Kashmirilainen Sadiq Dar, 68, on ikänsä katsellut Wularjärveä, ja viime vuosina hämmästellyt sen muuttumista kuivaksi maaksi.
– Kun vartuimme, tässä oli pelkkää vettä. Nyt samassa paikassa laiduntaa karja ja isot alueet on otettu lasten krikettikentäksi, Dar sanoo.
Mahtavien vuorten reunustama Wularjärvi on Aasian kookkaimpia järviä ja alueensa suurin tulva-allas. Järvi kuuluu kansainvälisen kosteikkojen suojelusopimuksen piiriin ja sillä on vankka sijansa kashmirilaisessa elämänmenossa ja kulttuurissa. Wularin kauneudesta ovat huumaantuneet niin tavalliset kansalaiset kuin urduksi kirjoittanut runoilija Sir Muhammed Iqbal (1877-1938), joka ylisti järven syvyyksissä piileviä jalokiviä.
Tätä nykyä Wularin syvyyksiin on kertynyt raskas lietekerros ja kutistuneen järven vedet kärsivät rankoista saasteista. Wular on runsaan 30 kilometrin päässä Srinagarissa sijaitsevan Daljärven kanssa avainasemassa alueen tulvien hallinnassa sekä vesiturvan ja elinkeinojen jatkuvuuden takaajana.
Wular ja Daljärvi tarjoavat yli 100 000 perheelle elannon turismissa ja kalastuksessa.
Kaupungistuminen pilaa vedet
NASA:n äskeinen raportti paljasti, että molemmat Kashmirin tärkeimmät järvet ovat viime vuosikymmeninä huomattavasti pienentyneet kaupungistumisen, metsäkadon ja maankäytön muutosten vuoksi.
Vesistöjen kutistuminen uhkaa jo elinkeinoja ja järven rannalla asuvien yhteisöjen vedensaantia.
Vesistöjen kutistuminen uhkaa jo elinkeinoja ja järven rannalla asuvien yhteisöjen vedensaantia. NASA:n raportissa selitetään, että metsien muuttaminen päällystetyiksi kaupunkialueiksi on suuresti heikentänyt veden laatua. Maankäytön muutoksista ja käsittelemättömien jätevesien laskusta on seurannut raskas liete- ja ravinnetaakka järviin.
Wularjärven avovesialue on vuosien 2008 ja 2019 välillä kutistunut noin neljänneksellä. Hollantilainen kosteikkojen varjelemiseen ja ennallistamiseen omistautunut voittoa tavoittelematon järjestö Wetlands International on tutkimuksessaan havainnut, että järven pinta-alan pienentyminen johtuu pääasiassa kosteikkojen muuttamisesta pelloiksi ja pajuviljelmiksi.
Turistialueet varastavat huomion
Järvien kutistuminen loppuisi, jos maaperän eroosio niiden valuma-alueella lakkaisi.
– Kyse on kunnollisesta hallinnasta ja hallinnosta sekä ympäristöarvoja suojelevien lakien tehokkaasta toimeenpanosta, Kashmirin yliopiston ympäristötieteen apulaisprofessori Samiullah Bhat sanoo.
Wularin parissa työskennellyt insinööri Aijaz Rasool huomauttaa, että järvien pilaantumisen torjuntaa auttaisi prioriteettien muuttaminen.
– Vuosien ajan olen nähnyt, että huomiota saavat ne alueet, joilla turistit vierailevat. Järvien muut kolkat saavat rappeutua ja niitä voidaan luvatta kuivattaa ja vallata. Kun järvien kaikki alueet saavat saman suojelukohtelun, niiden varjelu helpottuu.
lehti 