KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pommien laulu kun soi

Juha Drufva
15.7.2015 8.53
Fediverse-instanssi:

Karheita tarinoita osa 25

Marraskuun 1. päivänä 1911 pudotettiin ensimmäinen pommi lentokoneesta nykyisen Libyan pääkaupungin Tripolin lähettyvillä. ”Italialaiset heittävät pommeja lentokoneesta,” kertoi Dagens Nyheter seuraavana päivänä. Lentäjä oli luutnantti Guilo Cavotti, joka siroa sudenkorentoa muistuttavan yksitasonsa ohjaamosta kurkottaen pudotti tanskalaisen Haasen -käsikranaatin Tagiurin keitaaseen. Hetkeä myöhemmin hän kävi Ain Zaran keitaan kimppuun. Ensimmäisen lentohyökkäyksen aikana hän pudotti neljä pommia, jotka kukin painoivat kaksi kiloa.

Ruotsalainen Sven Lindqvist (s.1932) toteaa lentopommitusten historiaa käsittelevässä kirjassaan Nyt sinä kuolit, että italialaiset halusivat viettää maansa yhdistymisen 50-vuotisjuhlaa valloittamalla turkkilaisilta 30 000 asukkaan Tripolin, sekä sen ympäriltä laajan aavikkoalueen, jolla asui noin 600 000 arabipaimenolaista.

Italialaiset odottivat valloituksesta yksinkertaista paraatimarssia. Lokakuun 26. päivänä 1911 arabit tekivät yhdessä turkkilaisten kanssa vastahyökkäyksen, joka oli vähällä ajaa italialaiset joukot mereen. Italian armeija piti kaikkia arabeja pettureina ja kävi rajuun hyökkäykseen siviiliväestöä vastaan.

”Tripolin sota” tarjosi italialaisille lentäjille tilaisuuden näyttää kykynsä. Yksi asensi lentokoneeseensa kameran ja otti maailman ensimmäiset ilmavalokuvat. Toinen teki ensimmäisen yöpommituslennon, kolmas pudotti ensimmäisen palopommin, neljännestä tuli ensimmäinen lentäjä, joka ammuttiin alas.

Lentäjien sota oli myös runoilijoiden sotaa. Gabriele D´Annunzio oli saarnannut väkivaltaa vuosikausia saamatta juurikaan vastakaikua. Satanismia ja yli-ihmisyyttä julistanut runoilija nousi ihailluksi kansalliseksi keulakuvaksi, vaikka aikaisemmin hänen moraalittomiin romaaneihinsa keskiluokan ihmiset suhtautuivat hyvin varauksellisesti.

D´Annuzion nuori kollega, tuleva futurismin perustaja ja italialaisen fasismin yksi pääideologi Tommaso Marinetti (1876-1944) propagoi sotaa isänmaallisiin tunteisiin vetoavissa julistuksissaan ”hygieenisenä” toimenpiteenä ja ”moraalisena opetuksena.” Hänen mielestään nuorten tuli ihannoida vain rakkautta väkivaltaan, kranaattien sinfoniaa ja niitä ”mielipuolisia veistoksia, joita kuularuiskumme kovertavat vihollismassoista.”

Seuraavaksi lentokonepommitukset rangaistuskeinona ottivat käyttöön espanjalaiset pudottamalla 17.12.1913 kartussipommeja ilmasta rangaistakseen kapinoivia marokkolaiskyliä. Pommit oli ladattu täyteen räjähdysainetta ja eläviin maaleihin tarkoitettuja teräskuulia.

Pommituksia perusteltiin sillä, että se oli tapa levittää sivistystä siirtomaiden niskoitteleville asukeille. Eurooppalaisia ei tarvinnut pommittaa, koska täällä oltiin jo sivistyneitä. Keväällä 1912 julkaisi Dagens Nyheter Gustav Jansonin Tripolin sotaa kuvaavia kertomuksia. Janson oivalsi, että tulevaisuudessa pommeilta eivät olisi suojassa myöskään Euroopan pääkaupunkien asukkaat, vaan pommit voivat vielä tehdä heidätkin ”rääkyviksi mielipuoliksi.”

Janson kuvasi italialaisen kenraalin kuvitellun kiitospuheen kautta toisen maailmansodan lentopommitusten hävitystä:

”Odottamatta ja varoittamatta alkaa dynamiittia sataa kaupungin ylle. Räjähdykset seuraavat toisiaan jatkuvana sarjana. Sairaaloita, teattereita, kouluja, museoita, julkisia rakennuksia, yksityistaloja sortuu. Katot romahtavat, täytepohjat putoavat kellareihin, luhistuvat talot katkaisevat kadut…Meidän on vain kiitollisina otettava vastaan ne uudet loistavat tehtävät, jotka odottavat meitä. Tämä edistyksen voitto, joka vastikään on hahmoteltu, antaa mielestäni täyden syyn ja häpeämättä todeta: me lähestymme täydellisyyttä.”

Englantilainen kirjailija R.P. Hearne kehitteli ajatuksen ”lentäjä poliisina, pommi pamppuna vuonna 1910.” Lähtökohtana oli, että sodissa käytettävät rangaistusretkikunnat siirtomaihin ovat liian kalliita ja aikaa vieviä. Ilmasta rankaisutoimet voidaan panna täytäntöön heti, jolloin ne tulevat paljon halvemmiksi. Hearne hekumoi, millaisen kauhun valtaan sellainen ase saisi villiheimot. ”Samalla vältyttäisiin hirvittäviltä miestappioilta, joita valkoiset näillä retkillään kärsivät.”

Sven Lindqvist kysyy: jos kaksintaistelut kiellettiin epäinhimillisinä ja raakalaismaisina, miksi pommitukset ovat vielä mahdollisia? Brittihävittäjät pommittivat Dresdenin kaupungin maan tasalle 13.2.1945. Lämpötila kaupungissa kohosi yli tuhanteen asteeseen ja yli 100 000 ihmistä kuoli. Hiroshimaan 6.8.1945 pudotettu atomipommi surmasi silmän räpäyksessä satatuhatta kaupunkilaista ja toiset satatuhatta kuolivat jälkiseurauksiin. Vuosina 1968-69 Vietnamiin pudotettiin 230 000 tonnia pommeja.

Tässä 25-osaisessa juttusarjassa todellisuutta on tarkasteltu absurdilla ohipuhumisella höystettynä.

Sarja päättyy

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset