Serbia on Ukrainan sodan alettua pyrkinyt pysyttelemään neutraalina. Tästä hyvä esimerkki tulee vastaan Belgradin keskustassa sijaitsevan Kalemegdanin linnoituksen luona. Linnoituksen yhteydessä on kaksi ulkoilmanäyttelyä. Toinen niistä on Puolan suurlähetystön näyttely lasten piirustuksista Puolasta toisen maailmansodan ajalta ja Ukrainasta tämän vuoden ajalta. Aivan vieressä on kuitenkin Venäjän maantieteellisen seuran näyttely luontokuvista Venäjältä. Näiden näyttelyiden esittäminen vierekkäin symboloi hyvin neutraaliutta, jota Serbia tavoittelee, jossa Venäjä on vahvasti edustettuna.
Vuodesta 2012 EU:n jäsenehdokkaana oleva Serbia ei ole suostunut asettamaan pakotteita Venäjälle, vaikka EU on yhä painokkaammin pyrkinyt saamaan maan mukaan yhteiseen eurooppalaiseen rintamaan. Samaan aikaan myös Venäjä on pyrkinyt huomioimaan enemmän Serbiaa retoriikassaan, kuitenkin toisinaan vaatien Serbiaa valitsemaan lännen ja Venäjän välillä.
Syyskuussa New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä Serbian ja Venäjän ulkoministerit allekirjoittivat sopimuksen konsultaatioista maiden välillä. Toisaalta Serbia on ilmoittanut, ettei se tunnusta Venäjän alueliitoksia itäisessä Ukrainassa.
Mikäli Venäjältä paenneet saavat pakolaisstatuksensa virallistettua, Belgradista voisi tulla tukikohta Putinin vastaisille mielipiteille.
Belgradissa tuhansia Serbiasta paenneita
Venäjän hyökkäyssodan alettua monet ovat paenneet Venäjältä juuri Serbiaan. Tähän pääsyynä on Serbian maahantulopolitiikka, joka tarjoaa venäläisille viisumivapauden. Venäjän kansalaiset voivat viipyä Serbiassa 30 päivää ilman viisumia. Yleinen kikka on poistua tämän jälkeen maasta lyhyeksi ajaksi ja palata sitten taas 30 päiväksi.
Lisäksi Serbian kansallinen lentoyhtiö Air Serbia on ollut ainoa eurooppalainen yhtiö, joka on jatkanut lentoja Moskovaan muiden eurooppalaisten yhtiöiden lopetettua liikennöinti Venäjälle. Mobilisaation alkaessa Venäjällä syyskuun lopulla matkustus Belgradiin kiihtyi entisestään.
Serbian pääministeri Ana Brnabić sanoi syyskuun lopussa Serbiaan saapuneen yli 12 000 venäläistä, joista 6 500 oli saanut työluvan. Todellisuudessa luku lienee paljon korkeampi. Maahan on lisäksi saapunut muutama tuhat ukrainalaista pakolaista.
Lehtitietojen mukaan vuokra-asuntojen neliöhinnat ovat Belgradissa nousseet yli 30 prosentilla maaliskuun jälkeen, joten muuttoaallon vaikutus runsaan miljoonan asukkaan kaupungissa ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta.
Yhdessä sotaa vastaan
Sateisena lauantaina järjestettyyn Serbialaiset, ukrainalaiset, venäläiset ja valkovenäläiset yhdessä sotaa vastaan -ryhmittymän mielenosoitukseen on kertynyt runsaat parisataa ihmistä sateesta huolimatta. Mielenosoituksessa näkyy uuden sinivalkoraitaisen Venäjän lipun lisäksi Ukrainan lippuja sekä Valko-Venäjän opposition lippuja. Mielenosoituksen pääviesti on vastustaa Ukrainan neljän alueen liittämistä Venäjään. Suurin osa mielenosoituksen puhujista on Venäjältä vastikään muuttaneita.
Kulkue kaupungin halki sujuu rauhallisesti poliisisaattueessa, mutta jännitteisessä tunnelmassa: välillä mielenosoittajille huudetaan vihaisia, venäjämielisiä huutoja, joihin mielenosoittajat vastaavat Slava Ukraini -huudolla. Lopulta mielenosoitus päättyy symbolisesti tunnetun Moskva-hotellin eteen.
Mielenosoituksen yksi järjestäjistä, jo kaksi vuotta sitten Venäjältä Serbiaan muuttanut Alex sanoo, että välillä mielenosoituksia häiriköidään. Hänen mukaansa tämän takana ovat Venäjän suurlähetystön rahoittamat henkilöt.
– He huutavat, heiluttavat lippuja ja ottavat valokuvia. Mutta muuten kaikki on sujunut hyvin ja mielenosoituksiin osallistuu yhä enemmän ihmisiä.
Alexin mukaan mielenosoituksella ryhmittymä haluaa osoittaa, että on olemassa venäläisiä, jotka vastustavat sotaa. He haluavat vastustaa venäläistä fasismia Serbiassa ja kerätä rahaa ukrainalaisille pakolaisille.
Venäjän vaikutus Serbiassa vahvaa
Asianajaja Čedomir Stojković on Venäjän hyökkäyssodan alettua ollut näkyvä hahmo Serbian mediassa hänen puolustaessaan Ukrainan ja NATOn toimia ja kritisoidessaan Venäjän vaikutusta Serbiassa. Hän on osallistunut vuoden mittaan sodanvastaisiin mielenosoituksiin, ja hänestä on tullut Serbiassa tunnettu hänen asianajotoimistonsa asettaessaan symbolisesti omat ”sanktionsa” venäläisille asiakkaille.
Tämän seurauksena hän on saanut paljon negatiivista palautetta: Hänen autostaan on puhkaistu renkaat ja hän on saanut uhkauksia sosiaalisen median kautta.
Stojković näkee Venäjän vaikutuksen Serbiassa hyvin vahvana:
– Vladimir Putin on miehittänyt Serbian. Tämä miehitys alkoi vuonna 2008, kun Venäjä osti Serbian öljy- ja kaasuyhtiö NIS:in.
Stojkovićin mukaan tuotot NIS-yhtiöstä menevät suoraan Moskovaan, ja Putin käyttää rahoja puolueiden, mediakentän, kansalaisjärjestöjen ja Serbian ortodoksikirkon rahoittamiseen. Stojkovićin mukaan serbialaisten Venäjä-mielisyys ei edusta alkuperäistä ajattelutapaa vaan on Putinin rahoilla rakentama ajattelutapa.
Novi treći put (Uusi kolmas tie) -ajatuspajan ohjelmajohtaja Dimitrije Milić on samoilla linjoilla NIS-yhtiön merkityksestä Venäjälle. Hänen mukaansa kansallistaminen olisi tarvittavaa, mikäli Serbia haluaa monipuolistaa energiasektoriaan.
– Tämä olisi tietysti poliittisesti hyvin kyseenalaista, hän lisää.
Milićin mukaan maan Venäjä-mielisyys puolestaan kumpuaa etenkin 1990-luvun sotien aiheuttamasta negatiivisesta suhtautumisesta länteen, mutta huomioi myös median roolin.
– Viime vuosina Venäjä-mielisyys on noussut historialliseen maksimiinsa. Tähän syynä on erityisesti media, joka yhdistää länsivastaisen viestin Venäjä-mieliseen viestiin. Ajatuspajamme tutkimuksen mukaan Venäjä on serbialaisessa mediassa yksi eniten positiivisessa valossa esitetyistä maista Kiinan ja Unkarin rinnalla.
Kesäkuussa Demostat-tutkimuskeskuksen mielipidemittauksen mukaan 80 prosenttia serbialaisista on Venäjään kohdistuvia pakotteita vastaan. Serbian on odotettu tekevän lopullisen päätöksen pakotteista ja maan ulkopoliittisesta linjasta syksyn aikana. Stojković ei kuitenkaan odota suuria muutoksia presidentti Aleksandar Vučićin politiikkaan.
– 99 prosenttia SNS-puolueen kansanedustajista on Venäjä-mielisiä. Mikäli Putinin vaikutusta Serbiassa ei saada pysäytettyä, Serbiasta tulee Euroopassa syöpä, joka voi lähettää etäpesäkkeitä. Tämä tapahtuu jo Montenegrossa ja Bosniassa. EU:n tulisi siksi tehdä pitkäkestoinen suunnitelma tämän ongelman ratkaisemiseksi.
Milić puolestaan näkee Serbian johdon joutuvan punnitsemaan kannatuksen ja taloudellisten intressien välillä. Kauppa EU- ja NATO-maiden kanssa on merkittävästi suurempaa kuin kauppa Venäjän kanssa ja avoimesti Venäjä-mielisen ulkopolitiikan valitseminen olisi taloudellinen itsemurha.
Stojkovićin mukaan Venäjältä poliittisista syistä paenneet säikähtävät Serbiaan saapuessaan maan yhteyksiä Putinin Venäjään. Tämä rajoittaa heidän osallistumistaan mielenosoituksiin, sillä he pelkäävät joutuvansa pidätetyksi tai heiltä evättävän viisumin. Tämän takia Stojković on lähettänyt ehdotuksen Serbian hallitukselle, jotta Venäjä otettaisiin pois turvallisten maiden listalta ja maan kansalaiset voisivat saada pakolaisstatuksen.
Mikäli Venäjältä paenneet saavat pakolaisstatuksensa virallistettua, Belgradista voisi tulla tukikohta Putinin vastaisille mielipiteille. Stojković onkin parhaillaan luomassa järjestöä, jonka tarkoituksena on taistella Serbian suvereeniuden puolesta ja kerätä venäläisiä kamppailuun Putinia vastaan.
uutiskirje 
