Meksikon korkein oikeus joutuu päättämään, kumpaa on tärkeämpää suojella, ympäristöä ja sen suojelijoita vai öljyteollisuuden etuja?
Meksikon korkeimman oikeuden käsissä on elokuusta 2021 ollut tapaus, johon liittyy järjestöjen mahdollisuus ilmaista erimielisyytensä ympäristöpäätöksistä. Ratkaisun odotetaan heijastuvan Meksikon ympäristöaktivismin tulevaisuuteen. Vaakalaudalla on myös niin sanotun Escazún sopimuksen tulevaisuus.
Korkein oikeus ratkoo kahden alioikeuden keskenään ristiriitaista päätöstä. Yhden mukaan kansalaisjärjestöillä on sananvaltaa ympäristöratkaisuissa, toisen mukaan ei. Jos korkein oikeus päättää järjestöjen eduksi, päätös uhkaa presidentti Andrés Manuel López Obradorin hellimiä megaprojekteja. Jos korkein oikeus päättää järjestöjä vastaan, päätös saattaa olla ristiriidassa huhtikuussa 2021 voimaan tulleen Escazún sopimuksen kanssa.
Tässä sopimuksessa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat sopivat vapaasta tiedonsaannista, kansalaisten osallistumisesta päätöksentekoon ja oikeudenmukaisuudesta ympäristökysymyksissä.
Meksikossa eniten surmia
Ympäristönsuojelijat toivovat sopimuksen vähentävän ympäristön- ja ihmisoikeuksien puolustajien kohtaamia vaaroja.
Global Witness -järjestön tietojen mukaan vuonna 2021 murhattiin 200 ympäristöaktivistia, joista 157 Latinalaisessa Amerikassa. Eniten surmia oli Meksikossa, jossa hengiltä otettiin 54 aktivistia.
Murhatut olivat vastustaneet hakkuita, kaivostoimintaa, suurimittaista maatalousbisnestä ja patojen rakentamista. Yli 40 prosenttia uhreista kuului johonkin alkuperäiskansaan.
Viimeisin tapaus on asianajaja Ricardo Lagunesin ja alkuperäiskansa-aktivisti Antonio Díazin katoaminen tammikuun puolivälissä Meksikon Michoacánin osavaltiossa. YK:n ihmisoikeuskomissaari on vaatinut selvitystä tapahtuneesta.
Presidentti on ympäristönsuojelijoita vastaan
Escazún sopimus on vaikeuksissa muissakin maissa kuin Meksikossa, mutta siellä presidentti on erityisen vankasti ja julkisesti öljyteollisuuden puolella ja ympäristönsuojelijoita vastaan. Hän kutsuu ympäristönsuojelijoita valeympäristönsuojelijoiksi ja taantumuksellisiksi, sillä he arvostelevat hänen luontoa ruhjovia suurhankkeitaan.
López Obrador julisti syksyllä 2021 megaprojektinsa ensisijaisiksi kansallisen turvallisuuden kannalta, jolloin niitä toteutettaessa ei tarvitse piitata sopimuksen vaatimuksista.
Presidentin vastenmielisyys ympäristöjärjestöjä kohtaan on sikäli ymmärrettävää, että järjestöt ovat auttaneet paikallisia asukkaita torppaamaan esimerkiksi kaivoshankkeita.
Meksikossa on maan ympäristöministeriön mukaan parhaillaan meneillään noin 600 ratkaisematonta ympäristökiistaa.
Kansalaisten osallistumisoikeus vaarassa
Aktivistit suunnittelevat jo toimia sen varalta, että Korkein oikeus päättää järjestöjen sananvaltaa vastaan. He aikovat käynnistää Escazún sopimuksen riitojen ratkaisumekanismin – vaikkei tätä mekanismia ole vielä edes suunniteltu.
– Jos Korkein oikeus päättää, ettei ympäristöjärjestön laillisuus riitä sen kuulemisen perusteeksi, kansalaisten osallistumisoikeus ja oikeus saada oikeutta rajoittuvat, Greenpeacen Meksikon johtaja Gustavo Ampugnant sanoo.
Viestinnälle ja ympäristökasvatukselle omistautuneen kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja Olimpia Castillo sanoo järjestön työskentelevän, jotta tietoisuus sopimuksesta lisääntyisi. Castillo itse osallistui Escazún sopimukseen johtaneisiin neuvotteluihin kansalaisyhteiskunnan edustajana.
– Jos kukaan ei edes tiedä Escazún sopimuksen olemassaolosta, kuinka me voimme saada heidät noudattamaan sitä? Meidän täytyy silti vaatia siitä. Mutta me tarvitsemme poliittista tahtoa vaatimuksen tueksi, Castillo sanoo.
Kansalaisjärjestö Corasonin toiminnanjohtaja Alejandra Jiménez kyseenalaistaa sopimuksen merkityksen.
– Tähän mennessä Escazún sopimus on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi, kuten on käynyt niin monille Meksikon laeille. Ympäristönsuojelijat ovat ilmiselvästi kärsineet väkivallasta ja tiedonsaannissa on ollut jopa takapakkia. Vallitseva ilmapiiri hidastaa kehitystä eikä sopimuksen noudattaminen ole hallitusten etujen mukaista, Jiménez sanoo.
lehti 