Paavo Arhinmäen ideariihi on tuottoisa. Tuskin oli päästy keskustelemaan valikoiduista valmiusjoukoista, kun saimme kuulla Yle-rahastosta, jolla jatkossa rahoitettaisiin Yleisradio.
Arhinmäen mukaan rahastoon koottaisiin veroista pysyvä osuus, joka sitten korvamerkittynä annettaisiin Ylen käyttöön. Käytännössä Arhinmäki kannattaa budjettirahoitteista Yleä, kuten Suvi Lindén (kok.).
Arhinmäkeä ei näytä kiinnostavan tutkimustieto, jota on runsaasti saatavilla. Tiedetään hyvin miten budjettirahoitukseen siirtyneissä maissa on käynyt. Varoittava esimerkki on Kanada.
Entä mikä on Yle-rahasto? Meillähän on jo laki valtion televisio- ja radiorahastosta 9. 10. 1998/745. Rahasto on ollut olemassa vuosikymmeniä! Kansan Radioliitto on kauan tehnyt kiinnostavia aloitteita sen kehittämisestä.
Itse olen esittänyt nykyisen lupamaksun uudistamista. Se on liian kallis. Poliitikot eivät käsitä, että opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille 230 euroa on liikaa. Näille ryhmille voitaisiin myöntää esimerkiksi 50 prosentin alennus. Järjestely on tietotekniikan avulla toteutettavissa, jos halutaan.
Jaakko Laakso epäili, että Arhinmäen idea asevelvollisuuden järjestämisestä johtaisi nopeasti Naton suosimaan palkka-armeijaan (KU 12. 3.). Minä oletan tutkimustietoon perustuen, että budjettirahoitteinen Yle ajettaisiin marginaaliin. Se vahvistaisi Sanomien ja Alman oligopolista asemaa mediamarkkinoilla. Kolmen päätoimijan oloissa – missä yksi on julkisomisteinen – journalistinen kilpailu toimii paremmin.
Ei pidä luulla, että monimutkaisiin ongelmiin on yksinkertaisia ratkaisuja. Toistaiseksi Arhinmäen ideariihen tuotokset ovat sellaisia, että kokoomus pystyttää rauhassa kaduille kylttejä, joissa kutsutaan vasemmistoa toivotalkoisiin työväen presidentin puolesta.





