Eri puolilla maailmaa on sulateltu öljy-yhtiö Shellin maanantaina ilmoittamaa päätöstä luopua arktisesta öljynporauksesta ”nähtävissä olevan tulevaisuuden ajaksi”.
Monet ympäristönsuojelijat ja järjestöt pitävät päätöstä käännekohtana.
Shell perusteli päätöstään koeporausten heikoilla tuloksilla. Shell on tehnyt porauksia Tšuktšienmerellä runsaan 200 kilometrin päässä Alaskan rannikosta.
Shellin mukaan porauslautta oli löytänyt viitteitä öljystä ja kaasusta, mutta määrä ei ollut riittävä jatkotutkimusten tekemiseksi.
Shell viittasi ilmoituksessaan myös projektin korkeisiin kustannuksiin sekä Yhdysvaltain ”liittovaltion haasteelliseen ja vaikeasti ennustettavaan sääntely-ympäristöön”.
Shell on käyttänyt Alaskan koeporauksiin jo seitsemän miljardia dollaria (runsaat kuusi miljardia euroa), joten perääntyminen on sille merkittävä tappio.
Heikentänyt yhtiön mainetta
Kustannus-hyöty-analyysi on tietysti aivan todellinen tekijä luopumispäätöksen takana. Sitä on korostanut viime vuoden kesäkuusta lähtien voimakkaasti alentunut öljyn hinta. Koska korkeiden hintojen ei uskota palaavan ainakaan vuosikymmeneen – jos koskaan – nousevat riskit erityisesti arktisen porauksen kaltaisissa korkeiden kustannusten hankkeissa.
Silti kustannukset eivät välttämättä ole ainoa syy. Shellin arktiset poraushankkeet ovat herättäneet poikkeuksellisen kovaa vastustusta sekä Yhdysvalloissa että muualla. Ne ovat heikentäneet yhtiön yrityskuvaa monien kuluttajien silmissä.
Koeporaukset pohjoisilla alueilla ovat näyttäneet kiusallisilta jo sen vuoksi, että juuri arktisen alueen tiedetään kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksesta – jonka kiihdyttämiseen Shellin kaltaiset fossiilisia polttoaineita tuottavat yhtiöt ovat antaneet merkittävän panoksen.
Arktisen napajään kesäaikainen sulaminen on lähes vuosittain lyönyt entisen ennätyksen.
Ehdokkaat vastustavat
Arktisesta öljynporauksesta eivät ole huolestuneet pelkästään ympäristöjärjestöt ja tavalliset kansalaiset, vaan siitä on tullut myös poliittinen kysymys Yhdysvalloissa.
Presidentti Barack Obama sai osakseen paljon kritiikkiä, kun hän hyväksyi tämän vuoden porausluvan Shellille. Obamaa syytettiin kaksinaamaisuudesta, kun hän Alaskan-vierailullaan nosti ilmastonmuutoksen tärkeään osaan.
Kysymys on arka erityisesti demokraateille. Puolueen ehdokkuutta ensi vuoden vaaleissa tavoittelevat ovat ilmoittaneet vastustavansa porauksia, mukaan luettuna Hillary Clinton.
Tähän viitannee Shellin maininta ”sääntely-ympäristön ennakoimattomuudesta”.
Lukuisia vastoinkäymisiä
Shell on myös kohdannut lukuisia käytännön vaikeuksia arktisessa projektissaan. Se käynnisti ohjelman koeporausten suorittamiseksi jo vuonna 2006, mutta pääsi varsinaisiin porauksiin vasta 2012.
Välineistön vauriot ja hankalat sääolot aiheuttivat pitkiä keskeytyksiä porauksiin. Vuonna 2013 jäi koko porauksille mahdollinen kausi käyttämättä hinauksessa olleen porauslautan ajauduttua karille.
Tämä korosti arktiseen öljyntuotantoon liittyviä tavallistakin suurempia riskejä. Alaskassa muistetaan Exxon Valdez -aluksen karilleajon aiheuttama suuri öljypäästö vuonna 1989.
Öljynporauslauttoihin liittyvät riskit taas konkretisoituivat Deepwater Horizon -lautan tuhossa Meksikonlahdella vuonna 2010.
”Voitto ihmisille”
Kansainvälisen Greenpeacen johtaja Kumi Naidoo sanoi maanantaina Shellin päätöstä ”valtavaksi voitoksi” arktisia porauksia vastaan kamppailleille miljoonille ihmisille. Hän totesi kuitenkin, ettei porauspäätöksiä pitäisi jättää yhtiöiden riskianalyysien varaan, vaan arktiset poraukset pitäisi kieltää kokonaan.
Asioiden tärkeysjärjestystä Suomessa kuvannee se, että tv:n pääuutislähetys kuittasi uutisen toteamalla porausten lopettamisen hankaloittavan Suomesta alueelle vuokrattujen jäänmurtajien liiketoimintaa.
lehti 