Kehitysvammaisista ihmisistä yli 12 000 asuu vanhempiensa kanssa lapsuudenkodissaan. Osalla näistä kehitysvammaista lastaan hoitavista perheistä on ollut turvanaan omaishoidon tuki. Kunnat ovat nyt laman varjolla ryhtyneet purkamaan kehitysvammaperheiltä omaishoidon sopimuksia.
Säästöjä haetaan keinolla millä hyvänsä. Perheet ajetaan täydelliseen ahdinkoon, kun tuki pienellä varoitusajalla lakkautetaan määrärahojen puutteeseen vedoten. Tuki ja lakisääteiset vapaapäivät lakkaavat, eikä mitään tarjota tilalle.
Kunnan velvollisuus on järjestää kehitysvammaisille kuntalaisilleen sopivat ja asianmukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tämä järjestämisvelvollisuus on kiistämätön. Palveluiden järjestämisessä on kuultava myös asiakasta. Missään tapauksessa kunta ei saa vain lakkauttaa palvelua tai tukea ilman mitään muutosta kehitysvammaisen henkilön ja hänen perheensä olosuhteissa.
Omaishoitajalla on kohtuuden mukaan oltava muutakin elämää kuin omaisen hoito. Hänen on voitava hoitaa asioita, nukkua tai olla puolison tai perheen muiden lasten kanssa. Nukkumista tai ruokaostoksia ei voi jaksottaa kolmeen omaishoidon vapaapäivään kuukaudessa.
Vaikeavammaisten henkilöiden omaishoitajat joutuvat usein heräämään jatkuvasti ympäri vuorokauden – jopa tasatunnein – koska hoidettava herää tai hänelle on annettava hoitoa. Kuinka omaishoitajat selviytyvät nyt, kun tukea ja vapaapäiviäkään ei ole?
Kehitysvammaisen lapsen vanhemmat ovat tutkimusten mukaan yksi niistä ryhmistä, jotka Suomessa ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin sivistyksellisestikin. Kehitysvammaisen perheenjäsenen hoito on niin vaativaa, etteivät aika ja energia riitä muihin yhteiskunnallisiin velvoitteisiin. Tähänkö kunnat nyt kehitysvammaisten omaishoitajat ajavat?
Omaishoito on yksi edullisimmista tavoista huolehtia kehitysvammaisen henkilön asumis- ja hoivapalveluista. Sitä halvempaa on ainoastaan jättää asumispalvelut kokonaan järjestämättä ja toivoa, että omaiset vielä jaksavat. Jos eivät jaksa, kehitysvammaisten erityishuollon palvelut on pakko järjestää niiden hinnasta riippumatta.
Omaishoito on liian kallisarvoinen asia ryöstöviljeltäväksi!