Afrikan vihreä kulta
Afrikasta on metsää reilu viidennes eli noin 650 miljoonaa hehtaaria. Se muodostaa 17 prosenttia maapallon metsäpeitteestä.
Vähiten puustoa on Pohjois-Afrikassa, ja suurimmat yhtenäiset sademetsät löytyvät keskisestä Afrikasta Kongon altaalta.
Afrikasta katoaa metsää 3,4 miljoonaa hehtaaria vuodessa eli eniten Aasian jälkeen.
Puuhiili on yksi metsäkadon pääsyistä.
Metsäkadon taustalla on väestönkasvu, joka lisää polttopuun sekä viljely- ja rakennusmaan tarvetta. Varsinkin arvopuuta hakataan myös vientiin. (Lähde: YK)
Professori ja nobelisti Wangari Maathain opeista on pidettävä kiinni, jos Afrikka mielii selviytyä ilmastonmuutoksessa, maanosan ympäristöaktivistit sanovat.
Nobelin rauhanpalkinnon 2004 saanut kenialainen Maathai menehtyi 25. syyskuuta. Hän torjui metsäkatoa vuonna 1997 perustamansa Green Belt Movementin avulla. Liike palkkasi köyhiä naisia istuttamaan puita, jotka torjuvat eroosiota ja tuottavat polttopuuta asukkaille.
– Nykyisen ilmastonmuutoksen oloissa on toteutettava Maathain menetelmiä, jotta ympäristöstä ja luonnonvaroista täysin riippuvaiset köyhistä köyhimmät selviytyisivät, Gaster Kawuubye Kiyingi sanoo. Hän on ugandalaisen Tree Talk Plus -verkoston projektijohtaja.
On jatkettava puiden istutusta ja kehitettävä metsien kestävää käyttöä sekä niihin perustuvaa yritystoimintaa, hän yksilöi.
”Syöpä” jäytää myös yhteiskuntaa
Pelkästään Green Belt Movement on istuttanut yli 30 miljoonaa puuntainta Afrikassa. Urakassa on ollut mukana liki 900 000 naista.
YK arvioi, että Maathain vaikutuksesta pääosin Afrikassa ehdittiin istuttaa yli 11 miljardia puuta, kun mukaan lasketaan muiden hänestä esimerkkiä ottaneiden järjestöjen työ.
Pelkkä puunistutus ei kuitenkaan riitä, Kiyingi varoittaa. On hiottava ympäristölakeja ja -hallintoa sekä valvottava niiden noudattamista ja luonnonvaroilla käytävää kauppaa. Puutteet näissä ovat yhteiskuntaa jäytävä ”syöpä”, jota vastaan Maathai taisteli, hän jatkaa.
– Jokaisen Afrikan valtion on suojeltava metsiään laittomilta hakkuilta ja maakaappauksilta, Kiyingi vaatii.
Hän myöntää, että ongelma on kiperä, koska maiden johtajat hyötyvät usein metsiä tuhoavasta toiminnasta.
Kiyingi uskoo, että paras tapa kasvattaa Afrikan metsäpeittoa on maksaa työstä pientä korvausta köyhille, kuten Maathai teki.
Puuhiilen tuotanto kestäväksi
Kenialaista Better Globe Forestry -metsitysyhtiötä johtava Jan Vandenabeele sanoo Kenian lähestyvän Maathain unelmaa.
– Uusi perustuslaki sanoo selvästi, että kaikesta viljelymaasta on vähintään kymmenesosan oltava metsää.
Unelman toteutuminen edellyttää kuitenkin lisää investointeja ja ympäristötutkimusta.
Metsäkadon pysäyttäminen Afrikassa vaatii myös uusia ratkaisuja energiataloudessa, tohtori Maxwell Kinyanjui kenialaisesta Woodlands Trust 2000 -järjestöstä muistuttaa.
– Puuhiili on yksi metsäkadon pääsyistä. Kato ei lopu niin kauan kuin puuhiileksi kaadetaan metsää, jota ei ole istutettu sitä varten. Tuotanto on saatava kestävälle pohjalle, hän jatkaa.
Puistojakin puolustettava
Afrikassa kiihtynyt maanhankinta sotii myös Maathain periaatteita vastaan.
– Maathai ponnisteli Nairobin laidalla sijaitsevan Karuran metsän suojelemiseksi, vaikka vallanpitäjien lähipiiri yritti saada maat haltuunsa vuosituhannen vaihteessa, Kenian metsäntutkimusinstituutin entinen virkamies Paul Basara muistelee.
Maathai esitti vastalauseita, kunnes hallitus lopulta vaihtui ja hanke raukesi.
Maathai onnistui myös estämään Kenian aiempaa presidenttiä Daniel Arap Moita pystyttämästä 62-kerroksista taloa Nairobin Uhuru-puistoon. Uhurusta on sittemmin kasvanut koko Kenian suurin yleinen puisto ja nairobilaisten henkireikä.
Afrikan vihreä kulta
Afrikasta on metsää reilu viidennes eli noin 650 miljoonaa hehtaaria. Se muodostaa 17 prosenttia maapallon metsäpeitteestä.
Vähiten puustoa on Pohjois-Afrikassa, ja suurimmat yhtenäiset sademetsät löytyvät keskisestä Afrikasta Kongon altaalta.
Afrikasta katoaa metsää 3,4 miljoonaa hehtaaria vuodessa eli eniten Aasian jälkeen.
Puuhiili on yksi metsäkadon pääsyistä.
Metsäkadon taustalla on väestönkasvu, joka lisää polttopuun sekä viljely- ja rakennusmaan tarvetta. Varsinkin arvopuuta hakataan myös vientiin. (Lähde: YK)
uutiskirje 
