti ilmoitti pitävänsä lepotauon, kunnes se voi julkaista otsikon ”Venezuela palaa demokratiaan”.

Maanpakolaistoimitukset verkostoituvat Latinalaisessa Amerikassa

Chileläinen vuohien kasvattaja Yasna Molina esittelee vuohenjuustolla voittamiaan palkintoja, joukossa Copa América -palkinto, jonka hän sai Anqas-sinihomejuustolla.

Chilen huippujuustot tuotetaan ankarissa olosuhteissa

Pommiryhmän miehet tauolla. Yhdysvaltojen rahoituksen keskeytyminen vaikeuttaa pomminraivausta Laosissa.

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

Väkivalta ajaa maan sisäisiä siirtolaisia muun muassa pääkaupunki Bogotáan, jossa määränpäänä on usein hökkelikylä kaupungin laitamilla.

Kolumbian sota ei ole ohi

Uusimmat

Yhteisöveron kevennyksen itserahoitusaste ei nouse lähellekään valtiovarainministeriön esittämää tasoa.

Järjestö vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen: ”Heikot perusteet ja virheelliset arviot”

Hallituksen piti tuoda Suomeen 100 000 työpaikkaa lisää, mutta tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on yli 100 000 enemmän, Li Andersson sanoo.

Li Andersson tylyttää: Hallituksen talouspolitiikka on surkea epäonnistuminen kaikilla keskeisillä mittareilla

Venezuelalainen päivälehti El Nacional ilmestyi toistaiseksi viimeisen kerran 14. joulukuuta 2018. Lehti ilmoitti pitävänsä lepotauon, kunnes se voi julkaista otsikon ”Venezuela palaa demokratiaan”.

Maanpakolaistoimitukset verkostoituvat Latinalaisessa Amerikassa

Valtiovarainministeriön johtoasema on perustunut ikään kuin kriisin mielikuvaan, sanoo KU:n Raha, talous ja politiikka -podcastin asiantuntija Lauri Holappa.

Miten valtiovarainministeriöstä tuli hallituspolitiikkaa ohjaava superministeriö? KU:n podcastissa pohditaan ministeriön historiaa ja tulevaisuutta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
03

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 
04

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
05

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen huippujuustot tuotetaan ankarissa olosuhteissa

12.05.2025

KU kysyi Stubbilta Israelin toimista Gazassa, lännen kaksoisstandardeista ja globaalista etelästä – Näin presidentti vastasi

12.05.2025

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

11.05.2025

Tuntuu kuin olisi itse mukana, kun Niko Rantsi kuvaa poliisioperaatiota neljännessä dekkarissaan Vaikenemisen laki

10.05.2025

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

10.05.2025

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

09.05.2025

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

09.05.2025

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

09.05.2025

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

09.05.2025

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

08.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Sisältöä ei löytynyt!
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään