Vallanvaihdokseen johtaneet Kiovan Maidan-aukion mielenosoitukset olivat tärkeä toiminta-areena Ukrainan kansalaisliikkeille, sanoo kiovalaisen yhteiskunta- ja sosiaalitutkimuksen keskuksen johtaja Nina Potarska. Hän vieraili viime viikonloppuna Helsingissä sotilasliitto Natoa vastustavan kansainvälisen verkoston konferenssissa.
Potarska korostaa, että Maidanilla ei kampanjoinut yhtenäinen liike, vaan kirjava joukko ryhmiä omine päämäärineen. Potarska oli itse vasemmistohenkisen, feministisen ryhmän johtohahmo.
– Aikaisemmin ihmiset välttivät politiikkaa ja puolueisiin liittymistä. Ensimmäisen kerran näin Kiovassa paljon ihmisiä, jotka halusivat tulla mukaan politiikkaan ruohonjuuritasolla.
”Sota juontuu bisneksen ja politiikan ylätason intresseistä.”
Äärioikeisto pyrki hyötymään tilanteesta monien muiden poliittisten ryhmien tavoin.
– Äärioikeistolla oli taitavasti organisoituja ryhmiä, jotka aika ajoin sanelivat mitä kaikkien tulee tehdä. Useimmat Maidanilla olleet ihmiset eivät tukeneet äärioikeistoa, Potarska sanoo.
Uusi vastavoima: Sosiaalinen liike
Vaikka Maidanin liikehdintä päättyi mielenosoittajien toivomaan tulokseen helmikuussa 2014, presidentti Viktor Janukovytšin hallinnon kaatumiseen, monet heistä ovat kuitenkin pettyneet vallanvaihdoksen jälkeiseen politiikkaan. Korruptio ja oligarkkien valta eivät ole loppuneet. Potarska sanoo, ettei hän ollut odottanutkaan nopeita muutoksia. Olennaista oli kansalaisyhteiskunnan aktivoituminen.
Maidanin jälkeen Potarska on ollut perustamassa Ukrainaan uutta vasemmistolaista puoluetta nimeltä ”Sosiaalinen liike”. Käynnissä on kannattajailmoitusten kerääminen puolueeksi rekisteröitymistä varten. Isoihin kampanjoihin ei ole resursseja.
– Teemme yhteistyötä ammattiliittojen kanssa, keskustelemme ihmisten kanssa, järjestämme luentotilaisuuksia ja pyrimme pääsemään esille tv:ssä. Tv ja koko media on oligarkkien omaisuutta ja he hallitsevat sen sisältöä, Potarska kertoo.
Myös Ukrainan keskeisten puolueiden taustalla ovat Potarskan mukaan bisnesintressit. Uusi puolue sen sijaan ponnistaa kansalaisyhteiskunnasta.
Sota verukkeena uusliberalismille
Puolueen tavoitteisiin kuuluvat muun muassa maksuton koulutus ja terveydenhuolto, kansalaisten ja yritysten progressiivinen tuloverotus, strategisesti tärkeiden pankkien ja yritysten sosialisointi, työntekijöiden osallistuminen yritysten hallintoon, tuloerojen kaventaminen, sosiaalinen asuntotuotanto, osallistava budjetointi, Nato-jäsenyyden torjuminen sekä kansojen ja kulttuurien tasa-arvon edistäminen.
Tällä hetkellä suunta on Ukrainassa monilta osin päinvastainen. Talouskriisin ja ennen kaikkea sodan nimissä sosiaaliturvaa ja eläkkeitä leikataan ja valtion omistuksia yksityistetään.
– Vallanpitäjät ajavat omaa agendaansa käyttäen sotaa tekosyynä. Uusliberaaleja reformeja perustellaan Venäjän aggressiivisuudella, Potarska toteaa.
Oppositiossa ja nyt parlamentinkin ulkopuolella olevaa Ukrainan kommunistista puoluetta Potarska puolestaan kritisoi keskusjohtoisuudesta, tiettyjen oligarkkipiirien ja Venäjän hallinnon myötäilystä sekä arvokonservatiivisuudesta, kuten osallistumisesta seksuaalivähemmistöjen oikeuksien vastaisiin protesteihin.
Potarska on kiertänyt maata ja vieraillut myös itäisen Ukrainan kapinallisten hallitsemilla alueilla. Hänen puolueensa on saanut kannatusta myös sieltä. Selitys on Potarskan mukaan se, että ruohonjuuritasolla ihmisten ongelmat ovat hyvin samanlaisia sisällissodan rintamalinjojen molemmin puolin.
– Sota juontuu bisneksen ja politiikan ylätason intresseistä, Potarska korostaa.
Suurin este rauhanprosessin tiellä onkin Potarskan mukaan se, että poliittiset puolueet ja johtajat elävät niin eri maailmassa kuin tavalliset ihmiset.
Poliittisia oikeuksia murennetaan
Sosiaalinen liike on ottanut kantaa myös kansalaisoikeuksien loukkaamista vastaan.
Ukraina on ilmoittanut osittain irtaantuvasta kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Toukokuussa tuli voimaan laki, joka kieltää esimerkiksi kommunistiset näkemykset ja symbolit. Sen nojalla Ukrainan kommunistiselta puolueelta ja kahdelta muulta puolueelta evättiin osallistuminen lokakuun paikallisvaaleihin. Lehdistönvapautta on rajoitettu, elokuvien ja tv:n sensuuria lisätty. Viranomaiset ovat jahdanneet ja jopa pidättäneet ihmisiä esimerkiksi sodanvastaisten mielipiteiden perusteella.
Sosiaalinen liike pyrkii tulevaisuudessa osallistumaan vaaleihin, mutta näissä oloissa kaikki on epävarmaa.
– Emme tiedä, millainen on vaalilaki, koska se muuttuu aina ennen vaaleja, Potarska naurahtaa.
Puolueet esimerkiksi joutuvat maksamaan vaaleihin osallistumisesta, ja maksun suuruus selviää vasta vaalien alla.
uutiskirje 
