Kuka olet, Matti Vesa Volanen?
– Olen emeritus koulutustutkija ja psykologian tohtori. Olen tehnyt elämäntyöni Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa, erityisesti mukana kehittämässä Suomen koulutusjärjestelmää.
– Olen ollut vasemmistoliiton jäsen sen perustamisesta lähtien. Toimin pitkään Keski-Suomessa ja Jyväskylässä mitä moninaisimmissa vasemmistoliiton hankkeissa ja tehtävissä kuten paikallisostossa, piirissä, kaupunginhallituksessa ja koulutuskuntayhtymä Gradian hallituksessa. Olen ollut mukana ohjelmatyössä vasemmistoliiton koulutuspoliittisessa ja turvallisuuspoliittisessa työryhmässä.
”Kotimaapallomme ohuttakin ohuempi elämän tekstuuri on nyt menossa ”yleislakkoon”, kiristämässä ekojarrua ennen näkemättömän nopeasti.”
– Nyt olen asunut muutaman vuoden Vantaan Pakkalassa ja olen Länsi-Vantaan Vasemmisto ry:n rivijäsen ja vasemmistoliiton Uudenmaan piirin hallituksen jäsen.
– Olin vuosikausia KU:n blogikirjoittaja Volanen vasemmalta, nyt Vasemmisto.nyt! -alustalla. Sieltä löytyy 453 puheenvuoroani maailman menosta.
Miksi haluat varapuheenjohtajaksi?
– Kolmas vasemmisto ja vasemmistoliitto sen lippulaivana syntyi Suomeen 1990 -luvulla kulttuuriliberalismin innoittamana rakentamaan kansalaisyhteiskunnan kautta uutta demokraattisempaa, tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa ja valtiovaltaa, yhteisövaltiota. Talousliberalismin maihinnousun myötä hankkeemme kariutui monin osin. Nyt kansallinen porvaristomme rakentaa jälleen keskusjohtoista, orgaanista valtiokoneistoa upottamalla ”velkajarrun” syvälle kansalaisyhteiskunnan sydämeen ja painaen kaasua talouden militarisoimiseksi.
– Voimme nyt todeta kulttuuriliberalismin innoittaman kolmannen vasemmiston strategisen virheen: poliittinen vasemmisto kuvitteli selviävänsä kansalaisyhteiskunnan uudistamisesta ilman ay- liikettä, siis ilman, että muuttaisimme reaalista suhdettamme luontoon – siis työtä, tuotantoa, kulutusta. Ay-liike puolestaan kuvitteli selviävänsä tehtävässään ilman ajatusta yhteiskunnan talousrakenteiden, siis taloudellisen demokratian laajentamisen strategiaa. Ne ovat nyt edessä.
– Biotaria, kotimaapallomme ohuttakin ohuempi elämän tekstuuri on nyt menossa ”yleislakkoon”, kiristämässä ekojarrua ennen näkemättömällä tavalla, nopeasti, muutamassa vuosikymmenessä. Kysymys ei ole taloudellisen kasvun rajoista vaan taloudellisesta kasvusta ekologisen realismin asettamissa rajoissa.
– Kun toinen vasemmisto, proletaarit kuten sanottiin, otti opikseen ja otti lähtökohdakseen myös huolenpidon (care) kaikista, liittoutui siis femitariaatin, naisliikkeen kanssa, niin kolmas vasemmisto jätti sivummalle sen mikä nyt on haasteemme – reaalisen suhteemme biotariaattiin – ulkoiseen ja sisäiseen luontoomme.
– Tämän reaalisen suhteen rakentaminen on nyt neljännen vasemmiston tehtävä hylkäämättä jo saavutettua liberaalidemokratiaa. Nyt myös biotaria on työtoverimme, liittolaisemme ja matkakumppanimme. Ekologinen realismi edellyttää ekologisen demokratian toteuttamista.
Mitä puolueen pitäisi tulevalla vaalikaudella tehdä?
– Vaalit pidetään vuonna 2027. Maailma on nyt niin myrskyisässä muutosprosessissa, että vaalikärkiä ei vielä voida kiinnittää. On varauduttava eri painotuksiin, kuten soten rahoituskriisin ratkaisuun, talouspolitiikkaan ja verotukseen, työntekijöiden aseman parantamiseen, koulutusmahdollisuuksien parantamiseen, rauhan edistämiseen ja kansainvälisten kriisien ratkaisujen etsimiseen. Näitä kriisejä ovat muiden muassa Palestiinan ja Ukrainan sodat. Töitä riittää!
Mikä on puolueen suurin ongelma ja miten sen voisi korjata?
– Vasemmistoliitolla on vahva, mutta vain yksi toiminnan kärki – sosiaalipolitiikka, sekin jossain määrin kapeasti tulkittuna. Tämä on johtanut monin osin reaktiiviseen ja puolustukselliseen politiikan tekemiseen.
– Vasemmistoliiton on asetettava tavoitteekseen nousta pääministeripuolueeksi. Se edellyttää omaehtoista ulko-, talous- ja sosiaalipolitiikkaa, omaa näkemystä Suomesta. Siis näkemystä Suomen asemasta ja tehtävistä kansojen ja kansakuntien joukossa osana kotimaapallomme haavoittuvaa elämän tekstuuria. Kysymys on demokratian laajentamisesta, ei sen kaventamisesta. Emme kaipaa työstä vapautumista vaan työn vapauttamista ratkaisemaan ekologisen realismin asettamia akuutteja haasteita.
Millainen puolue vasemmistoliitto vuonna 2025 on?
– Eikö meidän pitäisi kysyä, millainen puolue Vasemmistoliitto on vuonna 2035? Puolue, joka asettanut politiikkansa johtotähdikseen ekologisen realismin karut ehdot, elämän kunnioituksen, viimekätisen huolenpidon kaikista ja kohtuutalouden: kohtuus kaikessa, kaikille, kaikkialla, alati. Siis:
– Sosiaalivaltio laajennetaan luontovaltioksi. Luonto on meillä lainassa tulevilta sukupolvilta.
– Parlamentaarinen liberaalidemokratia laajennetaan ekologiseksi demokratiaksi.
– Talouden kirjanpitoa laajennetaan kirjaamaan rahoitustaseen lisäksi energia- ja ekotaseet.
– Työpaikka on nyt opinpaikka. Koulutusjärjestelmästä kehitetään koko elämänkaaren kattava opintojärjestelmä.
– Kansakunnan kokonaisaikabudjetti mitoitetaan ratkaisemaan ekologisen kriisin haasteet.
– Ryhdytään ETYKin perustalta valmistelemaan M(aailman)TYK kokousta vuodeksi 2035.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtajat valitaan puoluekokouksessa Vantaalla lauantaina 22. marraskuuta. KU on esitellyt aiemmin heistä Otto Bruunin, Paco Diopin, Jessi Jokelaisen, Jouni Jussinniemen, Miikka Kortelaisen, Laura Meriluodon, Harri Pikkaraisen, Juha Pitkäsen ja Vesa Puurosen.
uutiskirje 
