Ranskalaisen vasemmistolehden l’Humanitén juhla lienee edelleen Euroopan suurin säännöllisesti järjestettävä poliittinen joukkotapahtuma.
Tänä vuonna Fête de l’Humanité pidettiin viikko sitten ja se keräsi järjestäjien mukaan 550 000 osallistujaa. Kerralla ei sentään ollut paikalla näin paljon ihmisiä, vaan luku tarkoittaa kolmen päivän yhteenlaskettua kävijämäärää.
L’Humanité-lehden suhde Ranskan kommunistiseen puolueeseen (PCF) on edelleen läheinen, vaikka muodolliselta asemaltaan lehti on ollut riippumaton vuodesta 1999 lähtien.
Kreikka, pakolaiset ja ilmastonmuutos olivat näkyvimmät teemat.L’Humanité on vuosia kamppaillut talousvaikeuksissa.
Työväenluokkaisessa Pariisin esikaupungissa La Courneuvessa pidetyn lehtijuhlan mittakaavaa kuvaa se, että festivaalialue oli 40 hehtaarin laajuinen ja siellä oli kaikkiaan 450 kojua tai telttaa. Mukana oli suuri joukko PCF:n paikallisia ja maakunnallisia osastoja, mutta ehkä hieman yllättävästi myös joitakin kilpailevien pienempien vasemmistopuolueiden telttoja.
Ranskalaiseen tapaan ruoka ja juoma olivat tärkeässä osassa. Lähes jokaisessa teltassa myytiin kohtuulliseen hintaan purtavaa, usein maakunnallisia erikoisuuksia tai etnisiä herkkuja.
Gréco toi poudan
L’Humanitén juhliin kuuluu perinteisesti korkeatasoinen kulttuuriohjelma. Tänä vuonna suomalaiselle ehkä nimekkäimmät esiintyjät olivat Manu Chao ja Juliette Gréco. Myös esimerkiksi yhdysvaltalaiset räppärit Method Man & Redman keräsivät sankan yleisön päälavan luokse.
Erityisen mieleenpainuva oli Juliette Grécon esiintyminen. Laulajalegenda on jo 88-vuotias, mutta hänen äänensä voima ja syvyys on yhä kuin monta kymmentä vuotta nuoremmalla. Silti haikeutta tilanteeseen toi tieto siitä, että esiintyminen l’Humanitén juhlilla oli osa Grécon jäähyväiskiertuetta. Myös Gréco itse tuntui selvästi liikuttuvan voimakkaista aplodeista.
Sade vaivasi juhlaa koko lauantain ja sunnuntain. Vaikka suurin osa kulkuväylistä oli päällystetty, alkoi mutavelli levitä niillekin.
Sitäkin ihmeellisempää oli, että sade taukosi vähän ennen Grecón esiintymistä puhjetakseen taas pari minuuttia sen päättymisen jälkeen rajuun kuuroon.
Päälavan ohella musiikkiohjelmaa oli kolmella muulla suurella lavalla, esimerkiksi jazzille oli oma lavansa samoin kuin rockille. Monissa teltoissa oli lisäksi omat pienet lavansa, joissa saattoi bongata mitä erilaisimpia musiikkityylejä.
Kreikasta maratoniin
Ohjelmaan kuuluivat tietysti myös useissa paikoissa pyörineet poliittiset keskustelutilaisuudet ja seminaarit. Hallitsevimmat aiheet olivat Kreikka, pakolaiset ja ilmastonmuutos. Puhumassa oli muun muassa Kreikan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis.
Keskusteluissa tuomittiin nuiva pakolaispolitiikka ja toivotettiin pakolaiset tervetulleiksi Eurooppaan. Ilmastonmuutos taas on erityisen ajankohtainen teema Ranskassa nyt, koska joulukuussa järjestetään Pariisissa YK:n ilmastokokous, josta odotetaan sitovaa ja kattavaa ilmastosopimusta.
Suuressa näyttelyhallissa oli kirjamessut sekä taidetta, ja sunnuntaina juhlakentän lähistöllä juostiin 10 kilometrin minimaraton. Maailmanpyörä ja huvipuistokieputtimet pyörivät koko juhlan ajan.
Hallissa oli myös ammattiliittojen tai vaikkapa Ranskan Attacin osastot, mutta myös suuryhtiöitä kuten Airbus, Veolia, Orange, Electronic Arts ja Ranskan posti.
PCF:n työkalut
Yhtiöiden mukana olo kuvannee sitä, miten merkittävä asema Ranskan kommunistisella puolueella on (tai varsinkin on ollut). Yhdistelmät olivat silti melko hämmentäviä, koska perinteiset työkalut sirppi ja vasara olivat edelleen näkyvästi esillä, vaikka PCF poistikin ne virallisesta logostaan jo parikymmentä vuotta sitten.
PCF:n suuruus on paljolti mennyttä aikaa. Sosiaalidemokraattinen sosialistipuolue nousi 1970-luvulla sen ohi suurimmaksi vasemmistopuolueeksi.
Osaltaan PCF:n alamäki johtuu Ranskan vaalijärjestelmästä. Vuoden 2012 parlamenttivaaleissa PCF:n ja Vasemmistopuolueen (Parti de Gauche) vaaliliitto eli Vasemmistorintama (Front de Gauche) sai 6,9 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä, mutta niille heltisi vain 1,7 prosenttia paikoista eli 10 paikkaa.
Liittoutuminen Parti de Gauchen kanssa on kuitenkin kohentanut kannatusta, sillä kaksissa edellisissä vaaleissa PCF:n ääniosuus oli pudonnut jo alle viiden prosentin.
Paikallispolitiikassa PCF:llä on edelleen osassa maata vaikutusvaltaa, ja käytännön politiikassa puolue on pragmaattinen.
Niukkuuden keskellä
Myös l’Humanitén levikki on pudonnut sodanjälkeisestä lähes puolesta miljoonasta nykyiseen runsaaseen 40 000:een. Lehti on pitkään kärsinyt pahoista taloudellisista vaikeuksista, ja sen tuorein tukikeräys käynnistettiin kesäkuussa.
Vuonna 2001 PCF myi 20 prosentin omistusosuuden l’Humanitésta yksityisille sijoittajille, joista tärkeimmät ovat Boyeges-konserniin kuuluva tv-yhtiö TF1 sekä Lagardère-konserniin kuuluva kustantamo Hachette. Sijoittajat ilmoittivat motiivikseen median monipuolisuuden säilyttämisen.
Vuonna 2008 l’Humanité joutui myymään arkkitehti Oscar Niemeyerin suunnitteleman toimitalonsa ja muuttamaan muualle.
L’Humanité ilmestyy edelleen päivittäin. Vuodesta 2006 on sunnuntaisin ilmestynyt aikakauslehden muotoinen viikkolehti l’Humanité dimanche.
Vuosittain järjestettävä Fête de l’Humanité on lehdelle tärkeä varainhankintakeino. Tänä vuonna kolmen päivän ranneke maksoi ennakkoon ostettuna 32 euroa ja portilla 35 euroa.
Tämän vuoden juhla oli kahdeksaskymmenes. Ensimmäinen pidettiin vuonna 1930, mutta saksalaismiehityksen aikana ei kommunistijuhlia tietenkään voitu pitää. L’Humanité on perustettu jo vuonna 1904.