Ukrainan kriisin varjossa Venäjällä haetaan puheenaiheita. Politiikan tutkija Lilia Ševtsova miettii Facebook-päivityksessään, mistä puhutaan kun maassa ei ole politiikkaa saati poliitikkoja. Ei mediaa, eikä yhteiskunnallista elämää.
– Fukujama oli kuin olikin oikeassa. Yhdessä maassa historia loppui, Ševtsova kirjoittaa.
Moskovassa voi olla vaikea huomata kaikkea. Yksi kiinnostava aloite on hiljalleen etenevä lakiehdotus, joka vie puoluejohtajia Venäjän alahuoneesta senaattoriksi. Opposition Jabloko-puolueessa on muisteltu Rooman keisarin Galigulan päätöstä nimittää hevosensa senaattoriksi. Toistaiseksi ei ole selvää, millaista tilaa raivataan duumaan kun poliitikkoja ”senaattiin” nostava voima on presidentti Vladimir Putin. Politiikan tuntijat arvioivat, että tarkoituksena voi olla myös edistää yhden liberaaliksi luokiteltavan ja kaupunkilaisten ääntä mukailevan ryhmittymän saamista maan parlamenttiin.
Ukrainassa ratkeaa myös Venäjän kohtalo.
Presidentti saisi lakiehdotuksen mukaan valita jatkossa joka kymmenennen senaattorin. Ylähuone tukee lakiesitystä. Nyt mielipiteitä odotetaan alueellisilta parlamenteilta. Venäjällä jokainen subjekti lähettää kaksi senaattoria liittoneuvostoon. Paikkoja on 166. Duumassa kansanedustajia on 450. Heidät valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan
Uutinen on kiertänyt pääkaupungin lehdissä jo jonkun aikaa. Žurnalin päätoimittaja Aleksandr Morozov arvelee, että Izvestijassa viime viikolla julkaistussa nimilistassa on kyse suunnitelman esittelystä, jonka toteutumisesta ei voi olla varma.
Kovia nimiä sivuun
Putinille Kremlissä räätälöity uusi valtaoikeus saattaa siirtää sivuun tunnettuja puhujia duumasta: Heistä nimekkäimpiä ovat liberaalidemokraattien Vladimir Žirinovski, kommunistien Gennadi Zjuganov ja Oikeudenmukaisen Venäjän Sergei Mironov. Politiikan tutkija Igor Buninin mukaan Žirinovskin nimitys saattaisi lakkauttaa koko puolueen. Žirinovski oli yksi aloitteen allekirjoittajista.
”Presidentin senaattoreista” tehdyn lakialoitteen eteneminen Venäjän parlamentin alahuoneessa duumassa tarkoittaa, että presidentti voisi nimittää maan korkeimpaan lakiasäätävään elimeen parlamentin ylähuoneeseen 17 uutta edustajaa olemassa olevien lisäksi. Nimiä senaattoreiksi julkisuudessa ovat olleet myös entinen duuman puhemies Boris Gryzlov ja pitkäaikainen talousministeri Aleksei Kudrin.
Kysyä voi, onko käynnissä omanlainen puhdistus ja muutosprosessi, jota ohjailee presidentin kanslia. Suorapuheinen Ševtsova on epäilevä.
– Tässä saattaa olla jokin juoni, jota minä en tiedä. Me emme Moskovassa kiinnitä näihin asioihin huomiota, koska ne eivät muuta mitään. Paljon mahdollista, että Kreml haluaa nuorentaa nämä puolueet ja passittaa vanhukset eläkkeelle neuvostoon, vastaa Ševtsova Facebookissa kysymykseen.
Kokonaan toinen asia onkin sitten se, millainen vallankäyttäjä kansanedustaja on Venäjällä.
– Vaalit eivät ole Venäjällä turhia, koska niiden avulla oikeutetaan vallan käyttö, kuten sanoo Pietarin eurooppalaisen yliopiston professori Vladimir Gelman Ulkopolitiikka -lehden haastattelussa. Aleksanteri-instituutissakin Helsingissä vierailijaprofessorina toimiva Gelman toteaa, että oppositio on Venäjällä hajallaan, eikä Venäjän kokoisessa maassa ole helppoa organisoida rintamaa laajaa kannatusta nauttivaa hallitusta vastaan.
Valta on otettu
Venäjällä valta on otettu. Presidenttiys tehtiin alun alkaen valtataistelun välineeksi ja valtaoikeudet luotiin käyttämällä hyväksi sisäpoliittisia konflikteja. Presidentti Boris Jeltsinin ajalla duuma oli heikko. Putinin aikana mahdolliset vallanhajottajat on laitettu ruotuun.
Morozov uskoo, että presidentin kansliassa on alettu pohtia seuraavan Duuman kokoonpanoa. Mutta sen toteuttaminen on mahdotonta, koska valtapuolueen vastavoimaa edustanut Venäjän rikkaimpiin kuuluva Mihail Prohorov on kieltäytynyt ja blogaaja-aktivisti Aleksei Navalnyi on rikostutkinnassa. Ehdokkaita ei ole.
– Siksi parlamentti jää todennäköisesti entiseen kokoonpanoonsa. Luulisin, että jos Moskovan puolesta -koalitio (epävirallinen ryhmä moskovalaisia aktivisteja), joka on ilmoittautunut ehdolle Moskovan kaupungin duumaan, saa tämän vuoden syyskuussa pidettävissä vaaleissa aikaan jonkinlaisia tuloksia, se saattaa asettaa ehdokkaita myös valtion duumaan. Mutta se on vielä hyvin kaukaista ja vaikeasti ennustettavaa.
Morozov arvelee, että Mironov varmaankin suostuu paikkaan liittoneuvostossa ja jättää puolueen esimerkiksi Nikolai Levitševille. Duuman varapuhemies Levitšev sai viime vuonna Pietarin kaupunginjohtajan vaaleissa alle kolme prosenttia äänistä.
– Zjuganov tuskin suostuu jättämään duumaa, mutta sen sijaan Žirinovski saattaa suostuakin Kremlin ehdotukseen siirtyä liittoneuvostoon ja jättää puolueen pojalleen tai jollekulle nuorista, Morozov sanoo.
Myös Zjuganovin poika on ollut esillä isänsä työn jatkajana. Mironoveja on jo duumassa kahdessa polvessa. Sergei Mironov on sanonut ironisesti, ettei hänen poliittinen toimintansa voi jatkua ylähuoneessa.
Ukrainan kriisi hiertää
Nyt presidentin arvovaltaa syö yhä paheneva Ukrainan kriisi. Ševtsovan esittämä kysymys uusista keskustelun aiheista jää vielä pitkäksi aikaa Ukrainan varjoon.
Oppositiomielinen politiikan tutkija Andrei Piontkovski on mielipiteessään tyly. Hän katsoo, että kun Putin on hävinnyt Novorossian taistelut, hän ei mitenkään voi luopua keskeisestä tavoitteestaan estää millä keinoilla tahansa Ukrainaa liittymästä Eurooppaan ja irtautumasta Neuvostoliiton jälkeisen rikollisporukan talutusnuorasta.
– Näinä päivinä Ukrainassa ratkeaa myös Venäjän kohtalo. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittavan kehitysmallin valinneen Ukrainan menestys olisi putinismin ja sen huonekalukaupoilta suojelurahaa perivien ja öljy-yhtiöitä rokottavien silovikkien rujon byrokratian surkea loppu, Piontkovksi kirjoittaa kolumnissaan.
Kirjoittaja on toimittajien sananvapausjärjestö VIKES:n asiantuntija. Suomen Moskovan suurlähetystön entinen lehdistöneuvos. Haastattelut on tehty Facebookissa.
uutiskirje 
