Somalia on parhaillaan vakavan, kansakunnan vakautta uhkaavan humanitaarisen kriisin keskellä. Vuonna 1991 alkaneesta Somalian sisällissodasta periytyvät jännitteet klaanien välillä ovat kiristyneet tänä vuonna. Tilanne on johtanut maansisäisen pakolaisuuden nopeaan kasvuun ja ruokaturvan romahtamiseen.
Vuoden alusta lähtien arviolta 150 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa uudelleen leimahtaneiden klaanikonfliktien ja jatkuvien sotilasoperaatioiden vuoksi. Jo olemassa olleet haavoittuvuudet ovat pahentuneet ja humanitaarisen avun tarve kasvanut.
Vain harva lapsi käy koulua
Sukupuoleen pohjautuva väkivalta on lisääntynyt etenkin pakolaiskeskuksissa, joissa lähisuhdeväkivalta ja tyttöjen raiskaukset ovat jyrkästi runsastuneet. Myös varhaiset avioliitot ovat yleistyneet, arviolta 45 prosenttia tytöistä avioituu ennen kuin ovat täyttäneet 18 vuotta.
Somalialaisiin lapsiin kohdistuva väkivalta on korkealla tasolla. Tapot, pakkorekrytoinnit yksityisarmeijoihin ja seksuaalinen väkivalta ovat yleistyneet. Somalian viranomaiset myös pidättävät lapsia, joiden epäilevät olevan tekemisissä terroristiryhmittymä Al-Shabaabin kanssa. Hyökkäykset kouluihin ovat merkittävästi kärjistäneet jo pitkään jatkunutta koulutuskriisiä. Arviolta 85 prosenttia somalialaisista lapsista ei käy koulua.
Ruokaturvan puute ja suoranainen nälänhätä ovat vaivanneet Somaliaa vuosikymmeniä. Vuosina 2020–2023 maassa koettiin mittaushistorian pisin kuiva kausi, josta seurannut nälkäkriisi työnsi yhteisöt romahduksen partaalle. Vuoden 2024 alun rankat sateet ja tulvat tuhosivat yli neljän miljoonan ihmisen ruokaturvan ja häätivät kodeistaan noin 247 000 somalialaista.
Yli puolet elää äärimmäisessä köyhyydessä
Aseellinen konflikti on kolmen vuosikymmenen ajan merkittävästi haitannut Somalian maataloussektorin kasvua, ja sekin on kärjistänyt nälkäkriisiä. Väkivaltaiset yhteenotot ovat vaurioittaneet infrastruktuuria ja tuhonneet inhimillisiä suojaverkkoja taloudellista ja ilmastollista katastrofia vastaan. Lisäksi on kerrottu sodan osapuolten tuhonneen polttamalla ruokaa ja muita perusresursseja.
Arvioidaan, että yli 55 prosenttia väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Bruttokansantuote ei kasva, talouden tuotantokyky on tuhottu ja maa on riippuvainen ruokatuonnista. Noin viidennes kansakunnasta eli nelisen miljoonaa ihmistä elää maansisäisinä pakolaisina.
Kaiken tämän lisäksi Somaliassa on yli 38 000 pakolaista Etiopiasta, Keniasta ja Jemenistä. Tämä pakolaistulva on ylittänyt somalialaisten vastaanottokeskusten kantokyvyn. Keskukset ovat ylikansoitettuja, hygienialtaan heikkoja ja turvattomia, ja sukupuoleen perustuvan väkivallan riski lisääntyy niissä.
Maailman pahin mielenterveyskriisi
Aseellinen konflikti suuresti heikentää maansisäisten pakolaisten elinoloja. Al-Shabaabin hyökkäykset ovat haitanneet humanitaarista avustustyötä. Jopa Lääkärit ilman rajoja -järjestön kaltaiset suurta epävarmuutta sietävät auttajat ovat väkivallan vuoksi rajoittaneet toimiaan joillain alueilla.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan Somaliassa on pitkäaikaisen väkivallalle altistumisen seurauksena maailman laajin mielenterveyskriisi. Arviolta kolmannes väestöstä kärsii jonkinlaisesta henkisestä häiriöstä, ja tilannetta kärjistää mielenterveyshoidon puute. Maassa on vain viisi psykiatrista sairaalaa.
Somalia tarvitsisi kansainvälistä hätäapua 1,6 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Tästä tavoitteesta on saavutettu vasta 37 prosenttia.
lehti 