Ganesin (2007) alun perusteella rock-legenda Aaltosta esittävä Eero Milonoff on ylivoimaisen tehtävän edessä. Milonoffilta ei taatusti irtoa aidosti esittävää Remua. Leffan edetessä roolisuoritukseen kehittyy silti vetoa, joka omilla ehdoillaan kulkee kelvollisesti esikuvan jäljillä.
Vakuuttavimmillaan jässikkämäinen Milonoff on muhkean parran suojissa, ja samalla koetaan elokuvan parhaat hetket. Remun Kalevala-vaiheeseen on saatu nautittavaa särmää.
Jukka-Pekka Siilin ohjaamassa leffassa musiikkipuoli ei ole erityisen vahvoilla, mutta se ei ole edes kovin olennaista. Jos Oliver Stonen The Doors (1991) on elokuvana kova bändi, niin Ganes käy kelpo roudarista. Antero Arjatsalon käsikirjoituksesta muotoutuu värikäs kronikka. Remun vaiheita kelaillaan lapsuusvuosista suureen läpimurtoon. Painotus on vuosissa 1971–1974.
Tommi Korpela ja Minttu Mustakallio näyttelevät vanhempia ja Kristiina Elstelä isoäitiä, joka povaa Henrylle hyvää tulevaisuutta. Henry itse veikkaa tulevansa kingiksi. Vähemmän hohdokkaiden perheolojen lisäksi kuvataan Remun rötöstelyjä pikkurikosten parissa. Muusikon uralle päätyminen tuntuu ollen rock-legendalle suurta sattumaa.
Remun mieltymys numerologiaan noteerataan ohimennen, naissuhteet vähän tarkemmin. Sadun (Leena Pöysti) kanssa Remu saa lapsen, sitkeämpi jahtaaja on etsivä Hurme (Kari Hietalahti).
Ganes. Nelonen maanantaina klo 21.00