KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Arktista teknologiaosaamista vahvistettava

Helsingissä vuonna 2006 valmistunut MS Norilsk Nickel on esimerkki suomalaisesta arktisesta osaamisesta, jossa on suuria työllisyysmahdollisuuksia.

Helsingissä vuonna 2006 valmistunut MS Norilsk Nickel on esimerkki suomalaisesta arktisesta osaamisesta, jossa on suuria työllisyysmahdollisuuksia.

Yrjö Myllylä
25.1.2010 6.00

Suomessa italialaisvalmisteiset Pendolino-junat myöhästelevät ja niiden ravintolavaunujen tarjoilu keskeytyy sähkövikojen vuoksi. Sveitsissä osittain valmistetut Helsingin lähijunat myöhästelevät pakkasella jarruvikojen vuoksi. Inter-City -junat katkeilevat ja junaosat ajelevat päin Helsingin rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevaa hotellia automaattijarrujen pettäessä. Ja niin edelleen.

Suomi on arktinen maa ja Helsinki on arktinen pääkaupunki. Joidenkin lähteiden mukaan jopa 60 prosenttia Helsingin pohjoispuolella asuvista ihmisistä on suomalaisia. Tämän tulee olla yksi huomioitava valintakriteeri arktista juna- ja muuta teknologiaa Suomeen hankittaessa. Myös lentoliikenteen ongelmissa on viitattu talvisään mukanaan tuomiin ongelmiin.

Arktista teknologiaosaamista tarvitaan Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi junat pysähtyivät Englannin kanaalin alle lämpötilavaihtelujen vuoksi (HS 19.12.2009).

Arktisen teknologian sovelluskenttä suomalaisten kannalta on Barentsin ja laajemmin arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisen järjestelmät.

Se arktinen teknologiaosaaminen, mitä Suomessa vielä on jäljellä esimerkiksi arktiseen sähköteknologiaan liittyen, kelpaa kyllä monille ulkomaalaisille toimijoille, vaikkakaan ei aina kotimaan rautatieyhtiölle. Esimerkkinä on muun muassa venäläisten tahojen osakeostot alan yrityksistä Suomessa. Vaarana on teknologiaosaamisen siirtyminen pois Suomesta ilman erityistoimia.

Seuraava pitkä talouden kasvusykli maailmassa perustunee paitsi tietoteknologian uudenlaiseen hyödyntämiseen myös energia- ja ympäristöosaamiseen, kuten jätteiden hyötykäyttöön, uusiutuviin energiamuotoihin ja energiasäästöteknologiaan. Näiden osana on nähtävissä arktisen energia-, ympäristö- ja kuljetusteknologian uusi nousu. Arktisen painoarvon kasvusta kertovat muun muassa komentajakapteeni Mika Immosen artikkeli Arktinen alue periferiasta polttopisteeseen Sotilasaikakauslehdissä 5/2009 ja 9/2009, kansanedustaja Päivi Lipposen artikkeli Suomi on arktisen alueen ytimessä Suomen Kuvalehdessä numerossa 48/2009 sekä ulkoministeri Aleksander Stubbin käynnistämä Suomen arktisen strategian valmistelu, josta hän ilmoitti 30.9.2009.

Rautatiejärjestelmien lisäksi tärkeämpi yksittäinen arktisen teknologian sovelluskenttä suomalaisten kannalta on Barentsin ja laajemmin arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisen järjestelmät. Tähän liittyvä suomalainen teknologiaosaaminen on käynyt viime aikoina hyvin kaupaksi. Suomessa on suunniteltu viime vuosina useita kuljetusjärjestelmiä ja niihin liittyviä aluksia arktiseen laivaliikenteeseen. Alukset ovat olleet kustannuksia säästäviä kuljetusteknologisia innovaatioita. Esimerkiksi vuonna 2006 valmistui Helsingin telakalla helsinkiläisen Aker Arctic Technology Oy:n suunnittelema alus Murmanskin ja keskisen Siperian Dudinkan väliseen liikenteeseen. Alus kuljettaa Siperiasta Murmanskiin malmia jalostettavaksi ja vie toiseen suuntaan muuta tarpeellista. Kuljettaminen tapahtuu konteissa, mikä ei ole totuttua etenkään malmin osalta.

Merkittävä innovaatio on jo 1990-luvun alussa kehitetty Azipod-voimansiirtojärjestelmä, johon kuuluvat muun muassa kääntyvät potkurit. Kääntyvät potkurit mahdollistavat laivan kulkemisen peruuttamalla lähes kaksimetrisessä jäässä ilman jäänmurtajan apua. Laivan tilannut yhtiö tilasi vastaavia aluksia tämän jälkeen Akerilta neljä lisää, mutta ne päätettiin valmistaa Saksassa, koska Suomen telakat olivat tuolloin kiireisiä risteilyalustoimitusten vuoksi.

Arktisten malminkuljetusalusten lisäksi Suomessa on suunniteltu useita öljynkuljetusaluksia vastikään avatuille tai lähiaikoina avattaville öljykentille Venäjän pohjoisessa. Esimerkiksi noin puolitoista vuotta toiminut Euroopan itärajalla sijaitseva Varandein öljynkuljetusjärjestelmä on maailman ensimmäinen jäiden keskellä oleva öljynkuljetusjärjestelmä. Koko järjestelmä on suomalaisen Aker Arcticin yksityisille Venäjällä toimiville öljy-yhtiöille suunnittelema. Järjestelmään Murmanskiin sukkuloivat alukset on tehty Pietarissa. Lisäksi on valmistunut vastaavalla konseptilla toimivia suomalaisten suunnittelemia aluksia muun muassa jäiden keskelle tulevaan Petšoranmeren Prirazlomnojen öljykentälle. Uusia järjestelmiä on suunnitteilla muun muassa Stokmanin kaasukentän hyödyntämiseen liittyen.

Miten arktisen osaamisen työllisyysvaikutuksia voitaisiin lisätä Suomessa? Etenkin laivateknologialla on huomattavat alueelliset työllisyysvaikutukset Suomessa. Puhuttaneen kokonaisuudessaan kymmenistä tuhansista, koska muun muassa Turun seudulla teollisuusalan vaikutukset ovat tiettävästi jo 10 000 työpaikan luokkaa.

Juuri Raumalle saatu Antarktisen tutkimusaluksen toimitus Etelä-Afrikan ympäristöhallinnon tilaamana työllistää välittömästi lähes 1 000 ihmistä vuodeksi.

EU on valmistellut lehtitietojen (Turun Sanomat 21.4.2009) mukaan vastaavaa tilaushinnaltaan noin viisinkertaista, jopa 700 miljoonaa euroa maksavaa Aurora Borealis -nimistä Arktisen alueen tutkimusalusta, jonka työllisyysvaikutukset ovat huomattavat. Päätöstä ei ole tehty, voisiko sitä suomalaisin voimin kiirehtiä?

ILMOITUS
ILMOITUS

Poriin saatiin offshore-alus huollettavaksi, mikä takasi osaltaan nykyisin ranskalaisessa omistuksessa olevan Porin yksikön työllisyyden. Mainittu useisiin STX Europen tai muiden telakoiden valmistamiin laivoihin tuleva Azipod-voimansiirtojärjestelmä työllistää muun muassa Vaasaa, joka saattaa energiateollisuutta painottavalla elinkeinorakenteella osoittautua olevan kohta Suomen kasvun veturialue. Voimansiirtojärjestelmän potkureiden kuoriosia tehdään junatilauksien ehtyessä myös entisen junanvaunutehtaan tiloissa Koillismaalla Taivalkoskella. Myös monet muut Suomen kaupungit ja alueet hyötyvät laivateknologian tuotannosta.

Arktisen osaamisen säilymistä ja kehittymistä Suomessa on tuettava. On käynnistettävä arktisen kuljetus-, energia ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma, jossa painotus on perustutkimuksessa. Ohjelman valmistelun voisi kytkeä ulkoministeriön valmisteleman Arktisen strategian valmisteluun. Pitkän tähtäimen perustutkimuksen ja tuotekehittelyn tuen lisäksi tarvitaan innovatiivisia julkisen sektorin ja muiden toimijoiden tilauksia osaamisen ja työpaikkojen synnyttämiseksi halutuille sektoreille. Jäänmurtajaosaaminen syntyi aikoinaan Suomen valtion tilauksien vuoksi monen muun tänä päivänä kilpailukykyisen teollisuusalan tavoin.

Kirjoittaja on YTT ja toimitusjohtaja Oy Aluekehitys RD:ssä.

Aiheesta muualla verkossa

Kirjoittajan vuonna 2007 tarkastettu väitöskirja ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025” löytyy osoitteesta joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/myllyla_murmanskin/myllyla.pdf

Hänen toinen tutkimuksensa on vuotta 2015 luotaava kasvuklusteritutkimus ”Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä”. Julkaisu löytyy osoitteesta julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/all/7DB3284FD6FF7044C225707D0040C9D0/$file/ratu10elo_2005_netti.pdf

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

SAK:n asiantuntija: Työssäoloehdon euroistamisessa vakavia puutteita hyvästä ajatuksesta huolimatta

Muuttuva viestintäympäristö ja entistä intiimimpi yleisösuhde edellyttävät uutismedialta avoimuutta

Vasemmisto heikoimpien puolella – eli kenen?

"Suomen ja Ruotsin liittoutumispäätöksen on myös vaikea nähdä itsessään olennaisesti lisäävän Venäjän ja Naton välisiä jännitteitä".

Suomen Nato-jäsenyyden ei tarvitse olla mullistus, vaikka sitä sellaisena myydään

Uusimmat

Translaki hyväksyttiin lopulta selvin numeroin.

Eduskunta hyväksyi translain äänin 113–69

SDP:n johto kertoi puolueen talouslinjauksen. Se on samanhenkinen kuin vasemmistoliiton tiistaina julkaisema.

SDP torjuu leikkaukset, luottaa sopeutuksessa tulevaisuusinvestointeihin ja veropohjan tiivistämiseen

Kokoomuksen Matias Marttinen pitää Suomen etuna, että vasemmistoliitto olisi oppositiossa ensi vaalikaudella.

”Suomen etu” – Kokoomuksesta toivotetaan vasemmistoliitto oppositioon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

”Translaki ei tule vaikuttamaan Päivi Räsäsen arkeen mitenkään – monelle se on elämän tai kuoleman kysymys”

 
03

Puolustusministeri myöntänyt vientiluvan puolustusmateriaalille Turkkiin – Li Andersson: Asiaa ei ole käsitelty hallituksessa, vientilupaa ei tulisi myöntää

 
04

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 
05

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kansanedustajan mielestä kaupan palkalla on vaikea tulla toimeen: ”Entisenä myyjänä ymmärrän”

01.02.2023

Arviointineuvosto: Sopeuttamisessa tarkasteleva myös tuloja – nostaa esille listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen

01.02.2023

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

01.02.2023

PAM antoi uuden lakkovaroituksen kaupan alalle – Myös laajempi viesti viesti työnantajille

31.01.2023

Loukkaavaa, luokatonta, kommentoivat vasemmistoliiton edustajat pelottelua translaista

31.01.2023

Sosiaaliturvauudistus etenee kohti yhtenäisempää perusturvaa

31.01.2023

Lakko alkaa ja Teollisuusliitto jätti jo kolmannen lakkovaroituksen

31.01.2023

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

31.01.2023

Kasvisruokamurrosta on edistettävä, esittävät Kivelä ja Lohikoski

31.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään