Karjalan Sanomien päätoimittaja Mikko Nesvitski ja kielenkääntäjä-kirjailija Jaana Zhemotelite, jolla on oma pieni kustantamo, ovat huolissaan suomalaisen kulttuurin katoamisesta.
Zhemoteliten mukaan tasavallan päämiehen Aleksandr Hudilaisen aikana on tapahtunut paljon supistuksia.
– Carelia-lehti (ent. Punalippu) ilmestyy nykyisin enää kaksi kertaa vuodessa almanakkana. Kirjallisuutta suomeksi tai karjalaksi julkaistaan tuskin nimeksikään, ja suomensukuisten minäkuva on häviämässä. Useimmat puhuvat venäjää, koska ei ole keskustelukumppaneita. Nuori Karjala -järjestössä tosin on vastarintaa, mutta se onkin jo tuomittu ”ulkomaan agentiksi”, Zhemotelite toteaa.
Tuhannen kappaleen painoksena ilmestyvän Karjalan Sanomien mukaan (1.7.) suomalaiskoulujen oppilasmäärä on laskenut jyrkästi. Moskovassa oppilaita on ollut vain 20 vuosina 2014–2015 ja Pietarissa 63.
– Petroskoissa tilanne on toki parempi. Siellä kieltä luetaan peruskouluissa ja yliopistossa aika lailla, kertoo Mikko Nesvitski.
Noin 7 000 oppilasta opiskelee tänä vuonna Itämeren suomensukuisia kieliä Karjalassa. Heistä suomea lukee yli 4 000 ja karjalaa 2 500.
– Vepsän kielen tilanne on hälyttävin, koska yliopistossa ei ollut viime vuonna yhtään kielen jatko-opiskelijaa.
Nesvitski ei syytä kielitilanteesta niinkään kuvernööri Hudilaista, vaan taloustilannetta ja asennetta sekä suomenkielisten poismuuttoa ja ikääntymistä. Hän näkee pientä toivoa myös Pietarin kesäkuun talousfoorumin itämerensuomalaisia kansoja koskevissa päätöksissä.
uutiskirje 
