Viime kuntavaaleissa kokoomus nousi Vantaalla suurimmaksi puolueeksi. Jäljet näkyvät monin tavoin. Yksityistäminen, ulkoistaminen ja yhtiöittäminen ovat nousseet keskeiselle sijalla.
Valitettavasti linjaus näkyy viime syksynä puolueiden hyväksymässä Vantaa-sopimuksessa, jossa Vasemmistoliittokin on mukana, Vain perussuomalaiset ovat siitä täysin irtaantuneet. Heidän ”oppositiopolitiikkansa” on ollut täysin populistista ja vailla minkäänlaista realismia; samaan aikaan suuria menonlisäysesityksiä ja pakon saneleman veronkorotuksen vastustamista.
Vantaalla käynnistettiin äänestyspäätöksin selvitykset seutuhallinosta Helsingin metropolialueella sekä Helsingin ja Vantaan yhdistymisselvitys. Ne saataneen valmiiksi vielä tämän vuoden aikana niin, että asiassa voidaan tehdä tarvittavat päätökset. Sitä ennen tulisi käydä laajaa julkista keskustelua.
Vertailtaessa palveluiden yksikkökustannuksia Vantaa tuottaa lähes kaikki palvelut edulllisemmin kuin Helsinki. Näillä näkymin ei ole nähtävissä mitään konkreettista hyötyä yhdistymisestä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta tarvitaan laajaa yhteistyötä kuntien kesken koko metropolialueeella.
Vuoden alusta aloittivat HSY ja HSL toimintansa YTV:n perillisinä. Infrastruktuurin rakentaminen ja joukkoliikenteen laajentuminen Keravan ja Kirkkonummen suuntaan oli järkevää. Toivon mukaan myös Tuusula, Nurmijärvi ja Järvenpää tulisivat mukaan.
Mistä etenkin Vantaan kokoomuksen vaatimukset Vantaan yhdistämisestä Helsinkiin ja halu saada pormestarimalli käyttöön Vantaalla johtuu? Kysymys on ennenkaikkea vallasta. Yksinkertaisesta saada jo asioiden valmisteluvaiheessa täysin kokoomuslainen ote asioiden valmisteluun.
Pormestarimallissahan pormestari on keskeisellä sijalla jo asioiden valmistelussa ennen valtuustossa tapahtuvaa lopullista päätöksentekoa. Vantaalla oli jo aiemmin tutkittu pormestarimallin käyttöönottoa ja todettu, ettei se sovellu kaupungille.
Kun Vantaan nykyinen kaupunginjohtaja Juhani Paajanen (sd.) ilmoitti jäävänsä eläkkeelle vuonna 2011, niin kokoomuksen nokkamies kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Mäkinsen toiveesta viritettiin asia uudelleen esille. Asiaa pohtimaan asetettiin toimikunta. Nyt tässä taloudellisessa tilanteessa olisi kuitenkin tärkeää, että kuntalaisten peruspalvelut voitaisiin mahdollisimman hyvin turvata.
Helsinkiin yhdistyminen merkitsi sitä, että demokratia ja avoimuus katoaisivat ja suppea, kokoomusvetoinen poliitikkoporukka ja markkinavoimat määräisivät tahdin Vantaalla. Ehkä tällöin voitaisiin palata vanhaan esivalta-alamais -käsitteeseen.
Sitä kehitystä tulisi kavahtaa. Nyt tarvitaan Vantaallakin laajaa yhteistoimintaa poliittisessa päätöksenteossa. Eihän kokoomuksella ole enemmistöä yksinään kummassakaan kaupungissa. Siinä voimavara, jota tulisi hyödyntää. Optimismia vai ei, sen aika näyttää.
uutiskirje 
