Väitetään, että politiikka ja poliitikot eivät kiinnosta ihmisiä. Olen eri mieltä. Minua poliitikot kiinnostavat kovasti. Seuraan heitä vähän samalla silmällä ja samanlaisella mielenlaadulla kuin ravimies tarkkailee hevosia raveissa.
Lyhyen kaavan mukaan prosessini etenee seuraavasti. Lehdistä ja muualtakin näkee ja kuulee, että kokoomus haluaa sitä, keskusta haluaa tätä, Sdp sellaista, Vasemmistoliitto tuota, Vihreät sitä sun tätä, ja ne muut haluaa niitä näitä.
Mikä herkullinen asetelma tuosta avautuukaan pelisilmää omaavalle analyytikolle (allekirjoittanut on ollut kiinnostunut esim. pokerista). Sen kun vain ajattelee puolueita ravikilpailuun osallistuvina hevosina ja asettaa kysymyksen voittajasta. Kumpi voittaa vaikkapa seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2011? Kokoomus vai Sdp, 6:5 (vai 5:6, vaiko 10:4 tai joku muu vaihtoehto).
Unohdetaan poliitikot ja heidän sanahelinänsä. Tässä on kysymys pelkästään kovasta todennäköisyyslaskennasta. Piste!
Pitemmän kaavan mukaan vaaditaan jo aika paljon faktoja lisää analyysiin, eikä se kaikki enää mahdu tällaiseen lyhyeen lehtikirjoitukseen.
uutiskirje 
