Anne Huotari kirjoitti tärkeästä asiasta ensimmäisessä kolumnissaan (VL 25.9.). Minäkin olen niin vanhanaikainen, että katson paskaduunitkin työksi. En silti tarkoita, että työ kuin työ pitäisi ottaa vastaan millä ehdoilla tahansa. Mutta kuitenkin työnteko pitää yhteiskuntaa pystyssä. Ja sitten ne paskaduunitkin ovat välttämättömiä, jonkun ne on tehtävä.
Mutta tästä saarnaaminen pitäisi ulottaa myös ketjun toiseen päähän – pörssikapitalisteihin. Kyllä jokaisella eurolla pitäisi olla kiinteä vastike jossain. Siis oikea pääoma. Kapitalistin leipäkin pitäisi olla tuotannosta tienattua, ei pelaamalla hankittua.
Silti, minullakin on mitattu arvoni. Vuonna 2004 työnantajani Metso myi minut – ulkoisti. Saman päivän iltana mainittiin Metson kurssin nousseen. Jos olisin omistanut henkselit, niin olisin paukutellut niitä. Hyvä, etten itse omistanut yhtään yhtiön osakkeita, olisi vielä syytetty itseni myymisestä.
Vanhanaikaisesta työn kunnioittamisesta kertoo parhaiten Kalle Päätalo. Hänen isänsä, Hermanni ei koskaan oppinut ymmärtämään palkallista kesälomaa. Eikä eläkettä. Vain työstä maksetaan, oli hänen uskonsa.
On kuitenkin hyvä, ettei Hermannin maailmankuva ole käytäntönä. Kyllä me tarvitsemme yhteiskunnan järjestämää tukea silloin, kun palkkatyön teko ei ole mahdollista. Voimme olla työkyvyttömiä, ehkä ei ole varaa muuttaa työn perässä tai muuta estettä on matkassa.
Pahinta on kuitenkin se, että työtä ei ole tarjolla kaikille. Kuuluisa tuhannen taalan kysymys onkin, voimmeko hyväksyä sellaisen yhteiskunnan, jossa kaikille ei riitä työtä?
En ole kansalaispalkasta huolissani, vaikka en ihan samaa mieltä olekaan sen vaikutuksista Rurik Holmin kanssa. En myöskään usko sen passivoivaan vaikutukseen. Varmaan jokin marginaaliryhmä jää sen varassa elämään, mutta suuri enemmistömme haluaa kuitenkin tehdä oikeaa palkkatyötä.
Vanha sanonta on myös, että ”ei maailma vielä valmis ole”. On siis tekemätöntä työtä, mutta kyllähän se koneellistumisen myötä väkisinkin vähenee. Asiaa pitäisikin lähestyä kahdelta taholta, tulonjaon ja työnjaon kautta.
Nyt kun hallituskin yllyttää kuluttamaan, niin tuota työnjakoa sietäisi pohtia uusiksi. Lyhennettäisiin työaikaa vaikka vuositasolla, niin työssä raskautetut pääsisivät pitemmille lomille ja kuluttamaan.
uutiskirje 
