Helsingin kaupungilla ja Helsingin Energialla on vuonna 2015 edessään suuri päätös. Tuolloin kaupunginvaltuusto päättää, rakennetaanko Vuosaareen uusi lähes täysin biopolttoaineita käyttävä voimalaitos vai tehdäänkö Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloihin investoinnit, jotka mahdollistavat biopolttoaineiden käytön nostamisen 5–10 prosentista 40 prosenttiin.
Sitra selvitti tuoreessa raportissaan energiainvestointien alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Kolmesta tutkitusta kohteesta jokaisessa kotimaisen uusiutuvan polttoaineen käyttö oli ulkomaista fossiilista polttoainetta kannattavampaa kokonaistaloudellisesti. Esimerkiksi Kuopiossa Haapaniemi 3 -monipolttoainelaitoksen osalta puuhaketta käyttävässä vaihtoehdossa työllisyysvaikutukset olivat 103 henkilötyövuotta, kun ne ympäristön kannalta huonommassa kivihiilivaihtoehdossa olivat 29 henkilötyövuotta.
Valtiontalouden kannalta tulokset ovat kaksijakoisia. Valtio menettää ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden verotuotot, mutta samalla kotimaisten polttoaineiden käyttö parantaa kansantalouden vaihtotasetta.
Saksa on Euroopan kärkimaa uusiutuviin energiamuotoihin panostamisessa. Siellä uusiutuvat energiamuodot kasvattavat osuuttaan energian kokonaistuotannosta vähentäen kasvihuonepäästöjä ja toimien samalla omalta osaltaan talouskehitystä ylläpitävänä tekijänä. Kymmenen viime vuoden aikana uusiutuvien energiamuotojen työllisyysvaikutukset ovat kasvaneet yli 100 prosenttia. Vuonna 2012 uusiutuvat energiamuodot työllistivät Saksassa 380 000 henkilöä.
Sitran raportissa todetaan, että etenkin kunnallisten energialaitosten kohdalla olisi syytä pohtia, voiko investointien kannattavuudesta tinkiä, jos ne muuten tuottavat suuremman taloudellisen hyödyn kunnalle, asukkaille ja paikalliselle elinkeinoelämälle. Helsingin Energian investointipäätösten tueksi onkin selvitettävä myös eri vaihtoehtojen aluetalous- ja työllisyysvaikutukset. Nämä vaikutukset on syytä huomioida päätöksiä tehtäessä etenkin nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa.
uutiskirje 
