Pintaa syvemmältä
Sopiiko Suomen äärioikeiston ottaa vastaan taloudellista tukea Venäjän äärioikeistolta? Kysymys on – ehkä vähän yllättäen – tullut ajankohtaiseksi Pohjolan vastarintaliikkeen vuosittaisen yhteiskokouksen jälkeen. Suomen vastarintaliike, joka on tullut tunnetuksi väkivaltaisista hyökkäyksistään vihollisiaan vastaan, on osa pohjoismaista, Ruotsista johdettua järjestöä.
Äskettäiseen Jyväskylän iskuun osallistui myös ruotsalaisia, ehkä oppimestareina. Ruotsissa toiminta on jatkunut jo pari vuosikymmentä. Syyskuun pohjoismaisessa yhteiskokouksessa kerrottiin, että kesän aikana Ruotsissa oli järjestetty 400 iskua – ”noin viisi taisteluraporttia päivässä”. Toiminta on siten noussut uudelle tasolle, kehuttiin.
Esikuvana mainittiin erikoisesti Kreikan Kultainen aamunkoitto. Tarkoitus on nyt perustaa Ruotsiin uusi puolue, joka vastustaa maahanmuuttoa. Tavoitteena on edelleenkin kansallissosialistinen Pohjola.
Ruotsin äärioikeistolla on ”noin viisi taisteluraporttia päivässä”.
Yhteiskokouksessa puhui myös Venäjän imperiumi -liikkeen (RID) edustaja Stanislav Vorobjev, joka kertoi tuoneensa liikkeensä rahalahjoituksen puolueen perustamista varten. Vorobjev perusti RID:n Pietarissa vuonna 2012 herättämään uudelleen henkiin tsaarinvallan ja palauttamaan sille sen menettämät alueet. Liike puolustaa myös ortodoksisen kirkon arvoja.
Venäjän imperiumi -liike on ollut aktiivinen Ukrainan selkkauksessa. Euroopan äärioikeistolaisia liikkeitä seuraava Anton Šehovtsov kertoo Vorobjevin saapuneen Krimille jo 28. helmikuuta 2014, kun Venäjän ”pienet vihreät miehet” olivat miehittäneet Krimin parlamentin rakennuksen edellisenä päivänä. (Šehovtsov itse on syntynyt venäläiseen perheeseen Krimillä, mutta oli jo muuttanut tutkijana muualle – kaikki Krimin venäläiset eivät siis toivoneet sen liittämistä Moskovan vallan alle.) Vorobjev tuli lentokoneella joka kuljetti venäläisiä sotilaskouluttajia järjestämään ”vastarintaliikettä” Krimillä.
Toinen ryhmä RID:n edustajia Nikolai Truštšalovin johdolla saapui 14. maaliskuuta 2014 Donetskiin, jossa he tapasivat venäläismielisten äärioikeistolaisten järjestöjen aktiiveja, varsinkin ”Donetskin tasavalta”-liikkeen edustajia, joilla oli yhteydet euraasialaisen liikkeen johtajaan Aleksandr Duginiin. RID lupasi toimittaa Donetskin alueelle ”humanitaarista apua” ja vapaaehtoisia taistelijoita. Eräs keskeinen henkilö oli ilmeisesti venäjänmielisten joukkojen komentaja Igor Girkin, alias Strelkov.
RID ei sinänsä toimi yhteistyössä virallisen Venäjän kanssa, mutta Vladimir Putinin hallinto ei tunnu estäneen sen toimintaa Ukrainassa millään tavoin.
Pohjolan vastarintaliikkeen yhteistyö RID:n kanssa ei miellyttänyt kaikkia suomalaisia jäseniä. Eräs yhteiskokouksen osanottajista, vuosikertaa 1988, kirjoitti netissä olevan kokousselostuksen kommenttiosaan: ”Kaikki yhteistyö venäläisten kanssa saa minut näkemään punaista. Jos minä saisin määrätä, ei ainoakaan venäläinen tai puolivenäläisen saisi asua tai edes käydä Suomessa. Venäläiset näyttävät eurooppalaisilta, mutta ovat sieluissaan aasialaisia.”
Hänestä ruotsalaisten pitäisi luottaa itseensä ja vapauttaa itsensä omin voimin. Hänelle vastattiin, että ”Siionin voimat” ovat liian suuret. Tämän todistaa jo Saksan kohtalo vuonna 1945. Vaikka saksalaisilla oli liittolaisia, he eivät päässeet irti sionistien kynsistä. Ei siis mitään mainintaa muista vastustajista. Natsipiireissä historian kulku käännetään ylösalaisin…
Suomalainen vuosimallia 1988 sai samalla mitalla takaisin eräältä venäläiseltä: ”Jos saisin päättää, ei ainutkaan suomalainen saisi asua tai käydä Venäjällä. Sen lisäksi sulkisin Venäjän markkinat suomalaisilta tuotteilta. Ehkä he silloin vihdoinkin tajuaisivat, ketä he oikein käyttävät hyödykseen. Suomalaiset näyttävät eurooppalaisilta, mutta sieluissaan he ovat lappalaisia.”
Ruotsalaisilla äärikansallisilla ei ole helppoja valintoja edessään. Jos he valitsevat rahaa tarjoavan imperiumiliikkeen RID:in kumppanikseen, he hyväksyvät Suomen liittämisen takaisin tsaarivaltioon. Ukrainan tapahtumat osoittavat, että tällainen ohjelma ei välttämättä jää teorian tasolle.
Anton Šehovtsov on blogissaan myös kertonut RID:n ja Rodina-puolueen Pietarin osaston perustaneen kesällä äärioikeistolaisen kansainvälisen liikkeen, joka käyttää englanninkielistä nimeä World National-Conservative Movement (WNCM).
Rodinaa oli perustamassa vuonna 2003 muun muassa nykyinen varapääministeri Dmitri Rogozin, joten suhteet Moskovan valtapiireihin ovat luultavasti läheisemmät kuin RID:llä. WNCM:n järjestävän komitean puheenjohtaja on tunnettu Rodina-aktiivi Juri Ljubomirski.
WNCM:n manifestin mukaan maailmaa hallitsevat ”liberalismin, multikulturalismin ja suvaitsevuuden” ideologiat ja seksuaaliset perversiot. Tämän tilalle paluu perinteisiin perhe- ja moraaliarvoihin on välttämätön. Terve kansallismielisyys ja -ylpeys sekä uskonnon kunnioitus ovat tarpeen. EU:n ja Naton tapaisten ylikansallisten yhteenliittymien takana WNCM näkee juutalaisten salaliiton.
WNCM kehottaa nyt taisteluun näitä ilmiöitä vastaan ja kutsuu jäsenikseen 58 enimmäkseen äärioikeistolaista järjestöä ympäri maailmaa. Kutsut ovat ilmeisesti lähteneet heinäkuussa. Suomessa kutsuttujen listalla ovat olleet Suomen Sisu, Vastarintaliike ja perussuomalaiset. Viimeksi mainitun puolueen mukanaoloa listalla jotkut ovat ihmetelleet, jotkut eivät.
Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoi syyskuussa kysyttäessä, että ”meitä ei ole kutsuttu, emmekä kutsua myöskään kaipaa”. Tähän Johan Bäckman vastasi blogissaan julkaisemalla Timo Juhani Soinille osoitetun kirjeen kopion (miten se nyt olikaan hänen hallussaan?) ja kysymällä: ”Miksi perussuomalaiset salaa kutsun”.
Ehkä Soini ei ole halunnut näyttää kirjettä puoluesihteerilleen, ehkä Bäckman ei enää halua näyttää osalliselta tähän kirjeenvaihtoon – joka tapauksessa ”kohudosentti” (joksi hän kutsuu itseään) on poistanut tämän sivun blogistaan. Se pitää katsoa Hommafoorumin keskustelusta.
Joka tapauksessa on luonnollista, että äärikansallismielisten kansainvälinen yhteistyö tulee olemaan hankalaa. Tilaisuuden tullen voi kääntää keihään kärjet pakolaisia tai juutalaisia vastaan, mutta aina tämä ei onnistu.