Tulvista on Puolassa jatkuva vaiva. Tälläkin viikolla maassa on taisteltu ainakin kahta tulvaa vastaan.
Talttahampaisesta majavasta on tullut tulvan ahdistamien ihmisten ykkösvihollinen. Jotkut majavien vihaajat tulkitsivat kirjaimellisesti sisäministeri Jerzy Millerin kehotuksen tuhota nämä nakertajat, jotka hänen mukaansa kaivavat tulvavalliin pesiä ja tuhoavat rakennelman.
Monissa Puolan lääneissä ei edes odotettu tulvan loppumista, kun jo lähdettiin majavajahtiin. Majava on kuitenkin rauhoitettu eläin, ja majavat on päätetty siirtää turvalliseen paikkaan. Ne jotka ehtivät toteuttaa ministeri Millerin kehotuksen, saavat teostaan reilut sakot, jos joutuvat kiinni.
Kysymys on vallien
sijoituspaikoista
Tiedot majavien aiheuttamista tuhoista ovat kuitenkin hajanaisia. Tutkijat ovat yrittäneet selvittää lattahäntien käyttäytymistä, mutta asiasta on vain vähän varmaa tietoa. Majavia käsittelevän tietokannan luonut tohtori Andrzej Czech väittää, että majavien tuhot voitaisiin välttää.
Majava tuhoaa valleja, jos ne on sijoitettu liian lähelle vettä. Majava ei asu rannalla, koska se tuntee siellä olonsa epämukavaksi. Jos vallit sijoitettaisiin ja rakennettaisiin toisin, ei vahinkoja Czechin mukaan syntyisi. Tulvavalleja tuhoavat enemmän muut jyrsijät kuin majava, esimerkiksi piisamirotta.
Saksalaiset, ranskalaiset ja hollantilaiset asettavat verkkoja torjumaan majavien ja muiden jyrsijöiden tuhoja. Keski-Euroopassa naureskellaankin ministeri Millerin majavajahdille.
Luonnonsuojelusta
tuli ylellisyyttä
Monien puolalaisten virkamiesten ja poliitikkojen mielestä luonnonsuojelu ylipäätään on tulvien aikana ylellisyyttä. Esimerkiksi Varsovan kaupunginjohtaja Hanna Gronkiewicz-Waltz syyttää ympäristönsuojelijoita siitä, että näiden protestit pidättelevät tulvaesteiden rakentamista Varsovan hienostokaupunginosassa Wilanovissa.
Kun vesi uhkasi Varsovan Pragan kaupunginosaa ja myöhemmin patoa, lintujen suojelijoista tehtiin syyllisiä.
Puolan luonnonsuojelujärjestöjen asiantuntijoiden mielestä taas Puola on vesiteknisesti Euroopan takapajula.
Kaupunginjohtaja Gronkiewicz-Waltzin mukaan Natura 2000 -ohjelma vaikeuttaa tulvantorjuntainvestointeja, koska tyrkytettävät menettelytavat ovat vaikeasti toteutettavissa. Kyseessä on muun muassa kasviston suojelu pitkin Veikselin rantaa.
Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, lisäävätkö pensaat Veikselin rannalla tulvavaaraa.Tulvavallien kasvisto heikentää joen läpäisevyyttä ja samaan aikaan hidastaa sen kulkua.
uutiskirje 