Ukerewen saarella Tansanian Victoriajärvessä naisen leskeys nähdään hengellisenä saastumisena, josta leski täytyy puhdistaa. Uskotaan, että jos leskeä ei rituaalisesti puhdisteta, kuolleen aviomiehen henki vainoaa koko perhettä ja saa aikaan onnettomuutta, jopa kuolemaa. Perinteen mukaan leski puhdistuu sillä, että hän alistuu yhdyntään ensin aviomiehen klaaniin kuuluvan mieslesken kanssa ja sen jälkeen vielä jonkun kylän ulkopuolisen miehen kanssa.
Ukerewen etnisten yhteisöjen (kerewet, jitat ja karat) parissa leskeys ei merkitse vain puolison menetystä, vaan syvälle käyvää muutosta, jonka läpikäyminen vaatii rituaaleja. Rituaaleilla erotetaan elävät kuolleista. Useimmat lesket alistuvat niihin perheen painostamina ja yhteisön ulkopuolelle sulkemisen pelossa, vailla aitoa valinnan mahdollisuutta.
Hellittämätön painostus
Vivian Magesan, 24, kalastaja-aviomies kuoli veneonnettomuudessa. Miehen kuoltua leski vietti ensin muutaman päivän suruaikaa kääriytyneenä valkoiseen liinaan ja pää kaljuksi ajeltuna. Suruaika päättyi hautajaisiin, mutta Magesan suru jatkui: hautajaisiltana yhteisön vanhemmat naiset pakottivat hänet puhdistettavaksi.
– Tuntui kuin minäkin olisin kuollut. Mutta minulla ei ollut valinnanvaraa, sillä paine oli niin kovaa.
– Kun ensin kieltäydyin, minulle kerrottiin, että lapseni menettäisivät oikeutensa periä maata. Minulle sanottiin myös, että kieltäytymällä toisin perheelleni huonoa onnea, Magesa sanoo.
Jotkut rituaalista kieltäytyneet on karkotettu kodeistaan, erotettu lapsistaan, ja heidän yhteytensä perheeseen katkottu.
– Se on rangaistus. Viesti on selvä: myönny tai kärsi, naisaktivisti Prisca Jeremiah toteaa.
– Näin on aina tehty. Ilman puhdistamista leski ei saa olla kosketuksissa keneenkään. Hän ei voi laittaa ruokaa lapsilleen eikä olla tekemisissä muiden kanssa. Kirous täytyy poistaa, saaren kara-yhteisön vanhimpiin lukeutuva Verdiana Lusomya selittää.
Jenoveva Mujungu, 42, vastusti rituaalia kaksi vuotta. Hän tukeutui kristilliseen uskoonsa, mutta painostus ei hellittänyt.
– Lopulta myönnyin. Ei siksi, että olisin uskonut rituaalin välttämättömyyteen, vaan koska väsyin hylkiönä olemiseen.
Hiljainen terveyskriisi
Butiritin kylässä kylän puhdistajat, omwesyet, suorittavat rituaalin maksusta, pientä rahapalkkiota tai karjaa vastaan. He ovat usein työttömiä ja joskus alkoholisteja.
– otkut ovat likaisia, hoitamattomia. He tekevät sitä rahasta, eivät perinteen vuoksi, eräs leski halveksien sanoo.
Jotkut puhdistajat yrittävät suojella itseään taudeilta työntämällä yrttejä lesken ruumiin aukkoihin ennen yhdyntää. Sen seurauksena lesket kärsivät usein tulehduksista.
Terveysasiantuntijoiden mukaan leskien rituaalinen puhdistus edistää hivin ja muiden seksuaalikontaktissa tarttuvien tautien leviämistä. Jotkut puhdistajat tekevät peräkkäin monta rituaalia eivätkä käytä kondomia, joten käytäntö ruokkii hiljaista terveyskriisiä.
– Rituaali lisää valmiiksi haavoittuvien leskien haavoittuvuutta. Se altistaa heidät taudeille, traumalle ja elämän mittaisille psykologisille haavoille, aluesairaalan yleislääkäri Furaha Sangawe sanoo.
Jotkut panevat vastaan
Tietoisuus rituaalin riskeistä lisääntyy, mutta muutos on hidasta. Ukerewessä monet uskovat yhä, että rituaalin hylkääminen tuottaa huonoa onnea. Kylänvanhimmat selittävät, että käytäntö takaa perheen maiden pysymisen klaanin hallussa sekä estää leskiä avioitumasta uudelleen miehen suvun ulkopuolelle.
Silti yhä useammat koulutuksen ja aktivistien rohkaisemat naiset panevat vastaan. Symbolista puhdistamista etsiessään jotkut kääntyvät kirkon puoleen ja pyytävät papeilta siunausta mieluummin kuin suostuvat seksiin puhdistajan kanssa. Jotkut myös vain yksinkertaisesti kieltäytyvät.
– Minua ei ole puhdistettu, ja täällä minä silti olen. Minulle tai lapsilleni ei ole tapahtunut mitään pahaa, perinnettä uhmannut Miriam Majole, 69, todistaa.
Vaikka tietoisuus lisääntyy, moni nainen on yhä pelon kourissa.
Magesalle hänen puhdistusyönsä oli elämän synkimpiä hetkiä.
– Haluan, että kaksostyttärilläni on toisenlainen elämä. Rukoilen, että jonakin päivänä tämä rituaali on menneisyyttä.
uutiskirje 
