Mielenosoittajien leiri sijaitsee kivenheiton päässä Valkoisesta talosta. Rumpujen pauhu kaikuu pitkin hallintokorttelin katuja.
New Yorkin Wall Streetiltä syyskuun puolivälissä alkanut liikehdintä leviää Yhdysvalloissa. Maan pääkaupungin Washingtonin keskustassa alkoi torstaina monipäiväinen mielenosoitus ahneutta ja pankkien valtaa vastaan.
Pääkaupungin banderolleissa vaaditaan ennen kaikkea Yhdysvaltain joukkojen poistumista Afganistanista. Mielenosoittajien mukaan maan sotakoneisto ja Afganistanin sota ovat tulleet liian kalliiksi.
”Kun ihmisoikeuksia poljetaan, se johtaa kunnioituksen puutteeseen auktoriteetteja kohtaan.”
– Obama lupasi ensin, että amerikkalaisjoukot kotiutetaan nopeasti, sitten hitaasti, sitten ei ollutkaan enää varmaa, vedetäänkö joukkoja pois lainkaan, kiteyttää virginialainen David Swanson, 41.
– Afganistanin sota on jatkunut nyt tasan kymmenen vuotta ilman minkäänlaista laillista tai moraalista oikeutusta.
Swansonin mielestä joukot tulisi kotiuttaa vuoden loppuun mennessä: – Obama on hyvä puhumaan, mutta haluamme nähdä hänen myös tekevän jotakin.
Swanson katsoo, että sotilasmenot ovat pankkien ahneuden ohella osasyy maan talousvaikeuksiin.
– Amerikkalaista talousmallia kopioidaan, vaikka sitä ei todellakaan pitäisi kopioida. Me haluamme kunnon palkkaa, sosiaaliturvaa, lomia ja eläkkeitä.
Pojanpoika asui autossa
Atlantalaiset isoäidit Lynn Rudmin-Chong (vas.), Minnie Ruffin ja Dot Shaw kertovat saapuneensa pääkaupunkiin ”rauhaa lobbaamaan”.
– Sotimisen pitää yksinkertaisesti loppua, koska sotiin kuluva raha tarvitaan kansalle, Rudmin-Chong sanoo.
Talouden alamäki on koskettanut erityisesti Ruffinin perhettä.
– Minulla itselläni ei ole hätää, mutta pojanpoikani on ollut työttömänä kolme vuotta. Viimeksi hän sai töitä vohvelikahvilasta, mutta parin kolmen viikon kuluttua työt loppuivat.
Ruffin kertoo, että 21-vuotias nuorimies asui jonkin aikaa autossaan, kunnes sukulaisten tuli häntä sääli, ja poika pääsi asumaan tätinsä luo. Ruffin kertoo pojanpoikansa etsivän töitä kokopäivätoimisesti.
– Hän ei ehdi protestoimaan. Hänen aikansa menee selviytymiseen.
Hallituksella on vastuu
Matthew Wilkins, 53, saapui mielenosoitukseen aikaisin aamusta.
– Lähdin niin kiireessä, että jätin eväät kotiin, hän kertoo.
– Mielestäni hallituksen on kannettava vastuunsa siitä, että koko yhteiskuntamme perustuu ahneudelle, Wilkins sanoo.
Washingtonissa varttunut seitsemän lapsen isä on kokenut protestoija.
– Olin äitini kanssa osoittamassa mieltä vuonna 1968, kun Martin Luther King murhattiin. Asiat muuttuivat sen jälkeen parempaan, mutta vain väliaikaisesti, Wilkins sanoo.
– Kun ihmisoikeuksia poljetaan, se johtaa kunnioituksen puutteeseen auktoriteetteja kohtaan. Armeija on tästä oiva esimerkki, hän sanoo.
– Ja jos republikaanit voittavat presidentinvaalit, tilanne pahenee, Wilkins arvioi.
Obamakin sanoi sanansa
Presidentti Barack Obama otti kantaa protestiliikkeeseen tiedotustilaisuudessa torstaina.
– Amerikkalaiset ymmärtävät, että kaikki eivät ole pelanneet sääntöjen mukaan. Wall Street on tästä yksi esimerkki, Obama sanoi.
Presidentin mukaan tunnolliset ja työpaikoilleen uskolliset työntekijät eivät koe tulleensa palkituiksi, kun taas väärin toimineita on palkittu.
– Tämä vaikuttaa poliittiseen ilmapiiriin vuonna 2012 ja siitä eteenpäin niin kauan, että ihmiset saavat uskonsa takaisin, hän totesi.
Poliittisesti Wall Streetin valtaajia ja sen tukiprotesteja pidetään vuonna 2009 alkaneen oikeiston Teekutsuliikkeen vastavoimana. Protestoijien viesti poliitikoille on kuitenkin ollut kitkerä, puolueesta riippumatta.