KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Musiikki

Erik Lindströmin musiikki on yhä läsnä

Erik Lindströmin pitkään uraan mahtuu viitisensataa omaa levytettyä kappaletta.

Erik Lindströmin pitkään uraan mahtuu viitisensataa omaa levytettyä kappaletta. Kuva: Warner Music Finland

93-vuotias muusikko ei sammaloidu.

UP/Pauli Saarinen
23.7.2015 8.55

Armi, Ranskalaiset korot, Pikku midinetti, Muistatko Monrepos’n…

Kukapa meistä ei tunnistaisi näitä kuolemattomia iskelmiä ja niiden säveltäjää, muusikkoa ja kapellimestaria Erik Lindströmiä.

93-vuotiaalla Lindströmillä on edelleen soitannollinen kosketus musiikkiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Jazz on sydänasia. Swingin ja bebopin edustaja seuraa myös jatsin nykytuulia. Uusia sävellyksiäkin on syntynyt. Aki Kaurismäki tilasi häneltä ranskalaistyylisiä lauluja Le Havre -elokuvaansa.

– Aki Kaurismäki soitti minulle ja pyysi kahta ranskalaista valssia. Minulla oli ne jo ikään kuin valmiina odottamassa, joten niin ne päätyivät tähän hienoon elokuvaan, pirteä Erik Lindström kertoo.

Erik Lindström syntyi 29.5.1922 stadilaiseksi. Lapsuus- ja kouluvuodet tuli koluttua Tapanilassa. Ekin isä oli soittomiehiä – amatööriksi hyvä sellainen.

– Isäni soitteli usein kuuluisalla Mosabackan lavalla, jossa järjestettiin tansseja aina lauantaisin ja sunnuntaisin.

Musisointi alkoi viulusta isäukon opastuksella. Viulu vaihtui kontrabassoon velipojan vaikutuksesta. Erik Lindström liittyi 18-kesäisenä basistikokelaana kitaristi Ingmar Englundin yhtyeeseen. Näihin aikoihin hän otti soittotunteja yksityisesti Helsingin Kaupunginorkesterin kontrabasistilta Lauri Nissiseltä.

Muusikon leipä tuli studiosta

Sota-aikana Erik Lindström kävi usein Boris Levastin kanssa Helsingin tanssikoulussa, jossa kaverukset tutustuivat moniin oman ikäluokkansa musikantteihin. Tällöin syttyi kipinä jazziin.

– Levasti oli postissa yösähköttäjänä. Tätä kautta hän löysi kaikki eurooppalaiset radio-asemat, joita yhdessä kuunneltiin yökaudet. Näiltä asemilta tulvi siihen aikaan paljon traditionalista jazzia, Eki kertoilee.

Vuosina 1946 – 48 Erik Lindström toimi muusikkona Ossi Aallon orkesterissa. Aallon kuuluisa orkesteri oli aikakautensa parhaita keikkailevia kokoonpanoja.

Onni Gideonin yhtyeeseen liittyminen oli virstanpylväistä seuraava. Gideonin suosittu yhtye keikkaili arkipäivät ravintola Espilässä ja viikonloppuisin pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Erik Lindström kuului aktiiviaikanaan maamme käytetyimpiin muusikoihin kevyen musiikin puolella. Studiotyöskentely näytteli suurinta osaa muusikkotyössä. Basisti ja vibrafonisti työskenteli parhaimmillaan neljässä studiossa saman päivän aikana.

Armi oli ensin Vuokko

Helsingin Olympialaisvuonna 1952 Lindströmin perusti oman yhtyeen.

Vuosien saatossa Ekin pumpussa toimivat solisteina muun muassa Helena Siltala, Annikki Tähti ja myöhemmin rumpali-laulajana Erkki Liikanen.

Säveltäminen puhkesi kukkaan 50-luvulle tultaessa.

Matti Viljanen sovitti Erik Lindströmin ensimmäisiä iskelmiä, joita Olavi Virta levytti. Näistä mainittakoon muun muassa vuonna 1954 taltioidut levytykset Helsingin laulu, Kylmä rakkaus ja Iloinen sävel.

Paria vuotta aiemmin taltioitu Armi oli kuitenkin se suurin menestys näiden taiteilijoiden yhteistyön ajalta.

– Armi syntyi Vuokosta. Olin kynäillyt tämän laulun omalle Vuokko-vaimolleni, mutta niinhän siinä kävi että nimi piti muuttaa.

– Näin jälkeenpäin ajatellen uskon vakaasti, ettei tästä sävelmästä olisi välttämättä muodostunut niin suurta hittiä, ellei nimeä olisi vaihdettu Armiksi, Erik Lindström kertoo.

Armi Kuuselan kansainvälinen missimenestys huumasi Suomea. Vuokko Lindström kirjoitti tekstin Armiin, niin kuin moniin muihinkin aviomiehensä hitteihin.

Uutta tuotantoa omalla bändillä

Pitkän muusikkouran aikana omia, levytettyjä sävelmiä on kertynyt noin viitisensataa, iskelmää ja jazzia. Sovitustyötä ovat tehneet muun muassa Ossi Malinen ja Pentti Lasanen. Erik Lindström johti usein myös Radion Tanssiorkesteria.

Kevyt musiikki alkoi kiinnostaa kokenutta ammattimuusikkoa entistä enemmän. Vuonna 1963 Lindström perusti oman levy-yhtiön Finn-Discin, joka toimi yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta.

Yhtiön Safir-levymerkille debytoi joukko uuden sukupolven taiteilijoita kuolemattomia tulkintojaan. Näistä näkyvimpiä olivat edesmenneet Juha Vainio, Irwin Goodman ja Martti Innanen.

Viime vuosina energinen Erik Lindström on tehnyt näyttävää jälkeä muun muassa joutsalaisen Pirjo Kämpin kahdelle julkaistulle albumille, sekä viimeksi julkaisemalla takavuosien tähtinaisartistien nykytuotantoa.

Omalla Dream Team -studioyhtyeellään Lindström julkaisi viimeksi CD-albumin omia sävellyksiään.

Kuva: Warner Music Finland

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kahdella puoliajalla kuultiin yli 40 ohjelmanumeroa.

KOM-teatterin puolivuosisata: ajatuksia, väitteitä, kysymyksiä

Rantaremmi eli Wolfi Staudinger, Ilkka Kalevi Tillanen ja Mesikon Miika.

Tiukan poliittista räppiä peiliin katsoen

– Ei voi olla niin, että maailmaan syntyy uusia ihmisiä ja niille sanotaan, että toivoa ei ole, muusikko Vesta Burman sanoo.

Musiikin uusi valtavirta ottaa kantaa – ”Aihe on vaikea. Siitä pitää puhua varoen, ettei kuitenkaan paasaa”, sanoo muusikko Vesta

Newyorkilainen saksofonisti Lakecia Benjamin nostaa John Coltranen ja Alice Coltranen musiikin estradille.

Tampere Jazz Happening 40 vuotta – Eurooppalainen jazz ja etno tapahtuman suosikkeja

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään