Enemmistö suomalaisista kannattaa talouspakotteiden langettamista Israelille ja haluaa asettaa Israelin johdon syytteeseen rikoksista Gazassa. Tämä selviää lokakuussa julkaistusta tutkimuksesta, joka kartoittaa suomalaisten näkemyksiä Suomen Israel-Palestiina-ulkopolitiikasta.
Ero mainittujen politiikkatoimien kannattajien ja vastustajien välillä on selkeä. Suomalaisista 55 prosenttia kannattaa ja 28 prosenttia vastustaa talouspakotteiden langettamista Israelille. Israelin johdon asettamista syytteeseen Gazan konfliktissa tehdyistä sotarikoksista vuorostaan kannattaa 63 prosenttia ja vastustaa 19 prosenttia suomalaisista.
Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon tilaaman ja Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn tulokset ovat väestöä edustavat kolmen prosentin virhemarginaalilla.
”Israelin tuhotessa palestiinalaista yhteiskuntaa Gazassa ja Länsirannalla voi EU:n seuraavilla päätöksillä olla ratkaiseva vaikutus Israel-Palestiinan tulevaisuuteen.”
Kyselyn löydökset osoittavat, että Suomen Israel-Palestiina-ulkopolitiikka on menettänyt kansalaisten tuen. Niin ikään Suomen päätös valita Israel tärkeäksi asekauppakumppaniksi voi osoittautua harkitsemattomaksi turvallisuuspoliittiseksi valinnaksi.
Israelin painostaminen ja toimet kansainvälisen oikeuden toteutumiseksi nauttivat vankkaa kannatusta kautta EU:n.
Suhteellinen enemmistö esimerkiksi ranskalaisista, saksalaisista, italialaisista, belgialaisista ja ruotsalaisista haluaa kieltää asekaupan Israelin kanssa. Suhteellinen enemmistö mainittujen valtioiden kansalaisista myös mieltää Israelin toimet Gazassa joukkotuhonnaksi.
Ranskalaiset, saksalaiset, italialaiset, belgialaiset ja ruotsalaiset haluavat suomalaisten tavoin tuoda sotarikoksista epäillyt israelilaiset viranomaiset oikeuden eteen.
Italialaisista 62 prosenttia kannatti ja 16 prosenttia vastusti sitä, että Italia edistäisi sotarikoksista epäiltyjen israelilaisten viranomaisten asettamista syytteeseen. Saksassa samaa kannatti 51 prosenttia ja vastusti 24 prosenttia aikuisväestöstä.
Mainituissa valtioissa myös Israeliin kohdistettavien kauppapakotteiden vastustajia on niin ikään selvästi vähemmän kuin kauppapakotteiden kannattajia.
Painetta Israeliin kohdistettaville pakotepäätöksille lisää Israelin parlamentin viime kuussa hyväksymä lakipaketti, joka käytännössä kieltää YK:n palestiinalaispakolaisten järjestön UNRWAN:n toiminnan miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Israelin uusi YK-vastainen lakipaketti on nostattanut laajaa arvostelua kansainväliseltä yhteisöltä.
Israel sääti lait pian sen jälkeen, kun useiden EU-maiden johtajat olivat tuominneet jyrkästi Israelin hyökkäykset YK:n rauhanturvaajia vastaan Libanonissa. Aiemmin lokakuussa Israel julisti YK:n pääsihteerin António Guterresin persona non grataksi eli ei-toivotuksi henkilöksi.
Kansainvälinen tuomioistuin ICJ totesi kesällä neuvoa-antavassa näkemyksessään, että koko Israelin miehitys palestiinalaisalueilla on kansainvälisen oikeuden vastainen. Tuomioistuin ohjeistaa Israelia vetäytymään miehitetyiltä alueilta. ICJ, joka parhaillaan käsittelee Etelä-Afrikan Israelia vastaan nostamaa kannetta kansanmurhasta, on myös velvoittanut Israelia huolehtimaan humanitaarisen avun perille pääsystä ja siviilien suojelusta.
Israelin keskeytyksettä jatkuvat rikokset palestiinalaisia siviilejä vastaan ja uusi lainsäädäntö UNRWA:n toiminnan kieltämisestä suoraan rikkovat Israelin velvoitteita.
Israelin rikoksia seuraa myös Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC. Se antoi marraskuussa pidätysmääräyksen Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta, entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista ja Hamasin sotilaallisen siiven johtajasta Mohammed Diab Ibrahim Al-Masrista. ICC syyttää Netanjahua ja Gallantia muun muassa vainosta, tarkoituksellisesti siviiliväestöä vastaan kohdistetuista hyökkäyksistä ja siviiliväestön nälkiinnyttämisestä sodankäynnin keinona.
Israelin johdon yhä röyhkeämpien toimien kansainvälistä oikeutta ja YK-järjestelmää vastaan ei tule antaa jatkua seuraamuksitta. Mediatietojen mukaan EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell on ollut valmis tuomaan esityksiä talouspakotteiden asettamisesta israelilaisille päättäjille sekä EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttämisestä.
Tämän lisäksi on keskeistä aikaansaada linjaus asekaupan keskeyttämisestä Israelin kanssa kansainvälisellä tasolla niin kauan kuin tarkoitukselliset kansainvälisen oikeuden loukkaukset jatkuvat. Kyse on kansainvälisen oikeuden ja YK-järjestelmän uskottavuudesta.
Virallisissa kannoissaan ja YK:n yleiskokouksen äänestyksissä EU on johdonmukaisesti puoltanut palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta ja tuominnut Israelin rakentamat siirtokunnat, jotka estävät palestiinalaisvaltion perustamisen. Nyt EU:n kansalaiset, myös suomalaiset, haluavat ryhtyä välittömiin ja tuntuviin toimenpiteisiin näiden EU:n pitkäaikaisten virallisten kantojen edistämiseksi langettamalla Israelille pakotteet ja tuomalla Israelin johdon oikeuden eteen rikoksista Gazassa.
Israelin tuhotessa palestiinalaista yhteiskuntaa Gazassa ja Länsirannalla voi EU:n seuraavilla päätöksillä olla ratkaiseva vaikutus Israel-Palestiinan tulevaisuuteen. Jos EU kuuntelee kansalaisiaan ja painostaa Israelin hyväksymään palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen voi Israel-Palestiinaa odottaa tulevaisuus, jossa sekä palestiinalaisten että Israelin juutalaisten oikeudet toteutuvat.
Jos EU ei ryhdy painostustoimiin vaan jatkaa laajamittaista kauppaa Israelin ja Israelin siirtokuntien kanssa, on palestiinalaisten yhteiskunta vaarassa lakata olemasta.
Andersson on europarlamentaarikko (vas., GUE/NGL). Jäntti on vieraileva Fulbright-tutkija Harvardin yliopistossa.
lehti 