KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Serbia kerää venäläisiä toisinajattelijoita – Syntyykö vastarinnalle tukikohta?

Mielenosoittajan kyltissä lukee englanniksi ”Me venäläiset vihaamme Putinia, sotaa ja liikekannallepanoa”, ja tekstin lopussa on kirosana. Kuva on mielenosoituksesta Belgradista 10. lokakuuta.

Mielenosoittajan kyltissä lukee englanniksi ”Me venäläiset vihaamme Putinia, sotaa ja liikekannallepanoa”, ja tekstin lopussa on kirosana. Kuva on mielenosoituksesta Belgradista 10. lokakuuta. Kuva: All Over Press/EPA-EFE/Andrej Cukic

Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa Serbiaan on saapunut tuhansia venäläisiä. Serbiassa suuri osa kansasta tuntee sympatiaa Putinin Venäjää kohtaan, mutta maahan saapuneet venäläiset järjestävät aktiivisesti mielenosoituksia sotaa vastaan.

Jani Korhonen
23.12.2022 7.00

Serbia on Ukrainan sodan alettua pyrkinyt pysyttelemään neutraalina. Tästä hyvä esimerkki tulee vastaan Belgradin keskustassa sijaitsevan Kalemegdanin linnoituksen luona. Linnoituksen yhteydessä on kaksi ulkoilmanäyttelyä. Toinen niistä on Puolan suurlähetystön näyttely lasten piirustuksista Puolasta toisen maailmansodan ajalta ja Ukrainasta tämän vuoden ajalta. Aivan vieressä on kuitenkin Venäjän maantieteellisen seuran näyttely luontokuvista Venäjältä. Näiden näyttelyiden esittäminen vierekkäin symboloi hyvin neutraaliutta, jota Serbia tavoittelee, jossa Venäjä on vahvasti edustettuna.

Vuodesta 2012 EU:n jäsenehdokkaana oleva Serbia ei ole suostunut asettamaan pakotteita Venäjälle, vaikka EU on yhä painokkaammin pyrkinyt saamaan maan mukaan yhteiseen eurooppalaiseen rintamaan. Samaan aikaan myös Venäjä on pyrkinyt huomioimaan enemmän Serbiaa retoriikassaan, kuitenkin toisinaan vaatien Serbiaa valitsemaan lännen ja Venäjän välillä.

Syyskuussa New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä Serbian ja Venäjän ulkoministerit allekirjoittivat sopimuksen konsultaatioista maiden välillä. Toisaalta Serbia on ilmoittanut, ettei se tunnusta Venäjän alueliitoksia itäisessä Ukrainassa.

Mikäli Venäjältä paenneet saavat pakolaisstatuksensa virallistettua, Belgradista voisi tulla tukikohta Putinin vastaisille mielipiteille.

Belgradissa tuhansia Serbiasta paenneita

Venäjän hyökkäyssodan alettua monet ovat paenneet Venäjältä juuri Serbiaan. Tähän pääsyynä on Serbian maahantulopolitiikka, joka tarjoaa venäläisille viisumivapauden. Venäjän kansalaiset voivat viipyä Serbiassa 30 päivää ilman viisumia. Yleinen kikka on poistua tämän jälkeen maasta lyhyeksi ajaksi ja palata sitten taas 30 päiväksi.

Lisäksi Serbian kansallinen lentoyhtiö Air Serbia on ollut ainoa eurooppalainen yhtiö, joka on jatkanut lentoja Moskovaan muiden eurooppalaisten yhtiöiden lopetettua liikennöinti Venäjälle. Mobilisaation alkaessa Venäjällä syyskuun lopulla matkustus Belgradiin kiihtyi entisestään.

Serbian pääministeri Ana Brnabić sanoi syyskuun lopussa Serbiaan saapuneen yli 12 000 venäläistä, joista 6 500 oli saanut työluvan. Todellisuudessa luku lienee paljon korkeampi. Maahan on lisäksi saapunut muutama tuhat ukrainalaista pakolaista.

Lehtitietojen mukaan vuokra-asuntojen neliöhinnat ovat Belgradissa nousseet yli 30 prosentilla maaliskuun jälkeen, joten muuttoaallon vaikutus runsaan miljoonan asukkaan kaupungissa ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta.

Yhdessä sotaa vastaan

Sateisena lauantaina järjestettyyn Serbialaiset, ukrainalaiset, venäläiset ja valkovenäläiset yhdessä sotaa vastaan -ryhmittymän mielenosoitukseen on kertynyt runsaat parisataa ihmistä sateesta huolimatta. Mielenosoituksessa näkyy uuden sinivalkoraitaisen Venäjän lipun lisäksi Ukrainan lippuja sekä Valko-Venäjän opposition lippuja. Mielenosoituksen pääviesti on vastustaa Ukrainan neljän alueen liittämistä Venäjään. Suurin osa mielenosoituksen puhujista on Venäjältä vastikään muuttaneita.

Kulkue kaupungin halki sujuu rauhallisesti poliisisaattueessa, mutta jännitteisessä tunnelmassa: välillä mielenosoittajille huudetaan vihaisia, venäjämielisiä huutoja, joihin mielenosoittajat vastaavat Slava Ukraini -huudolla. Lopulta mielenosoitus päättyy symbolisesti tunnetun Moskva-hotellin eteen.

”Lopettakaa sota Ukrainassa”, lukee mielenosoittajan pitelemässä kyltissä. Kuva on mielenosoituksesta Belgradista 10. lokakuuta.

”Lopettakaa sota Ukrainassa”, lukee mielenosoittajan pitelemässä kyltissä. Kuva on mielenosoituksesta Belgradista 10. lokakuuta. Kuva: All Over Press/EPA-EFE/Andrej Cukic

Mielenosoituksen yksi järjestäjistä, jo kaksi vuotta sitten Venäjältä Serbiaan muuttanut Alex sanoo, että välillä mielenosoituksia häiriköidään. Hänen mukaansa tämän takana ovat Venäjän suurlähetystön rahoittamat henkilöt.

– He huutavat, heiluttavat lippuja ja ottavat valokuvia. Mutta muuten kaikki on sujunut hyvin ja mielenosoituksiin osallistuu yhä enemmän ihmisiä.

Alexin mukaan mielenosoituksella ryhmittymä haluaa osoittaa, että on olemassa venäläisiä, jotka vastustavat sotaa. He haluavat vastustaa venäläistä fasismia Serbiassa ja kerätä rahaa ukrainalaisille pakolaisille.

Venäjän vaikutus Serbiassa vahvaa

Asianajaja Čedomir Stojković on Venäjän hyökkäyssodan alettua ollut näkyvä hahmo Serbian mediassa hänen puolustaessaan Ukrainan ja NATOn toimia ja kritisoidessaan Venäjän vaikutusta Serbiassa. Hän on osallistunut vuoden mittaan sodanvastaisiin mielenosoituksiin, ja hänestä on tullut Serbiassa tunnettu hänen asianajotoimistonsa asettaessaan symbolisesti omat ”sanktionsa” venäläisille asiakkaille.

Tämän seurauksena hän on saanut paljon negatiivista palautetta: Hänen autostaan on puhkaistu renkaat ja hän on saanut uhkauksia sosiaalisen median kautta.

Stojković näkee Venäjän vaikutuksen Serbiassa hyvin vahvana:

ILMOITUS
ILMOITUS

– Vladimir Putin on miehittänyt Serbian. Tämä miehitys alkoi vuonna 2008, kun Venäjä osti Serbian öljy- ja kaasuyhtiö NIS:in.

Stojkovićin mukaan tuotot NIS-yhtiöstä menevät suoraan Moskovaan, ja Putin käyttää rahoja puolueiden, mediakentän, kansalaisjärjestöjen ja Serbian ortodoksikirkon rahoittamiseen. Stojkovićin mukaan serbialaisten Venäjä-mielisyys ei edusta alkuperäistä ajattelutapaa vaan on Putinin rahoilla rakentama ajattelutapa.

Novi treći put (Uusi kolmas tie) -ajatuspajan ohjelmajohtaja Dimitrije Milić on samoilla linjoilla NIS-yhtiön merkityksestä Venäjälle. Hänen mukaansa kansallistaminen olisi tarvittavaa, mikäli Serbia haluaa monipuolistaa energiasektoriaan.

– Tämä olisi tietysti poliittisesti hyvin kyseenalaista, hän lisää.

Milićin mukaan maan Venäjä-mielisyys puolestaan kumpuaa etenkin 1990-luvun sotien aiheuttamasta negatiivisesta suhtautumisesta länteen, mutta huomioi myös median roolin.

– Viime vuosina Venäjä-mielisyys on noussut historialliseen maksimiinsa. Tähän syynä on erityisesti media, joka yhdistää länsivastaisen viestin Venäjä-mieliseen viestiin. Ajatuspajamme tutkimuksen mukaan Venäjä on serbialaisessa mediassa yksi eniten positiivisessa valossa esitetyistä maista Kiinan ja Unkarin rinnalla.

Kesäkuussa Demostat-tutkimuskeskuksen mielipidemittauksen mukaan 80 prosenttia serbialaisista on Venäjään kohdistuvia pakotteita vastaan. Serbian on odotettu tekevän lopullisen päätöksen pakotteista ja maan ulkopoliittisesta linjasta syksyn aikana. Stojković ei kuitenkaan odota suuria muutoksia presidentti Aleksandar Vučićin politiikkaan.

– 99 prosenttia SNS-puolueen kansanedustajista on Venäjä-mielisiä. Mikäli Putinin vaikutusta Serbiassa ei saada pysäytettyä, Serbiasta tulee Euroopassa syöpä, joka voi lähettää etäpesäkkeitä. Tämä tapahtuu jo Montenegrossa ja Bosniassa. EU:n tulisi siksi tehdä pitkäkestoinen suunnitelma tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Milić puolestaan näkee Serbian johdon joutuvan punnitsemaan kannatuksen ja taloudellisten intressien välillä. Kauppa EU- ja NATO-maiden kanssa on merkittävästi suurempaa kuin kauppa Venäjän kanssa ja avoimesti Venäjä-mielisen ulkopolitiikan valitseminen olisi taloudellinen itsemurha.

Stojkovićin mukaan Venäjältä poliittisista syistä paenneet säikähtävät Serbiaan saapuessaan maan yhteyksiä Putinin Venäjään. Tämä rajoittaa heidän osallistumistaan mielenosoituksiin, sillä he pelkäävät joutuvansa pidätetyksi tai heiltä evättävän viisumin. Tämän takia Stojković on lähettänyt ehdotuksen Serbian hallitukselle, jotta Venäjä otettaisiin pois turvallisten maiden listalta ja maan kansalaiset voisivat saada pakolaisstatuksen.

Mikäli Venäjältä paenneet saavat pakolaisstatuksensa virallistettua, Belgradista voisi tulla tukikohta Putinin vastaisille mielipiteille. Stojković onkin parhaillaan luomassa järjestöä, jonka tarkoituksena on taistella Serbian suvereeniuden puolesta ja kerätä venäläisiä kamppailuun Putinia vastaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Aluevaltuutettu Mahfudha Abdullahi Hajji.

Naisten vanhimpain neuvostot tienraivaajina Koillis-Keniassa

Afgaanitytöt käyvät mieluummin yksityiskoulua Pakistanissa kuin heittävät opintonsa hukkaan.

Afgaanityttöjen on pakko muuttaa Pakistaniin päästäkseen kouluun

Benson Musyoka ajaa moottoripyörällä Kamboon terveyskeskuksesta Yindalanin kylään ja tuo tullessaan rokotteita.

Aurinkovoimalla toimiva jääkaappi tuo rokotteet etäisiin maalaiskyliin Keniassa

Uganda seuloi kansalaisia, mittasi kuumeita ja eristi epäiltyjä Ebola-tapauksia, ja näin onnistui taudin puhjettua estämään sen leviämisen laajemmalle. Niin menestyksellisiä kuin torjuntatoimet olivatkin, tutkijat varoittavat, että tauti saattaa puhjeta milloin tahansa uudelleen.

Ebola tulee vääjäämättä uudestaan

Uusimmat

Annika Saarikko ja Petteri Orpo taitavat sittenkin päätyä uudelleen samaan hallitukseen. Kumpikin oli ministeri jo Juha Sipilän hallituksessa.

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

Petteri Orpon naureskelu saattoi osoittautua ennenaikaiseksi.

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

Monessa vaalipiirissä kannattaisi taktikoida äänestämällä vassareita, koska paikka voi olla pois kokoomukselta tai persuilta, Li Andersson sanoi.

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
02

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
03

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

 
04

Sairaanhoitaja tekee eläkkeeltä töitä ja paikkaa työvoimapulaa: ”On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen”

 
05

Uudenkaupungin autotehdas vähentää lähes tuhat työntekijää: “Ei ole ensimmäinen eikä edes pahin kerta, kun mennään alaspäin ja lujaa”, sanoo pääluottamusmies

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

28.03.2023

STTK:n pääekonomisti kommentoi valtiovarainministeriön esityksiä: Selvää poliittisen ohjauksen makua – tällainen ei ole ministeriön tehtävä demokratiassa.

28.03.2023

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

27.03.2023

Vaalien kiriviikon kysymys kuuluu, kertovatko leikkaajapuolueet, mistä ja miten leikataan

27.03.2023

Sirpa Puhakan Kari Uotila -kirja ehdolla vuoden työväentutkimukseksi

27.03.2023

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja: ”Maanpuolustus on myös sitä, että ymmärtää ja arvostaa omaa kulttuuriaan”

27.03.2023

Vasemmistoliitto nähdään vahvimpana puolueena köyhyyden ja syrjäytymisen estämisessä sekä koulutuksen rahoituksen lisäämisessä

27.03.2023

Naisten vanhimpain neuvostot tienraivaajina Koillis-Keniassa

27.03.2023

Hieno rikostarina hukkuu lörpöttelevään tekstimassaan R&R:n Vaeltavissa vainajissa

26.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään